Aihearkisto: Yleinen

Kuulumisia luomutarkastukselta

Luomutuotannossa valvonta on merkittävässä osassa tuotettaessa erikoistuotteita, joiden alkuperästä halutaan varmistua. Pääsinkin seuraamaan kahden kotieläintilan luomutarkastukselle. Päivän tiloilla kasvoi niin emolehmiä, kanoja, erikoiskasveja kuin luomusiementäkin. Oma tavoitteeni oli syventää ymmärrystäni luomutilan toimista, tavoitteista ja toiminnan vaatimuksista. Tilalle saavuttaessa ilmapiiri oli rento ja keskustelua käytiin arjen tapahtumista, perheen kuulumisista ja kasvukauden haasteista. Helppo ei tämä kasvukausi ollut monille luomuviljelijöillekään. Muun muassa ohrasta voi tulla luomutiloilla pulaa ja kuuma sekä kuiva heinäkuu kuritti märän kevään takia myöhään kylvettyjä kasvustoja.

Mapin kansilehti voi toimia myös tukena luomutarkastukseen valmistautumisessa.

Rentoa luomutarkastusta tilan toiminnan tueksi

Luomukotieläintuotannon mapin kansilehdestä tukea kotieläintilojen tarkastukseen ja järjestyksen hallintaan.

Luomutarkastukset etenivät varsin jouhevasti, kun tarvittavat tositteet lisäysmateriaaleista, rehuista, lannoitteista, pesuaineista ja muista löytyivät omalta paikaltaan mapista, kirjanpidoista oli huolehdittu ja luomu- ja eläintenhoitosuunnitelmat olivat järjestyksessä. Mappien kasassa pitämisessä auttoi näidenkin tilojen kansioista löytyvä kansilehti, joka sisälsi kaikki tarkastuksessa läpikäytävät osiot. Aikaa tarkastukseen kotieläintilalla sai kuitenkin varata, kun kaikki käytiin huolellisesti läpi. Käydessämme tutustumassa tilojen eläimiin ja lohkoihin, saimme ihastella erittäin siistejä emolehmien aitauksia, monimuotoisia nurmia, hyväkuntoisia kanoja sekä metsäisiä kanojen ulkoilualueita.

Seuratessani tarkastusta jäin miettimään, että loppu viimeksi mikään tosite, kirjanpito tai suunnitelma ei ollut turha vaan kaikella oli tarkoituksensa. Tositteista on tilankin helppo tarkistaa, että ostettu siemen, rehu tai pesuaine varmasti soveltui luomukäyttöön. Kirjanpito on jo itsessään edellytys maatilallakin, jotta toiminta on suunniteltavissa eteenpäin, vältytään yllätyksiltä ja varastot ja talous pysyvät hyppysissä. Huolella tehdystä suunnitelmasta on puolestaan helppo tarkistaa, että kaikki luomuviljelyn vaatimukset täyttyvät. Tavoite onkin, ettei mitään tarvitsisi tehdä vain luomun takia, vaan toimitaan hyvien tapojen mukaisesti ja luomu on tuotantomenetelmiin liittyviä valintoja.

Huolta jatkuvista muutoksista ehtoihin

Tarvittavat luomuvalvonnan ohjeet, liitteet ja lomakkeet löytyvät Ruokaviraston sivulta (https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/). Selvästi luomutarkastukselta kantautui kuitenkin luomutuottajien huoli tulevasta luomuasetuksen uudistuksesta, jonka pitäisi tulla voimaan jo alkuvuodesta, mutta sen vaikutuksista ja mukanaan tuomista uudistuksista ei vieläkään ole selvää käsitystä. Luomutuottajia huolettaakin, annetaanko heille riittävästi aikaa sopeutua ja valmistautua muutoksiin, ja ovatko uudistuksen mukanaan tuomat vaatimukset toteutettavissa nykyisillä tuotantomäärillä ja -suunnilla.

Mall för lagerbokföring

Projekten Luomumpi Varsinais-Suomi och Luomuisa Satakunta har tillsammans publicerat en mall som är planerad för ekogårdars lagerbokföring. Mallen samt instruktionsfilmen finns nu även på svenska.

Excel-mallen kan du ladda ner här

Instruktionsfilmen för användningen av lagerbokföringsmallen finns här:

Vierailu Erikoiskasvien tutkimuspäivässä Jokioisilla 24.8.2021

Luonnonvarakeskus järjesti Jokioisilla jo perinteeksi muodostuneen erikoiskasvien tutkimuspäivän. Tällä kertaa teemana oli ”Palkokasveja pellon parhaaksi ja pataan”. Teeman mukaisesti paikalla olleet pääsivät tutustumaan mm. härkäpapu, makealupiini, herne, kumina ja pölyttäjäkasvi kokeisiin sekä seoskasvustokokeisiin. Sateinen toukokuu ja kuiva kesä olivat tuoneet monille kokeilla haasteita, ja kokeiden kasteluunkin oli jouduttu turvautumaan.

Maatalous tulee muuttumaan

Tapahtuman aluksi Sari Peltonen, ProAgria Keskusten liitosta, avasi tulevaisuuden maatalouden näkymiä. Merkit viittaavat siihen, että kasvinsuojeluaineiden käyttöä tullaan vähentämään ja aineita poistuu jatkuvasti sallittujen listalta. Tähän suuntaan ohjaa mm. elintarvikkeiden jalostajat sekä kuluttajat valinnoillaan. Tärkeäksi välineeksi kasvinsuojeluun tulevat monipuolisemmat viljelykierrot. Samalla tämä monimuotoistaa maataloutta. Satotason säilyttämiselle ja parantamiselle tärkeänä tekijänä nähdään myös maan kunnosta, vesitaloudesta ja rakenteesta huolehtiminen.

Härkäpapu-herne-seoskasvustokokeella tutkitaan seoksen vaikutusta viljelyvarmuuden lisääjänä sekä härkäpapua herneen tukikasvina.

Biostimulanteista ja seoskasvustosta tukea kasvuun

Heikki Jalli, Luke, kertoi Hukka-hankkeen kokeesta, jossa tutkittiin mm. biostimulanttien, seosviljelyn ja kasvinsuojeluaineiden mahdollisuuksia. Lopullisia tuloksia tämän vuoden kokeesta saadaan vielä odottaa, sillä sadonkorjuu on vasta edessäpäin. Biostimulanttien tehosta ja eroista kaivataan lisätietoa. Ennestään on jo tiedossa, että käsittelyajankohta vaikuttaa suuresti tehoon, sillä ruiskutus tulisi tehdä jo hieman ennen stressin alkua. Aiempina vuosi on myös havaittu härkäpavun hyötyvän hernettä enemmän lannoituksesta.

Pitkällä kukkajatkumolla positiivinen vaikutus pölyttäjien määrään

Pölyttäjäystävällisistä kasveista ja SaLaPöly-hankkeesta kertoi Sakari Raiskio, Luke. Loppukesän sää ja ravintokasvien määrä vaikuttavat voimakkaasti seuraavan vuoden pölyttäjien määrään. Syksyn kukkajatkumo voidaan turvata kasvattamalla myöhään kukkivia kasveja kuten tattaria, myöhäisiä öljykasveja, auringonkukkaa tai hunajakukkaa myöhäistetyllä kylvöllä. Kevään ravintokasvien määrää voidaan lisätä puolestaan varhain kukkivilla syysöljykasveilla.

Hunajakukka kukkii vielä loppukesästä, kun se kylvetään vasta kesäkuun lopulla. Kasvustossa seassa myös keltaisena kukkivaa rehuvirnaa sekä ruiskaunokkia.

Pölyttäjäystävällisillä kasveilla monipuolisuutta viljelyyn

Pölyttäjille aavikkona näyttäytyviä suuria viljalohkoja voi monipuolistaa esimerkiksi pölyttäjäkaistoilla, joihin kylvetään pölyttäjien ravintokasveja. Mesikasviseoksia voi sekoittaa itse tai ostaa valmiina. Mesikasvisiementä voi kuitenkin olla haastavaa saada ja ulkomaisten mesikasviseosten riskinä ovat vieraslajien leviäminen pelloille. Haaste onkin saada suomalainen mesikasvien siementuotanto kasvamaan.

Toinen keino monipuolistaa yksipuolisia lohkoja ovat aluskasvit. Tällöin tulee kuitenkin pohtia pääsatokasvin pölytystarve, jotta aluskasvi ei ryöstä pölyttäjiä pölytystä tarvitsevalta pääsatokasvilta.

Kuminan geenihankkeella lisää kestävyyttä tuholaisia vastaan

KuminaGeeni-hankkeen kokeita hoitanut Ville Toivonen, Luke, esitteli villikuminaa kasvattaessaan kohdanneita haasteita, joita olivat vähäinen siemenen lähtömäärä, vaihteleva itävyys, villikuminan vähäinen sato, vaihteleva kukinta-aika ja optimaalisten kasvu- ja itämisolosuhteiden epävarmuus. Hankkeen tavoite on löytää villikuminasta ominaisuuksia, jotka lisäisivät kuminan kestävyyttä mm. kuminakoita vastaan. Kuminakantoja oli lähtöjään 28, joista kuluneena kesänä menetettiin 4. Haasteista huolimatta kuminakantojen ominaisuuksista vaikuttaisi alustavasti löytyvän toivottuja ominaisuuksia.

Uusia palkokasvilajeja ilmaston lämpenemisen myötä viljelyyn

Härkäpavussa oli havaittavissa aktiivisia juurinystyröitä.

FutureCrops2.0-hankkeen palkokasvien ja tattarin seoskasvustokoetta esitteli Kirsi Raiskio, Luke. Tattaria (Aiwa), hernettä (Matilda), härkäpapua (Sampo), sinilupiinia (Boruta), soijaa (Lauelma) ja linssiä oli kylvetty sekä puhtaana että seoskasvustona lohkolle. Tästä havainnoitiin niin maanpäällistä kuin -alaistakin kasvua. Seoskasvustoja siemenmääriä oli laskettu tavanomaisesta. Soija oli nauttinut kesän kuumudesta, mutta lupiini ja linssi olivat jääneet hyvin mataliksi. Sadonkorjuu oli vasta edessäpäin.

Seuraavalla sinilupiinin lajikekokeella Marjo Keskitalo, Luke, esitteli lajikkeet Borutan, Sonetin ja Kurantin. Sinilupiini viihtyy karkeassa ja köyhässä maassa, jossa on matala pH. Luken saviset koekentät saattavatkin osin olla selitys matalaksi jääneelle kasvulle. Sinilupiinin etu on sen korkea valkuaispitoisuus. Parhaat sadot kokeesta vuodesta riippuen ovat vaihdelleet 1800-2500 kg/ha välillä.

Leikkuupuimuriin on mahdollista asentaa myöhemmin puitavaa kasvia varten sukset, jotka painavat kasvin terän alle. Puimurin renkaiden leveyden tulee olla yhtäläinen ensin puitavan kasvin rivien kanssa.

Rivisekaviljelyllä monimuotoisuutta kasvustoon

Riviseosviljely on otettu jo käyttöön maatiloilla mm. Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Menetelmän kylvö- ja korjuutekniikasta kertoi Matts Nysand, Luke. Riviseosviljelyssä satoa voidaan saada kahdesta kasvista ja samalla vilja voi hyötyä palkokasvin rinnalla typensidonnan lannoitusvaikutuksesta. Kasvit voidaan kylvää samalla kerralla tai eriaikaisesti. Yksi tapa on mm. kylvää syysvilja ja keväällä palkokasvi. Myöhemmin kylvettävän kasvin suojaksi voidaan puimuriin asentaa sukset, jotka painavat kasvin terien alle. Tässä on kuitenkin riskinä, että sukset vaurioittavat myöhemmin puitavaa kasvia. Vaihtoehto on myös korjata sato rehuksi.

Värikasveista seoskasvustoina moneen käyttöön

BioColour-hankeen kokeessa esillä oli härkäpavun sekaan kylvettyjä värikasveja, joita esitteli Marjo Keskitalo, Luke. Värikasvien tuotanto on vielä vähäistä, mutta tarvetta luonnollisille väreille synteettisten rinnalle on. Kasvattamalla värikasveja seoksena pyritään saamaan kasvustolle myös muuta hyötyarvoa luoden samalla värikasville suojaisa kasvuympäristö. Tavoite olisi korjata päällyskasvista satoa ilman, että värikasvi varjostuu liikaa.

Nokkosta härkäpavun joukossa.

Kokeessa on mukana koiruoho, ahdekaunokki, kamomillasaunio, siankärsämö, keltamatara, nokkonen ja mesiangervo. Näistä saadaan erilaisia vihreän, kellertävän, harmaan, sinisen, mustan ja punaisen sävyjä. Toisin kuin värimorsinko, voidaan tämän kokeen kasvit kuivata käsittelyä odottamaan, sillä niiden fenoliset yhdisteet kestävät säilytystä. Tavoite tutkia, miten kasvit soveltuvat tuotantoon ja teolliseen prosessointiin. Värikasveille on myös muita käyttökohteita esimerkiksi niiden lääkinnällisten ominaisuuksien kautta.

Pölyttäjien asialla -info, 5.7.2021 Tuorla

Pölyttäjäpäivän järjestivät yhteistyössä Luomumpi Varsinais-Suomi ja EcoStack -hankkeet sekä Suomen mehiläishoitajien liitto. Tilaisuus koostui luento-osuudesta eli esityksistä, joita oli mahdollista seurata niin paikan päällä kuin etänä sekä maastokäynnistä Tuorlan alueella. Päivän aikana kuulimme pölyttäjien tilanteesta Suomessa, kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta pölyttäjiin, pölytyspalvelun mahdollisuuksista sekä pölyttäjien huomioimisesta viljelyssä. Kentällä saimme havainnoida Tuorlan pölyttäjäystävällisiä kasvustoja sekä tutustua pölytyspalveluun ja mehiläistarhaukseen.

Pölyttäjät huomioitu CAPissa 2023-2027

Päivän aloitti Sari Peltonen (ProAgria Keskusten liitto / EcoStack -hanke) kertomalla EcoStack-hankkeesta ja tiloilla nykyisin tehtävistä monimuotoisuustoimista (mm. monilajiset kaistat, kukkivat kasvustot, kerääjäkasvit, kasvipeitteisyys, maisematason monimuotoisuus jne.) ja siitä, mitenpölyttäjiä on huomioitu valmisteilla olevassa CAPissa.

Tulevassa CAPissa ympäristökorvauksen valinnaisiin tilakohtaisiin toimenpiteisiin on tulossa kolme pölyttäjiin liittyvää valinnaista toimenpidettä: pölytyspalvelut, pölyttäjien ravintokasvit ja pölyttäjähyönteispellot. Pölytyspalvelut -toimenpiteessä tilalla hyödynnetään pölytyspalveluita tai tarhataan itse mehiläisiä, pölyttäjien ravintokasvit -toimenpiteessä viljelykierrossa on vähintään 1 ha lohkolla pölyttäjien ravintokasveja (öljykasvit, tattari, kumina, härkäpapu, herne, hamppu, morsinko, marjat ja hedelmät ym.) ja pölyttäjähyönteispellot on vähintään 0,3 ha kokoinen vuosittain perustettava väh. 70% mesikasveja sisältävä seos. Sarin esitys löytyy täältä.

Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen köyhtyminen pölyttäjien uhkana

Eeva-Liisa Korpela, SML (Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry.), kertoi pölyttäjien tilanteesta Suomessa. Esitys saatavilla tässä. Perinnebiotooppien määrän pieneneminen on vähentänyt mm. mesipistiäisten määrää. Tämän lisäksi ilmastonmuutos siirtää kasvien elinalueita ylöspäin, jolloin on mahdollista, että kasvien ja niitä käyttävien hyönteisten elintila pienenee tai loppuu.

Kukkajatkumo takaa ravintoa pölyttäjille läpi kauden

Pölyttäjät kattavat kaikki kukilla käyvät hyönteiset, jotka siirtävät siitepölyä kukista toisiin kukkien pölyttymistä tehostaen. Näistä mesipistiäiset (kimalaiset, mehiläiset, erakkomehiläiset) ovat tärkein pölyttäjien ryhmä. Pölyttäjien ravinnon saannin läpi kesän mahdollistava kukkajatkumo voidaan turvata kasvattamalla eri aikaan kukkivia pölyttäjien ravintokasveja.

Monimuotoinen viljelykierto on yksi keino turvata kukkajatkumoa apiloiden, rypsin/rapsin, härkäpavun ja tattarin sekä puutarhakasveista mm. herukan ja pensasmustikan ollessa hyviä ravintokasveja. Ravintokasvien lisäksi tärkeitä ovat pesäpaikat, joita ovat mm. avoimet hiekkatörmät, kuolleet puut/kelot sekä mehiläispesät. Monimuotoisella pölyttäjälajistolla saadaan paras pölytystulos.

Kasvinsuojeluaineita päätyy siitepölyyn ja edelleen pölyttäjiin

Lotta Kaila Helsingin yliopistolta on tutkinut kasvinsuojeluaineiden vaikutusta pölyttäjiin. Tutkimuksessa kerättiin mehiläisten kuljettamaa siitepölyä, josta selvitettiin kasvinsuojeluaineiden määrää. Siitepölystä löydettiin erilaisia hyönteis- ja tautiaineita, mutta ei välittömästi tappavia määriä. Kasvinsuojeluaineille altistumiseen vaikutti mm. pölytettävä kasvi sekä mahdollisesti sää. Kasvinsuojeluaineet saattavat vaikuttaa esimerkiksi kimalaisten aivotoimintaan ja heikentää näiden ruoanhankintakykyä.

Pölytyspalvelun avulla suuremmat sadot

Pölytyspalvelua oli esittelemässä Nora Mäntysaari, joka on pölytyspalelua tarjoava mehiläistarhaaja. Hänen n. 80 pesää on sijoitettu eri puolille Etelä-Suomea kuten Loimaalle ja Vantaalle. Pölytyspalvelulla voidaan saada rypsiltä keskimäärin 24 % sadonlisä, joka vaihtelee ympäristön pölyttäjien määrän mukaan. Puutarhapuolella pölyttäjien merkitys sadontuottoon tunnetaan jo hyvin. Noran esitys löytyy täältä.

Suurimpia uhkia pölyttäjille pölytyspalvelussakin ovat ympäristön yksipuolistuminen, ilmastonmuutos sekä kasvinsuojeluaineet. Mäntysaaren mukaan aloitettaessa pölytyspalveluyhteistyötä mehiläistarhaajaa kiinnostavat erityisesti kasvilaji ja -lajike, pölytettävä pinta-ala, lohkojen sijainti, ympäristön kasvit, kasvinsuojelutoimet sekä pesien tarpeen pysyvyys. Pitkälle jalostetut lajikkeet hyötyvät usein pölytyksestä vähemmän ja pölytettävästä kasvista riippuen pesiä tarvitaan usein 1-2 kpl/ha. Viljelijät ovat puolestaan usein kiinnostuneita vaadittavasta yhteydenpidon määrästä, mahdollisesta mansikan harmaahometorjunnasta, mehiläisille kylvettävistä kasveista sekä pesien vuokran ja hyödyn suhteesta. Suomessa mehiläisten pääsatokasvi on yleensä metsävadelma.

Pölyttäjäystävällisissä kasvivalinnoissa huomioitava monia seikkoja

Ennen maastokierrosta Sakari Raiskio, Luke (Luonnonvarakeskus), kertoi, miten pölyttäjät voidaan huomioida viljelyssä pölyttäjäystävällisillä kasvivalinnoilla. Kasvivalinnassa voidaan huomioida mm. kukinta-ajankohta. Pölyttäjäystävällisiä kasveja viljeltäessä tulee kuitenkin huomioida riittävän pitkä viljelykierto, etteivät kasvitaudit muodostu ongelmaksi. Samoin on huolehdittava, ettei ravintokasveista pääse muodostumaan rikkakasveja. Tästä esimerkkinä mesikkä, joka päästessään siementämään saattaa muuttua ongelmaksi.

Tavoitteita mesikasville ovat alhaiset panokset, vaivattomuus, pitkä kukinta, eikä se saisi rajoittaa seuraavaa kasvia. Pölyttäjäystävällinen kasvi voi olla myös aluskasvi, kuten valkoapila, joka jatkaa kukintaa pitkään. Myös kylvön ajoituksella voidaan pidentää kukinta-aikaa esimerkiksi kylvämällä hunajakukka myöhästytysti. Sakarin esitys löytyy tästä.

Pölyttäjät pitävät kukkaseoksesta, jossa kasvaa mm. kurkkuyrttiä, hunajakukkaa, kehäkukkaa, ruiskaunokkia, päivänkakkaraa, maloppia ja kesämalvikkia.

Pölyttäjäkasveja on saatavilla myös valmiina seoksina

Maastokierroksella Ville Korpelainen esitteli Tuorlan opetustilan pölyttäjäystävällisiä kasvustoja. Ensimmäiselle lohkolle oli kylvetty erilaisia seoksia (Maanparannus Diana, Mesi- ja pölytyspelto, Pölytys Diana, Hunajakukka), mutta kuiva alkukesä oli hidastanut taimettumista ja kasvua. Paikalla olijat keskustelivat mahdollisista seosvaihtoehdoista ja kylvötekniikoista.

Myös öljy- ja nurmikasvit tarjoavat ravintoa pölyttäjille

Pelloilta löytyi myös syysöljykasveja sekä sinimailasta, apiloita ja muita mesikasveja sisältävää nurmea. Lisäksi puutarhaopiskelijat olivat kylväneet erilaisista kukista koostuvan pienen seoskasvuston, joka kukki mahtavassa väriloistossa.

Mehiläistarhaaja Veikko Mustalahti esittelee Tuorlan omena- ja marjatarhan vieressä sijaitsevia mehiläispesiä. Pesät on sijoitettu omena- ja marjatarhan viereen aurinkoiseen ja tuulensuojaisaan rinteeseen, jonka takana kasvoi lehtomainen metsikkö.

Mehiläispesät lisäävät marjojen ja omenan satoa Tuorlassa

Maastokierroksen lopuksi pääsimme tutustumaan mehiläishoitaja Veikko Mustalahden mehiläispesiin ja niiden viereiselle Tuorlan hedelmä- ja marjatarhalle tarjoamaan pölytyspalveluun. Puutarhassa kasvaa noin 70 aaria pensasmustikkaa ja noin 2 ha omenaa, jotka kummatkin hyötyvät merkittävästi pölytyspalvelusta. Tarhaa hoidetaan tavanomaisesti, koska omenan päälajike Lobo on herkkä omenaruvelle ja kaupallinen tuotanto vaatii omenaruven kemiallista torjuntaa.

Viileä huhti-toukokuu oli luvannut pölytykselle vielä hyvää, sillä se mahdollistaa kukinta- ja pölytyshuippujen yhtäaikaisuuden. Pitkät helteet saattavat kuitenkin haitata mehiläisten toimintaa, sillä mehiläisille sopiva lämpötila on alle 23 °C. Lopuksi kiinnostuneimmat pääsivät vielä tutustumaan pesiin lähietäisyydeltä.

Besök på Axxell Brusabys strandbeten i Strömma

I maj besökte projektteamet (Luomumpi Varsinais-Suomi) Axxells strandbeten i Strömma (delar av Strömma gård i Salo, Bjärnå).

Strömma gårds historia går tillbaka ända till 1500–1600 talet. På platsen fanns då tre gårdar, som sköttes av landbönder eftersom ägarna bodde på andra ställen. (Wassholm & Kujala, 2013, s. 24, 30-31). Att landbönderna hade kreatur bekräftas av uppgifterna från skatteindrivningen som skedde 1571 (s. 35).

Boskapsskötsel hade en allt viktigare roll under 1900-talet. Under kriget på 1940 talet bosatte sig karelska evakuerade i Strömma (s.68), och enligt Vesa Siponen (arrendator i Strömma samt före detta förvaltare) kommer han ihåg att dessa hade sina kor med sig och att det matades vassa från stränderna åt dem (diskussion 18.5.2017).

Ännu i slutet av 1970-talet betade boskap på Strömma gårds stränder. Landskapen hölls öppna och ängarna artrika och lågvuxna genom det traditionella utnyttjandet av naturängarna och vattenängarna.

De sista privata ägarna till Strömma gård avstod från gården i ett skede då den fortsatta skötseln av egendomen höll på att bli ett frågetecken. År 1996 donerades gården till Svenska litteratursällskapet i Finland. Donationen omfattade cirka 850 hektar jord och vattenområden.  För gårdens förvaltning stadgades att den ska skötas omsorgsfullt och ändamålsenligt enligt uppgjord skogsvårdsplan. Vid skötseln ska det strävas efter att upprätthålla ett levande kulturlandskap.

Men det om historian. Axxell Brusaby arrenderar idag gården av Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. På 44,83 ha bedrivs ekologisk odling, strandängarna omfattar 16,45 ha.

Källa: Wassholm, J & Kujala, C. 2013. Gården vid kanalen, Strömma gårds historia. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Vårdbiotoper och naturbete

Med hjälp av bete och röjningar hålls områden fria från buskar och hindras att växa igen. Betningen främjar den uppkomna vegetationen, tillvaratar Strömma gårds och landskapets historia och upprätthåller de lokala särdragen; öppna strandängar, torra ängar, hagar och skogsbete. Det är viktigt att området sköts med tanke på skärgårdslandskapet.

Arrendeavtal för strandängarna i Strömma ingicks i december 2017 och därefter påbörjades planeringen av strandbetena. Strandbetena i Strömma har planerats av Riitta-Liisa Pettersson, miljö- och landskapsvårdsrådgivare. Strandängarna är arrenderade för att användas som betesmark och landskapsvård. Ersättning har beviljats från NTM-centralen (Ersättning för icke-produktiva investeringar, Inledande röjning och stängsling av vårdbiotoper och naturbeten). De tilltagande vassruggarna och utbredningen av vass längs vattenlinjen har minskat de öppna vattenytorna och vyerna till Malmsfjärden år för år. I takt med igenväxningen vid trädbestånden har utsiktens betydelse minskat, lika så naturens mångfald. Nu vill man stoppa denna utveckling.

Målet för skötseln är iståndsättning av området till betesmark och öppna betesängar samt skogsbete med hage. Syftet är att trygga, bevara och förbättra områdets naturvärden.  Vid röjning har man sparat ädla lövträd, bärbärande arter samt hasselbuskar. Småröjning och avverkning av al, gran, björk, asp samt röjning av sly, hägg och enar har utförts.

Områdets värden

• området ligger på en plats av kulturell och historisk betydelse
• växtligheten har inventerats: En del finns i publikationen Egentliga Finlands vårdbiotoper, L. Lehtomaa 2000.
• på området finns beaktansvärda och sällsynta fauna och djur
• ligger inte i Natura 2000-området
• ligger inte inom ett område som skulle omfattas av någon mångfaldsplan
• ligger inte i privat ÝSA-område
• ligger inte i ett värdefullt landskapsområde
• inga tidigare miljö / särskilda miljöavtal

Strandbetena i Strömma består av tre olika hagar; Strömma skogsbete, 7,7 ha, Strömma änghage, 4,5 ha och Strömma alhage, 4,25 ha. Strandbetena omges av drygt 2500 löpande meter stängsel (3-ledare).

Besöket filmades. Här kan du se filmen från strandbetena i Strömma.

Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinaari 14.4.2021

Huhtikuussa järjestetty Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinaari houkutteli linjoille yli 100 pölyttäjistä kiinnostunutta kuulijaa ympäri Suomea. Lämmin kiitos kaikille puhujille ja aktiiviselle yleisölle!

Alta löydät tilaisuuden esitykset:

Pölyttäjät huomioon viljelykierrossa / Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Pölyttäjäystävällinen maatila -hanke / Traci Birge, Helsingin yliopisto

Kesannot ja luonnonhoitopellot pölyttäjien monimuotoisuuden edistäjinä / Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus

Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset pölyttäjiin / Lotta Kaila, Helsingin yliopisto

Lisää monimuotoisuutta ympäristösopimuksilla / Katri Salminen, Länsi Suomen Maa- ja
kotitalousnaiset

Lisää monimuotoisuutta tukiehtojen tarjoamilla mahdollisuuksilla / Jarmo Pirhonen, ProAgria Länsi-Suomi

Pölyttäjät ja monimuotoisuus Kilpiän tilalla / Iiris Mattila, Kilpiän tila (ei esitystä, vain kuvia)

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa hankkeen Youtube-kanavalla:

 Tilaisuudessa mainittuja linkkejä:

Kolumni tuontikimalaisen riskeistä
Blogikirjoitus ja luento tuontikimalaisten riskeistä
Lisää tuontikimalaisten riskeistä
Glyfosaatin vaikutuksista mm. pölyttäjien suolistomikrobeihin
Vaihtoehtoja pellon käyttöön -opas
Hela Skåne Blommar
Ympäristökorvauksen sitoumusehdot v. 2020 (vuoden 2021 ehdot julkaistaan lähiaikoina)
Viljelijätukien hakuopas 2021

Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinariet 14.4.2021

Webinariet ”Pölyttäjiä peltomaisemaan” som ordnades i april lockade över 100 lyssnare från olika delar av landet. Ett stort tack till alla föreläsare samt till den aktiva publiken!

Nedan hittar du presentationerna från webinariet:

Pölyttäjät huomioon viljelykierrossa / Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus
Pölyttäjäystävällinen maatila -hanke / Traci Birge, Helsingin yliopisto
Kesannot ja luonnonhoitopellot pölyttäjien monimuotoisuuden edistäjinä / Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus
Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset pölyttäjiin / Lotta Kaila, Helsingin yliopisto
Lisää monimuotoisuutta ympäristösopimuksilla / Katri Salminen, Länsi Suomen Maa- ja kotitalousnaiset
Lisää monimuotoisuutta tukiehtojen tarjoamilla mahdollisuuksilla / Jarmo Pirhonen, ProAgria Länsi-Suomi

Webinariet bandades in och inspelningen har publicerats på projektets Youtube-kanal samt här ovan.

Mallipohja varastokirjanpitoon

Luomumpi Varsinais-Suomi ja Luomuisa Satakunta -hankkeet ovat julkaisseet yhteistyössä mallipohjan, jota voi hyödyntää luomutilan varastokirjanpidon tekemiseen.

Excel-mallipohjan voi ladata itselleen tästä

Isoille varastomäärille on julkaistu oma pohjansa, se on ladattavissa tästä

Pohjan käytöstä on tehty myös opasvideo:

Lisäysaineistot luomutuotannossa

Hankkeessa julkaistulla videolla käydään läpi luonnonmukaisiin lisäysaineistoihin liittyviä asioita: rekistereitä, lupia, ohjeita ja lomakkeita. Videon katsottuasi tiedät mistä löydät lisäysaineistorekisterin, miten tiedät mitkä lajit ovat yleisen luvan piirissä ja kuinka haet poikkeuslupaa tavanomaisen lisäysaineiston käytölle.

Huomaa, että videolla esitetyt tiedot perustuvat julkaisuhetkellä (2021) voimassa olleisiin luomutuotantoehtoihin. Uusi luomuasetus astuu voimaan näillä näkymin v. 2022 ja tuo muutoksia myös lisäysaineistoihin liittyviin asioihin.

Varsinais-Suomesta halutaan entistä luomumpi

Haloo maaseutu-viestintäkanavassa julkaistiin juttu Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeesta ja luomutuotannosta yleisemminkin. Julkaisua varten on haastateltu hankkeessa työskentelevää ProAgria Länsi-Suomen luomu- ja kasvintuotannon asiantuntijaa Alma Lehteä ja lähteenä on käytetty myös hankkeessa julkaistua Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (&2020) -julkaisua.

Käy lukemassa juttu täältä!