Aihearkisto: Yleinen

Kansikuva - Lapset laittamassa ruokaa

Lasten luomuruokaviikko 4.-8.3.2024

Tällä viikolla hankkeessamme vietetään lasten luomuruokaviikkoa. Viikon ajan jaamme vinkkejä Some -kanavissamme miten voit tutustua luomuun yhdessä lasten kanssa sekä julkaisemme luomureseptejä. Lasten luomuruokaviikko vietetään myös Salossa harrastamisensuomenmallin -kerhoissa. Viikon aikana luomureseptejä testaillaan 11 kerhossa n. 100 kerholaisten voimin. Kokosimme luomuun liittyvät lautapelin, jonka voit tulostaa itselleni sekä muistipelikortit, joidenka kuvat liittyvät lautapeliin.

Facebook, Instagram

Toinen Luomutuotteet näkyväksi! -brändäyspäivä perjantaina 8.3.2024

Toisen päivän teemana on ”Miten käytän sosiaalista mediaa?” Tapahtuma järjestetään Ammattiopisto Liviassa, Tuorlassa klo 8.30-15

Ohjelmassa

  • Syvempää ymmärrystä sosiaalisen median käytöstä brändäyksen työkaluna. Mainostoimisto Kuke Oy, Kukka Kalin. 
  • Minun tarinani. Miten syntyi Maalaisjärki-brändi. Anna Länsisalmi-Keisala, Maalaisjärki, Keisalan tila
  • Miten teen somea? ProAgrian asiantuntija Elina Valkeinen, Tomppilan tila
  • Konkreettisia vinkkejä ja käytännön esimerkkejä miten voit vahvistaa brändiäsi somessa. Mainostoimisto Kuke Oy, Kukka Kalin
  • Oman yrityksen some kuntoon: rakenna loppuvuoden somekalenteri, vinkkejä kuvankäsittelyyn, näin otan kuvia älypuhelimella. Voit miettiä kysymyksiä työpajaan jo valmiiksi.

Lisätietoa ja ilmoittautumisen löydät TÄÄLTÄ. Ilmoittautuminen viimeistään 3 päivää ennen tapahtumaa.

Kolmas brändäyspäivä pidetään perjantaina 5.4.2024 klo 8.30-15 Miksi kauppa haluaa luomua? Ammattiopisto Livia. Tällöin paikalla tavataan paikalla kauppojen edustajia.

Ensimmäinen brändäyspäivä pidettiin perjantaina 9.2.2024 Ilmaristen matkailutilalla Liedossa. Aiheena oli Miksi ja miten brändätä?

Puhumassa olivat Noora Sallasmaa, Sallasmaa&Norokytö ja VTM Jukka Hakala, Kotoba Oy. Tästä tulossa materiaalit blogiin lähiaikoina.

Talouspäivä Loimaalla 4.12.2023

Joulukuussa Varsinaista Luomua hanke järjesti luomutiloille talouspäivän. Talouspäivässä puhujina kuultiin ProAgrian neuvojia, Ely-keskuksen puheenvuoro sekä ammattiopisto Livian opiskelijoiden tulevaisuuden näkymiä. Tiia Vähätalo kertoi mm. sähköisestä taloushallinnosta. Proagrian tilitoimistopalveluiden asiakkaana siirtymävaiheessa voidaan hyödyntää Neuvo-rahoitusta. Elina Karjalainen puhui maatilojen kassan- ja maksuvalmiuden hallinnasta sekä investointien hallinnasta. Anna-Sofia Koivu kertoi luomun tämänhetkisestä tilanteesta ja lähitulevaisuudesta lyhyesti. Janita Leppänen Ely-keskuksesta kertoi maatalouden rakennetuista ja yleisesti nuorten viljelijöiden tuesta ja maatalouden investointi tuesta. Lopuksi muutama Livian opiskelija kertoi opiskeluistaan ja tulevaisuuden näkymistä, nuorten näkökulmasta. Tilaisuuden esitykset pääset katsomaan ja lataamaan alta.

Yleisö kuuntelemassa päivän esitystä.
Tiia Vähätalo kertomassa sähköisestä taloushallinnasta.

Viljelykiertotyökalu luomutilojen kierron suunnitteluun

Varsinaista luomua hanke en tuottanut luomuviljelijöiden käyttöön viljelykiertotyökalun, jonka avulla luomutila voi suunnitella viljelykiertoaan. Työkalun käyttö edellyttää tietokoneelta Office-pakettia, sillä työkalu on rakennettu Microsoft Office -työkalulla.

Työkalulla voit suunnitella suuntaa antavia viljelykiertoja. Työkalu laskee kierron palkokasvi-, viljavuus- ja myyntikasvivaatimusta. Jos vaatimus ei täyty, huomauttaa työkalu muuttumalla kyseiseltä osin punaiseksi. Se osaa tunnistaa myös kasvien peräkkäisten vuosien viljelyyn liittyviä rajoitteita ja huomauttaa niistä. Syötä työkaluun lohkojesi tiedot ja valitse alasvetovalikosta kasvi ja luomun vaihe. Kierron pituutta ei ole sidottu, vaan voit tehdä omalle tilallesi sopivan kierron.

Välilehdiltä löydät ohjeet työkalun käyttöön sekä ohjeita viljelykierron suunnittelun tueksi.

Työkalun voit ladata tästä alta. Ohjevideo päivitetään lähipäivinä.

Kysymyksiä ja kehitysehdotuksia ottaa vastaan Kati Knuutila, kati.knuutila@proagria.fi

Viljelykiertopäivän antia

Varsinaista Luomua hankkeen viljelykiertopäivä järjestettiin Tuorlassa 7.2.2024. Tapahtuma sai suuren suosion ja paikalla oli lopulta lähes 40 henkeä viljelijöitä, opiskelijoita, ELYn henkilökuntaa sekä neuvojia. Tässä kiinnostuneille viljelykiertopäivän materiaalia. Viljelykierron suunnittelutyökalu julkaistaan omana julkaisunaan heti, kun viimeiset tapahtumassa ilmenneet päivitystarpeet on päivitetty työkaluun.

Keväällä tapahtuu Varsinaista luomua hankkeessa!

Tiedossa viljelykiertoinfoa ja opastusta brändäyksen saloihin luomutiloille. Auki ovat myös luomuperuskurssit! Sekä uusien että vanhojen luomutilojen, on viisivuotisen sitoumuskauden aikana suoritettava yhden päivän pituinen luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehtoja, sitoumusehtoja ja viljelyä koskeva koulutus tai hyödynnettävä vähintään 3 tuntia Neuvo-järjestelmän mukaista luomuneuvontaa tuotantoehtoihin liittyen. Tätä voi täyttää myös osallistumalla yhdelle luomuperuskurssin päivälle.

Luomutilojen viljelykiertopäivä 7.2.2024 Tuorlassa, klo 12-15

Ohjelmassa

12.00 Tervetuloa, Satu Paananen, ProAgria Länsi-Suomi

12.15 Luomutilan viljelykierto – Mitä pitää huomioida suunnittelussa ja vuonna 2024? Esimerkkejä erilaisista viljelykierroista. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi

13.00 Viljelykiertosuunnitelman pohja avuksi kierron suunnitteluun. Laura Vieraankivi ja Kati Knuutila, ProAgria Länsi-Suomi

13.30 Viljelykiertosuunnittelun työpaja ja oman tilan kierron suunnittelua asiantuntijoiden avustuksella sekä iltapäiväkahvit

14.15 Luomun peruskurssit alueella sekä luomusitoumuksen koulutusvaatimus. Jenna Ekman, ammattiopisto Livia sekä Kati Knuutila, ProAgria Länsi-Suomi

14.30 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luomutiimin kuulumisia ja terveisiä luomutiloille.

15.00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoja: Satu Paananen, ProAgria Länsi-Suomi p. 043 827 3633, satu.paananen@proagria.fi

Tapahtumaan pääset ilmoittautumaan tästä!

Luomutuotteet näkyväksi! -brändäyspäivät

Perjantaina 9.2.2024 klo 8.30-15 Miksi ja miten brändätä? Ilmaristen matkailutila, Lieto

Puhumassa Noora Sallasmaa, Sallasmaa&Norokytö ja VTM Jukka Hakala, Kotoba Oy

Perjantaina 8.3.2024 klo 8.30-15 Miten käytän sosiaalista mediaa? Ammattiopisto Livia, Tuorla

Perjantaina 5.4.2024 klo 8.30-15 Miksi kauppa haluaa luomua? Ammattiopisto Livia

Paikalla kauppojen edustajia.

Tapahtumat ovat maksuttomia osallistujille! Ilmoittautumiset viimeistään 3 päivää ennen jenna.ekman@livia.fi. Lisätietoa tapahtumasta myös TÄÄLTÄ.

Luomuperuskursseja Varsinais-Suomessa

ProAgria Länsi-Suomen luomukurssi, etänä: 

1. päivä: tiistai 12.3.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

2. päivä: tiistai 26.3.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

3. päivä: tiistai 9.4.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

+ Kaksi omatoimista päivää verkko-oppimisalustalla 

Kotieläinpäivät: 16.-17.4.2024, Teams 

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: https://www.proagria.fi/tapahtumat/luomutuotannon-peruskurssi-etana   

Yhteyshenkilö: Kati Knuutila, kati.knuutila@proagria.fi, 050 477 5648 

Ammattiopisto Livian luomukurssi, lähitoteutus: 

Kurssi järjestetään Ammattiopisto Liviassa, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö (koulurakennuksen auditorio). 

1. päivä: ke 6.3. klo 17–20.30 

2. päivä: ke 13.3. klo 17–20.30 

3. päivä: ke 20.3. klo 17–20.30 

4. päivä: ke 27.3. klo 17–20.30 

5. päivä: ke 3.4.klo 17–20.30 

6. päivä: ke 10.4. klo 17–20.30 

Kotieläinpäivät: to 18.4. klo 17–20.30, retki luomukotieläintilalle pe 19.4. klo 10–15 

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: https://www.livia.fi/luomukurssi-2024/  

Yhteyshenkilö: Jenna Ekman, 050 434 2805, jenna.ekman@livia.fi. 

Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke päättyi, työtä jatkaa Varsinaista Luomua

Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke tuli päätökseen 31.12.2022. Luomun edistämistyötä Varsinais-Suomen alueella jatkaa Varsinaista Luomua -hanke, joka toimii vuoden 2024 syksyyn asti. Hanketta toteuttaa ProAgria Länsi-Suomi ja Ammattiopisto Livia. Hankkeen painopiste on edelleen luomutuotannon kehittämisessä mutta alkutuotannon lisäksi painotetaan vielä enemmän kuluttajatyötä, markkinoiden kehittämistä, luomutuotannon ja -menetelmien ympäristö- ja kustannushyötyjä sekä taloudellista näkökulmaa.

Tällä samalla blogialustalla julkaistaan tästä eteenpäin Varsinaista Luomua -hankkeen tuotoksia ja matkakertomuksia. Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeen materiaali säilyy myös sivustolla.

Tervetuloa Varsinaista Luomua -hankkeen matkaan!

Opintomatka Ahvenanmaalle 16.-18.9.2022

Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke järjesti matkan Ahvenanmaalle sadonkorjuujuhliin 16.-18.9. Matkalla oli mukana 14 osallistujaa koostuen niin hankkeen toimijoista, viljelijöistä ja muista luomusta kiinnostuneista alan toimijoista. Ahvenanmaan erikoisuus manner-Suomeen nähden on varsinkin luomuviljelyn suosio. Yli 27 % peltoalasta on luomutuotannossa.

Lehmiä Mattas Gårsmaijerin takapihalla. Tilalta löytyi myös ainakin kanoja ja hevosia.

Matka alkoi punaisella laivalla aamuvarhaisella ja jo ensimmäisenä päivänä ehdimme tutustua useaan kohteeseen. Pikkubussi kyyditsi meitä pitkin Ahvenanmaan saaria. Lähes jokaisessa kohteessa toistuivat osin samat tuotteet, paikalliset oluet ja limut, tyrni- ja omenatuotteet, erilaiset käsityöt ja ruoka. Myös eläimiä pääsi ihailemaan suurimmalla osalla kohtaista. Tapahtumaa ja toimintaa oli niin lapsille kuin aikuisillekin.

Tyrniviljelmä löytyi tilan lähistöltä keskeltä metsää aidattuna. Tyrnien korjuuta oli koneistettu.

Ensimmäisenä päivänä pysähdyimme suunnitelman mukaisesti Utgårdin tilalla, Open water Breweryllä sekä Mickels Gårdissa. Lisäksi väljään aikatauluun mahtui myös lisäpysähdyksiä. Utgårdin tilalla pääsimme käsitöiden ja paikallisten herkkujen lisäksi tutustumaan lähistöllä sijainneeseen torjunta-aineettomasti hoidettuun tyrnitarhaan. Open Water Breweryn käsityöläisoluet kelpasivat kovemmillekin olutkriitikoille. Mickels Gårdin tilalla lapset pääsivät kierrokselle traktorin peräkärryssä tilan eläinpihalle. Lisäksi nähtävänä oli jälleen runsaasti käsitöitä ja paikallisia herkkuja. Pysähdyimmepä matkalla tutustumassa myös limonadin ja suklaan valmistukseen.

Toisena päivänä aloitimme päivän suurelta hedelmä-vihannes hallilta Åland Trädgårdshallilta, jossa pääsimme tutustumaan erilaisiin omenalajikkeisiin. Mattas Gårdsmaijerissä pääsimme maistelemaan pienmeijerin jäätelöitä ja juustoja. Maut poikkesivat normaaleista tutuista marketin jäätelömauista. Mukana oli mm. raparperi-valkosuklaa sekä suklaa-olut.

Kastelholmin linna on keskiaikainen puolustuslinna, jota on kunnostettu urakalla viime vuosikymmeninä sen päästyä käytön loputtua jo pahasti rapistumaan.

Toisena päivänä pysähdyimme lounaalle Smakbyn-makukylään Kastelholmin linnan juurelle. Tarjolla on maukas ja monipuolinen Mickhael Björklundin suunnittelema sadonkorjuubuffet, jossa kukaan ei jäänyt nälkäiseksi. Ripeimmät matkaajat ehtivät juosta linnan rauniotkin katsastamassa lyhyen pysähdyksen aikana.

Öfvergårdin omenatilalla sijaitsevat Suomen 100-vuotis juhlan kunniaksi jokaiselle Suomen kaupungille istutetut omenapuut.

Iltapäivällä vierailimme vielä Cederbergin tilamuseossa, Öfvergårdin omenatilalla ja Bolstaholmin tilalla. Cederbergin tilamuseolla pääsimme kuulemaan mm. tuulimyllyjen historiaa. Öfvergårdin omenatilalla sijaitsevat Suomen 100-vuotis juhlan kunniaksi jokaiselle Suomen kaupungille istutetut omenapuut. Lisäksi tilalla tuotetaan lajikepuhtaita omenamehuja. Erot lajikkeiden välillä olivatkin melkoiset kokemattomankin maistelijan kielelle. Bolstaholmin tilalla oli tekemistä ja näkemistä kaikille perheenjäsenille.

Pub Stallhagenin takapihalla sijaitsi vierastilaisuuksiin muokattu kupolimallinen kasvihuone.

Viimeisenä toisen päivän kohteena pysähdyimme Pub Stallhageniin, jossa oli mahdollista syödä, tutustua heidän omiin oluihin sekä tehdä ostoksia paikallistuotteita myyvässä puodissa. Kolmas päivä kuluikin pääosin kotimatkalla.

Mitä siis opimme matkan aikana. Tutustuimme uusiin omenalajikkeisiin ja opimme lajikkeen merkityksestä lopputuotteeseen. Saimme ajatuksia maatilojen tuotteistamisesta ja brändäyksestä. Kävimme monia rikkaita ja kehittäviä keskusteluja bussimatkoilla. Saimme ruotsinkielen kielikylvyn ja tulimme monta kokemusta rikkaampana takaisin.

SNY:n kesäretki Qvidjan-luomutilalle 31.8.2022

Pekka Heikkinen esittelemässä Carbon action -koekenttää sekä jatkuvaa maaperän hiilimittauksen koetta.

Suomen nurmi yhdistys (SNY) toteutti tämän vuoden kesäretkensä tutustuen Qvidjan monipuoliseen luomutilaan. Saara Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin vuodesta 2014 omistama Qvidjan tila siirtyi luomuun vuosi sitten. Kankaanrinnalla ja Herlinillä on tavoitteena edistää luonnon monimuotoisuutta ja Itämeren tilaa. Tila toimiikin koekenttänä erilaisille ympäristötoimille ja yhteistyötä tutkimuksessa tehdään mm. Ilmatieteenlaitoksen ja Helsingin yliopisto kanssa. Päivän isäntänä toimi tilanhoitaja Pekka Heikkinen.

Tila pyrkii ympäristöystävällisyyteen myös kotieläinten kasvatuksessa. Tilalla elää emolehmiä ja hevosia sekä maisemanhoitoon lampaita ja ylämaankarjaa. Lampaat ja ylämaankarja toimivat tilalla ensisijaisesti maisemanhoidollisissa tehtävissä, eikä niitä kasvateta tuotantoon. Emolehmiä tilalla elelee sekä Herefordeja että Aberne angusta. Karja saa kulkea laitumilla niin kauan kuin ravintoa riittää ja talvella niitä ruokitaan säilörehulla pihatolla. Laitumilla on käytössä rotaatiolaidunnus siten, että laidunta ja eläimiä siirretään päivittäin. Hevostalli on tammatalli, joka tekee yhteistyötä Pekka Korven Star-Racing ravitallin kanssa.

Pihatto on siisti ja talveksi pohjalle levitetään puru ja pahna lattialle.
Vanhasta navetasta on muunnettu moderni talli hevosille.

Karjan tuottama lanta oli alun perin tarkoitus käyttää syötteenä biokaasuvoimalassa, mutta rakennettu voimala ei täyttänyt odotuksia ja sille pohditaan parhaillaan vaihtoehtoa. Tällä hetkellä lanta kompostoidaan ennen levitystä pelloille.

Ympäristöarvot näkyvät tilalla myös peltojen ulkopuolella. Metsien hoidossa se näkyy mm. noukintahakkuuna site, että metsästä harvennetaan vain suurimmat puut. Metsissä on alkamassa myös koe eri hakkuumenetelmien vaikutuksesta. Puun tuottamisen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen lisäksi metsillä on tärkeä rooli tilalla riistanhoidollisesta näkökulmasta. Metsissä elää runsaasti valkohäntäpeuroja, jotka ovatkin tärkeässä roolissa ravinnon tuotannossa. Riistanhoidollinen metsästys kuulu tilan toimiin. Metsien lisäksi tilalla on myös useita kosteikkoja sitomassa pelloilta valuvia ravinteita. Kuivaan aikaan kosteikkoja pystytään tarvittaessa käyttämään myös kasteluvettä nurmille.

Kaikki pellot olivat nurmella. Paras tilan kuivan kevään laidun oli Heikkisen mukaan kuitenkin metsälaidun, joka oli raivattu harventamalla metsitetty pelto. Kyseisellä laitumella nurmi kasvoi hänen mukaansa hyvin kuivinakin keväinä.

Kankaanrinta ja Herlin ovat ottaneet Itämeren ja ympäristön suojelun agendakseen monella saralla. He ovat mm. olleet perustamassa Baltic Sea Action Groupia, jonka toiminnasta esimerkiksi Carbon Action -hanke on varmasti monille viljelijöille tuttu. Lisäksi Kankaanrinta ja Herlin ovat olleet mukaa perustamassa Soilfoodia, joka tuottaa mm. erilaisia maanparannusaineita. Lisäksi heillä on oma yritys Q Power, joka tuottaa yksiköitä tuottamaan polttoainemetaania hiilidioksidista hyödyntämällä soiden mikrobistoa hallituissa oloissa. Tavoite on, että metanointiin kuluva energia pystyttäisiin tuottamaan uusiutuvalla energialla.

Pekka Heikkinen esittelemässä Q Powerin metanointikonttia.

Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, miten Qvidja lähtee kehittymään luomutilana, löytävätkö he kannattavan ratkaisun biokaasun tuotantoon ja kuinka Q Power löytää paikkansa markkinoilta.

Tutkimuspäivä: Peltoviljelyn monipuolistaminen on ilmastotyötä – 18.8.2022 Jokioisilla

Tänä vuonna jo perinteeksi muodostuneen Luke:n (Luonnonvarakeskus) erikoiskasvipäivän teemana oli ilmastokestävyys. Päivää vietettiin helteisissä tunnelmissa koeruutujen vierellä Jokioisilla. Päivää johdatti kokenein ottein Marjo Keskitalo, Luke. Aiheet pyörivät voimakkaasti typensitojakasvien ympärille.

Karoliina Rimhanen (Muru-hanke, Luke) muistutti aluksi ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista kasvintuotannon tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksella on arvioitu olevan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia suomen maatalouteen. Positiivisina voidaan nähdä uudet kasvilajit ja pidempi kasvukausi, kun taas negatiivisista on tunnistettu mm. markkinoiden heilahtelut ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen. Erityisesti yksipuolinen viljely ja maan kasvukunnon heikkeneminen lisäävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ratkaisuiksi Rimhanen ehdotti muutosjoustavuuden lisäämistä ja monipuolisten markkinakanavien turvaamista. Muutosjoustavuudella hän tarkoitti, että pyritään mm. turvaamaan lajiemonipuolisuutta viljelykierrolla ja riviviljelyllä, lisäämään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua, tekemään valintoja, jotka edistävät hiilensidontaa, ravinnekiertoja ja maan kasvukuntoa samalla vähentäen panosten aiheuttamia kuluja ja hyödyntäen ekosysteemipalveluja sekä vähentämään riippuvuutta ulkomaisesta valkuaisrehusta lisäämällä kotimaista valkuaiskasvien viljelyalaa. Monipuolisilla markkinakanavilla pyritään turvaamaan panosten (valkuaisrehun, lääkkeiden ym.) saanti. Lisäksi olisi tärkeää turvata ulkomaisen kausityövoiman saanti. Haasteita tulisi Rimhasen mukaan pohtia myös paikallisesti keskustelun ja tiedonjaon keinon, jotta löydettäisiin ratkaisuja.

Marjo Keskitalo ja Karoliina Rimhanen keskustelemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Ulkomaisen kasviproteiinin merkitys tuli esille myös Sanna Vähämikon (FutureCrops2-hanke, Brahea keskus, TY) puheenvuorossa hänen kertoessaan ruokahuoltopalvelujen näkökulmasta kasviproteiininkäyttöön. Heidän tutkimuksessaan oli selvitetty erikokoisten ruokahuollon palveluntarjoajien tietoisuuttaa ja valintaperusteita kasviproteiinien käytössä. Tutkimus oli toteutettu juuri ennen Ukrainan sodan alkua. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pääosin käytetty kasviproteiini on ulkolista (soijaa, linssiä, papuja) käytettynä yleisimmin vegaanisissa ruoissa. Hankintavalintoihin vaikutti erityisesti tuotteen hinta, mutta myös saatavuus halutussa muodossa. Tärkeitä laatutekijöitä olivat gluteenittomuus ja maitoproteiinittomuus. Palveluntarjoajista n. 60 % kuitenkin arvioi, että saattaisi lisätä kotimaisen kasviproteiinin määrää pienemmän hiilijalanjäljen takia.

Kasvustoja erilaisina seoksina

Kevään ja kesän sääolosuhteet olivat koetelleet Jokioisissa kokeita. Osa kokeista oli saanut vesisateen kylvön jälkeen, mikä oli kuorettanut maan pinnan haitaten kasvien taimettumista. Näin oli käynyt mm. yhdellä Marjo Keskitalon esittelemällä FutureCrops2 -kokeella Elonkierrossa. Kokeessa oli tarkoitus testata härkäpavun mahdollista typpihyötyä seoskasvustossa kumppanikasville. Kokeessa oli härkäpavun kumppaneina kaura, hirssi, kamelina, hamppu, kvinoa, tattari ja sinilupiini. Vuonna 2020 koe oli onnistunut hyvin ja LER-luvulla mitattavaa hyötyä oli saatu monilla yhdistelmistä. Erityisesti oli noussut esille härkäpapu-tattari yhdistelmä. Nyt kasvustot olivat kuitenkin heikot huonon alun takia. Härkäpapu ei vaikuta kasvun haasteidensa osalta parhaalta mahdolliselta vaihtoehdolta seoksiin, koska kummankin seoksen kasvin olisi hyvä olla melko varmoja kasvamaan. Esimerkiksi kaura oli vallannut kasvutilan härkäpavulta.

Pirjo Yli-Hemminki (RhizoPhos, Luke) mukaan ulkomailla on kokeissa havaittu, että seoskasvustoissa erilaisten kasvien erilaiset tuottamat juurieritteet voivat edistää fosforin liukoisuutta maassa ja kasvin fosforin ottoa. Hän tutkiikin tätä nyt Suomen olosuhteissa. Kasvit kokeeseen on valittu siten, että niiden pitäisi tukea toistensa kasvua. Maan reservi fosforivarannot on usein niin suuret, ettei yksittäinen kasvukausi välttämättä muuta sitä merkittävästi. Sen sijaan kasvuston ottaman fosforin eroja seuraamalla voidaan päästä ilmiön jäljille. Maaperästä ja juurista voidaan tutkia juurieritteiden vaikutusta. Tämän tutkimuksen tuloksia jäädään vielä odottamaan.

Moni viljelijä on saanut taistella alus- ja kerääjäkasvien viljelyn onnistumisen kanssa. Kun viimein löydät sopivan menetelmän, osuu kohdalle erityisen epäsuotuisa vuosi ja jälleen kasvusto epäonnistuu. Hannu Känkänen (Ikivihreä, Luke) tunnusti vuosien välillä olevan suurta vaihtelua aluskasvien viljelyn onnistumisessa. Toisaalta, oikein hyvin onnistuessaan, aluskasvi voi kasvaa rehevästi ja haitata esimerkiksi sadonkorjuuta tai taistella pääkasvin kanssa resursseista, kuten vedestä. Sopivan aluskasvi-pääkasvi yhdistelmän valintaan vaikuttaakin moni tekijä, kuten kasvuston pituus ja peittävyys, aluskasvin kylvötiheys ja kylvöajankohta. Aluskasvi voi onnistuessaan kuitenkin vähentää rikkojen kasvua syksyllä sadonkorjuun jälkeen, viedä tilan rikoilta pääkasvin epäonnistuessa, sitoa typpeä viimeistään seuraavan satokasvin käyttöön, kuivattaa peltoa märkänä syksynä ja monipuolistaa maan mikrobistoa. Hyödyt voivat siis olla todellisia.

Kiinnostavia uutisia kuultiin myös toiselta Kirsi Raiskion (Luke) ja Marjo Keskitalon esittelemältä FutureCrops2 -kokeelta. Kokeessa oli testissä tattarin kaverina kuusi erilaista palkokasvia, linssi, herne, soija, sinilupiini, kikherne ja härkäpapu. Tattaria pidetään varsin vaatimattomana kasvina ja se kasvoikin hyvin palkokasvien kanssa seoksina. Kiinnostavaa oli, että vuonna 2021 oli onnistuttu saamaan uutena kasvina linssistä satoa. Tänä vuonna uutena kasvina mukaan oli otettu kikherne, joka ainakin vielä vaikutti viihtyvän hyvin kokeella. Nähtäväksi jää, ehtiikö se valmistua ajoissa. Voisivatko linssi ja kikherne paremmin kuivuutta sietävinä kasveina olla tulevaisuuden viljelykasveja myös Suomessa?

Uusia sovellutuksia kasvintuotantoon

Käytetty kasvi, tekstiili ja mahdollinen purete vaikuttavat lopulliseen värjäystulokseen. Purete edistää värin tarttumista tekstiiliin.

BioColour -hankkeen tavoitteena on tutkia luonnonkasvien soveltuvuutta teollisen mittakaavan tekstiilien värjäykseen. Marjo Keskitalon mukaan ajatuksena on, että pystyttäisiin tuottamaan vähemmän haitallisia ja ekologisempia tekstiilivärejä esimerkiksi kasvintuotannon oheistuotteena. Värikasveja voisi kerätä esimerkiksi satokasvin kasvitähteistä tai pahasti rikkojen valtaamilta lohkoilta, jolloin saataisiin taloudellista hyötyä myös pääsadon epäonnistuessa. Testissä ovat mm. siankärsämö, nokkonen, keltamatara, mesiangervo ja ahdekaunokki. Aiemmissa kokeissa on testattu mm. värimorsinkoa, pietaryrttiä ja kultapiiskua. Värjäykseen tarvittava kasvimassa on kuitenkin valtava sillä kasviainesta tarvitaan 1:1 kuiva-ainekiloa tekstiilikiloa kohden.

Toinen kiinnostava tulevaisuuden sovellutus maatalouteen voisi olla nurmirehun hyödyntäminen yksimahaisten valkuaisrehuna. Marketta Rinne (Nurmiproteiini, Luke) kertoi prosessista, jossa nurmirehusta erotetaan neste- ja kuivajae. Nesteeseen jää suuri osa rehun valkuaisesta, kun taas yksimahaisille vaikeasti sulatettava kuitu jää kuivajakeeseen. Nestettä vois olla mahdollista käyttää esim. sikojen valkuaisrehuna liemiruokinnassa. Kuivajae voitaisiin sen sijaan käyttää esimerkiksi biokaasuvoimalan lisäsyötteenä tai rehuksi vähäenergisellä ruokavaliolla oleville lehmille. Prosessiin soveltuu myös säilörehu, jolloin nesteen puristusta voidaan tehdä vuoden ympäri tarpeen mukaan. Kuiva-ainepitoisuuden osalta prosessi voi olla herkkä käytettävästä laitteesta riippuen siten, että sopiva kuiva-ainepitoisuus löytyy todennäköisesti 25-30 % väliltä. Samalla usein viljapainotteinen sikatila voisi saada myös ruokinnallisesta näkökulmasta hyötyä maan rakennetta ja kasvukuntoa edistävistä nurmista.

Voisiko kotimaisen valkuaisrehun tuotannon lisääminen olla mahdollista ja helpompaa tulevaisuudessa?