Heinäkuun viimeisellä viikolla vuorossa oli yritysvierailu Myssyfarmille Kyröön. Vierailun aikoihin tilalla elettiin vuoden kiireisintä aikaa: syysrypsin puinti oli juuri alkanut, sopimustuottajien rypsiä saapui tilalle jatkojalostettavaksi ja uusia syysrypsimaita valmisteltiin kylvöä varten. Tilan väeltä liikeni kuitenkin aikaa myös luomutilan toiminnasta kiinnostuneelle osallistujajoukollemme – tästä vielä suurkiitos Annalle ja Jannelle!
Syys- ja palkokasvit viljelykierron ydin
Janne ja Anna Rauhansuu ovat viljelleet Jannen kotitilaa täysipäiväisesti viimeiset kymmenisen vuotta ja kuusi vuotta sitten tila siirtyi luomuun. Tuotantoa harjoitetaan n. 170 peltohehtaarilla ja viljelykierto pyritään pitämään viisivuotisena.
Nurmi rikotaan heinäkuussa ennen syysrypsin kylvöä
Kiertoon kuuluu kaksi-, toisinaan yksivuotinen nurmi, joka sisältää mm. puna- ja valkoapilaa, timoteita ja nurminataa sekä rohto- ja valkomesikkää. Nurmet niitetään yleensä 2-3 kertaa kesässä viherlannoitukseksi. Nurmi rikotaan joko kultivoimalla tai kyntämällä heinäkuun loppupuolella, äestetään ja pian tämän jälkeen kylvetään syysrypsi hajakylvönä rikkaäkeellä. Syysrypsiä perustettaessa pellolle levitetään myös kalkkunanlantaa. Syysrypsi puidaan tyypillisesti seuraavan vuoden heinä-elokuun vaihteessa, minkä ansiosta paikalle ehditään kylvää heti perään toinen syyskasvi, yleensä syysvehnä. Syysvehnää seuraa herne, jonka jälkeen perustetaan uusi nurmikasvusto suojaviljaan – useimmiten joko kauraan tai kevätvehnään. Tässä vaiheessa lisälannoituksena on toisinaan käytetty Ecolan Agraa.
Suosikkikasvi syysrypsi
Syysrypsistä Jannella ei ole kuin hyvää sanottavaa. Sen perustamiskustannukset ovat alhaiset, sillä tarvittava siemenmäärä on vain 2-3 kg/ha. Pienemmällä siemenmäärällä saadaan aikaan roteva, pensova ja satoisa kasvusto, kun taas tiheämpi kasvusto kilpailee paremmin rikkakasveja vastaan. Jos syysrypsin talvehtiminen epäonnistuu, on se kuitenkin toiminut tehokkaana kerääjäkasvina ja tilalle voidaan kylvää keväällä jokin kevätvilja, esimerkiksi runsaan typpilatauksen hyvin hyödyntävä vehnä.
Rypsimaa valmis kylvettäväksi
Syysrypsi tasoittaa työhuippuja, sillä sekä sen kylvö että puinti ajoittuvat heinä-elokuun vaihteeseen, eri aikaan kevätviljojen kanssa. Myös perustamisvaiheessa tehtävä lannanajo päästään tyypillisesti tekemään ihanteellisissa olosuhteissa kuivaan maahan.
Riittävän pitkä viljelykierto pitää taudit poissa, ja nopean alkukehityksen ansiosta tuholaiset, kuten kirpat tai rapsikuoriaiset, eivät kiusaa syysrypsiä. Ainoastaan etanat voivat muodostua ongelmaksi. Myssyfarmilla niiden torjumiseksi nurmiseoksiin kylvetään valko- ja rohtomesikkää, joiden erittämän kumariinin arvellaan karkottavan etanoita. Valkomesikkäkasvuston on havaittu lähtevän parhaiten kasvuun aikaisin kylvettynä, puhtaana kasvustona, kun taas myöhäisemmällä kylvöllä ja seoksissa perustaminen ei ole aina onnistunut. Kun rypsin puinti tehdään riittävän varovasti kaatokela ylhäällä, ei syysrypsipellolla melko yleinen saunakukka muodostu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.
Syysrypsin puinti ajoittuu yleensä heinä-elokuun vaihteeseen
Syysrypsin eduksi Janne luettelee myös alhaiset kuivauskustannukset. Syysrypsi ei nimittäin tarvitse kuin kylmäilmakuivurin ja myös syysrypsiä seuraava syysvilja päästään yleensä puimaan kuivempana kuin kevätviljat. Luomuun siirtymisen ja nykyisen viljelykierron myötä öljynkulutus tilalla onkin laskenut merkittävästi. Myös kuljetuskustannukset jäävät rypsillä – kuten alhaisemman satotason vuoksi muillakin luomuviljelykasveilla – tavanomaista viljaa pienemmiksi.
Jatkojalostuksella lisäarvoa
Puinnin, kuivauksen ja lajittelun jälkeen rypsisato puristetaan tilan omassa puristamossa öljyksi. Iso osa puristettavasta rypsistä on sopimustuotantoa. Sopimustuottajia on tarkoituksella haettu muualtakin kuin Varsinais-Suomesta – näin varmistetaan rypsin saatavuus, vaikka esimerkiksi talvehtiminen jossain päin Suomea epäonnistuisi. Uusiakin luomusyysrypsin viljelysopimuksia tehdään edelleen. Rypsiöljy, samoin kuin hernesadosta jalostettava hernerouhe ja –jauho, pakataan tilalla itse.
Myssyfarmin hernerouhe ja rypsiöljy ovat löytäneet tiensä lukuisten kauppojen hyllyille
Posti hakee valmiit tuotteet tilalta ja toimittaa ne myyntikanaviin ympäri maata. Aluksi tuotteita markkinoitiin mm. REKO-toreilla, messuilla ja markkinoilla, mutta tällä hetkellä tuotteita myydään pääasiassa S- ja K-ryhmän kaupoissa, erikoisliikkeissä ja omassa verkkokaupassa. Lisäksi öljyä käyttävät mm. elintarviketeollisuus, luomukosmetiikan valmistajat sekä ravintolat. Öljyntuotannosta ylijäävä puriste puolestaan hyödynnetään luomukotieläinten rehuna. Hyvinä myynnin vauhdittajina Anna ja Janne mainitsevat mm. valinnan Vuoden Luomutuotteeksi v. 2015, tuotemaistatukset ruokakaupoissa sekä tuotteiden pääsyn esille kaupan päätyhyllyyn.
Parhaat käytännöt löytyvät kokeilemalla
Kuuden vuoden jälkeen päätös luomuun siirtymisestä tuntuu edelleen oikealta. Maan rakenne aikaisemmin tehoviljellyillä lohkoilla on selvästi parantunut, eikä esimerkiksi vesi seiso enää pelloilla. Ensimmäisinä luomuvuosina rikkakasvien kanssa pääsi melko helpolla, mutta sittemmin etenkin ohdake ja valvatti ovat alkaneet yleistyä. Janne ei kuitenkaan pidä rikkakasveja maineensa veroisena ongelmana luomuviljelyssä – suurin ongelma on se, että pelloilla ei ole totuttu näkemään pienintäkään määrää oheiskasveja. Kohtuullinen määrä rikkakasveja on kuitenkin asia, josta ei kannattaisi ottaa liikaa stressiä. Myssyfarmilla rikkoja pidetään kurissa mm. viljelykierron avulla, nurmien puhdistusniitoilla sekä rikkaäestyksillä.
Jannen mukaan luomussa korostuu omien lohkojen tuntemus – yleispäteviä ohjeita on usein vaikeaa antaa, sillä kullekin lohkolle parhaiten soveltuvat viljelytoimenpiteet riippuvat monesta tekijästä, mm. maalajista. Sopivimmat menetelmät löytyvätkin usein kokeiluiden kautta – esimerkiksi kokemuksia erilaisista rypsimaan perustamismenetelmistä on tällä tilalla takana lukuisia.
Yhden kaikille sopivan ohjeen Janne kuitenkin antaa: tehkää yhteistyötä! Siitä hyötyvät niin pienet kuin suuret tilat. Myssyfarmilla yhdessä tekeminen näkyy sopimustuotannon lisäksi esimerkiksi yhteiskoneiden käytössä.
Myssyjä maailmalle
Illan päätteeksi saimme kuulla myös maailmankuulujen myssyjen tarinan. Jannen neulontaharrastuksesta alkunsa saanut idea on vuosien saatossa kasvanut yritystoiminnaksi, joka liikevaihdossa ohittaa jo tilan maataloustuotannon ja työllistää Annan lisäksi kaksi vakituista ja liudan osa-aikaisia työntekijöitä.
Tuotteissa käytettävä villa hankitaan yläneläiseltä Rintalan luomulammastilalta, käsitellään Pirtin kehräämössä sekä värjätään kasviväreillä. Paikallisten myssymummojen käsissä valmiista langasta syntyy myssyjä, kaulureita ja muita villa-asusteita. Tällä hetkellä myssytuotteita myydään 60 liikkeessä 15 maassa ja maailmanvalloitus jatkuu edelleen.
Kiitokset antoisasta vierailusta koko Rauhansuun perheelle ja onnea tuleviin projekteihin!