Lapset katselevat lehmiä

Huhtikuun tapahtumia hankkeessa

Lasten ja perheiden luomutilapäivä Liedossa Uusitalon tilalla

Varsinaista luomua -hanke ja Uustalon tila yhteistyökumppaneineen järjestävät luomumaatilapäivän.

Sunnuntaina 28.4.2024 klo 11-15, Suopohjantie 44, Littoinen.

Ohjelmassa:

  • Valion luomujugurtin maistatusta
  • LähiTapiolan, Livian ja Valion onnenpyörä
  • Vasikoita ja vuohia nähtävillä
  • Poniajelu
  • Traktoriajelusta
  • Hattaraa
  • Polkutraktoreita
  • Keppihevosia
  • Uusitalon tilan lähiruokapuoti avoinna
  • Lähiruoka- ja lähimyyntipäiviä
  • Suopohjan kyläyhdistys grillaa makkaraa ja paistaa lettuja

Tapahtumasivu, Facebook

Luomumunkki-live

Luomumunkkilive Facebookissa 30.4. klo 10. Tule linjoille seuraamaan!

Tapahtumasivu, Facebook

Kansikuva - Lapset laittamassa ruokaa

Lasten luomuruokaviikko 4.-8.3.2024

Tällä viikolla hankkeessamme vietetään lasten luomuruokaviikkoa. Viikon ajan jaamme vinkkejä Some -kanavissamme miten voit tutustua luomuun yhdessä lasten kanssa sekä julkaisemme luomureseptejä. Lasten luomuruokaviikko vietetään myös Salossa harrastamisensuomenmallin -kerhoissa. Viikon aikana luomureseptejä testaillaan 11 kerhossa n. 100 kerholaisten voimin. Kokosimme luomuun liittyvät lautapelin, jonka voit tulostaa itselleni sekä muistipelikortit, joidenka kuvat liittyvät lautapeliin.

Facebook, Instagram

Toinen Luomutuotteet näkyväksi! -brändäyspäivä perjantaina 8.3.2024

Toisen päivän teemana on ”Miten käytän sosiaalista mediaa?” Tapahtuma järjestetään Ammattiopisto Liviassa, Tuorlassa klo 8.30-15

Ohjelmassa

  • Syvempää ymmärrystä sosiaalisen median käytöstä brändäyksen työkaluna. Mainostoimisto Kuke Oy, Kukka Kalin. 
  • Minun tarinani. Miten syntyi Maalaisjärki-brändi. Anna Länsisalmi-Keisala, Maalaisjärki, Keisalan tila
  • Miten teen somea? ProAgrian asiantuntija Elina Valkeinen, Tomppilan tila
  • Konkreettisia vinkkejä ja käytännön esimerkkejä miten voit vahvistaa brändiäsi somessa. Mainostoimisto Kuke Oy, Kukka Kalin
  • Oman yrityksen some kuntoon: rakenna loppuvuoden somekalenteri, vinkkejä kuvankäsittelyyn, näin otan kuvia älypuhelimella. Voit miettiä kysymyksiä työpajaan jo valmiiksi.

Lisätietoa ja ilmoittautumisen löydät TÄÄLTÄ. Ilmoittautuminen viimeistään 3 päivää ennen tapahtumaa.

Kolmas brändäyspäivä pidetään perjantaina 5.4.2024 klo 8.30-15 Miksi kauppa haluaa luomua? Ammattiopisto Livia. Tällöin paikalla tavataan paikalla kauppojen edustajia.

Ensimmäinen brändäyspäivä pidettiin perjantaina 9.2.2024 Ilmaristen matkailutilalla Liedossa. Aiheena oli Miksi ja miten brändätä?

Puhumassa olivat Noora Sallasmaa, Sallasmaa&Norokytö ja VTM Jukka Hakala, Kotoba Oy. Tästä tulossa materiaalit blogiin lähiaikoina.

Talouspäivä Loimaalla 4.12.2023

Joulukuussa Varsinaista Luomua hanke järjesti luomutiloille talouspäivän. Talouspäivässä puhujina kuultiin ProAgrian neuvojia, Ely-keskuksen puheenvuoro sekä ammattiopisto Livian opiskelijoiden tulevaisuuden näkymiä. Tiia Vähätalo kertoi mm. sähköisestä taloushallinnosta. Proagrian tilitoimistopalveluiden asiakkaana siirtymävaiheessa voidaan hyödyntää Neuvo-rahoitusta. Elina Karjalainen puhui maatilojen kassan- ja maksuvalmiuden hallinnasta sekä investointien hallinnasta. Anna-Sofia Koivu kertoi luomun tämänhetkisestä tilanteesta ja lähitulevaisuudesta lyhyesti. Janita Leppänen Ely-keskuksesta kertoi maatalouden rakennetuista ja yleisesti nuorten viljelijöiden tuesta ja maatalouden investointi tuesta. Lopuksi muutama Livian opiskelija kertoi opiskeluistaan ja tulevaisuuden näkymistä, nuorten näkökulmasta. Tilaisuuden esitykset pääset katsomaan ja lataamaan alta.

Yleisö kuuntelemassa päivän esitystä.
Tiia Vähätalo kertomassa sähköisestä taloushallinnasta.

Viljelykiertotyökalu luomutilojen kierron suunnitteluun

Varsinaista luomua hanke en tuottanut luomuviljelijöiden käyttöön viljelykiertotyökalun, jonka avulla luomutila voi suunnitella viljelykiertoaan. Työkalun käyttö edellyttää tietokoneelta Office-pakettia, sillä työkalu on rakennettu Microsoft Office -työkalulla.

Työkalulla voit suunnitella suuntaa antavia viljelykiertoja. Työkalu laskee kierron palkokasvi-, viljavuus- ja myyntikasvivaatimusta. Jos vaatimus ei täyty, huomauttaa työkalu muuttumalla kyseiseltä osin punaiseksi. Se osaa tunnistaa myös kasvien peräkkäisten vuosien viljelyyn liittyviä rajoitteita ja huomauttaa niistä. Syötä työkaluun lohkojesi tiedot ja valitse alasvetovalikosta kasvi ja luomun vaihe. Kierron pituutta ei ole sidottu, vaan voit tehdä omalle tilallesi sopivan kierron.

Välilehdiltä löydät ohjeet työkalun käyttöön sekä ohjeita viljelykierron suunnittelun tueksi.

Työkalun voit ladata tästä alta.

Kysymyksiä ja kehitysehdotuksia ottaa vastaan Kati Knuutila, kati.knuutila@proagria.fi

Ohjevideo Viljelykiertotyökalun käyttöön:

Viljelykiertopäivän antia

Varsinaista Luomua hankkeen viljelykiertopäivä järjestettiin Tuorlassa 7.2.2024. Tapahtuma sai suuren suosion ja paikalla oli lopulta lähes 40 henkeä viljelijöitä, opiskelijoita, ELYn henkilökuntaa sekä neuvojia. Tässä kiinnostuneille viljelykiertopäivän materiaalia. Viljelykierron suunnittelutyökalu julkaistaan omana julkaisunaan heti, kun viimeiset tapahtumassa ilmenneet päivitystarpeet on päivitetty työkaluun.

Keväällä tapahtuu Varsinaista luomua hankkeessa!

Tiedossa viljelykiertoinfoa ja opastusta brändäyksen saloihin luomutiloille. Auki ovat myös luomuperuskurssit! Sekä uusien että vanhojen luomutilojen, on viisivuotisen sitoumuskauden aikana suoritettava yhden päivän pituinen luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehtoja, sitoumusehtoja ja viljelyä koskeva koulutus tai hyödynnettävä vähintään 3 tuntia Neuvo-järjestelmän mukaista luomuneuvontaa tuotantoehtoihin liittyen. Tätä voi täyttää myös osallistumalla yhdelle luomuperuskurssin päivälle.

Luomutilojen viljelykiertopäivä 7.2.2024 Tuorlassa, klo 12-15

Ohjelmassa

12.00 Tervetuloa, Satu Paananen, ProAgria Länsi-Suomi

12.15 Luomutilan viljelykierto – Mitä pitää huomioida suunnittelussa ja vuonna 2024? Esimerkkejä erilaisista viljelykierroista. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi

13.00 Viljelykiertosuunnitelman pohja avuksi kierron suunnitteluun. Laura Vieraankivi ja Kati Knuutila, ProAgria Länsi-Suomi

13.30 Viljelykiertosuunnittelun työpaja ja oman tilan kierron suunnittelua asiantuntijoiden avustuksella sekä iltapäiväkahvit

14.15 Luomun peruskurssit alueella sekä luomusitoumuksen koulutusvaatimus. Jenna Ekman, ammattiopisto Livia sekä Kati Knuutila, ProAgria Länsi-Suomi

14.30 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luomutiimin kuulumisia ja terveisiä luomutiloille.

15.00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoja: Satu Paananen, ProAgria Länsi-Suomi p. 043 827 3633, satu.paananen@proagria.fi

Tapahtumaan pääset ilmoittautumaan tästä!

Luomutuotteet näkyväksi! -brändäyspäivät

Perjantaina 9.2.2024 klo 8.30-15 Miksi ja miten brändätä? Ilmaristen matkailutila, Lieto

Puhumassa Noora Sallasmaa, Sallasmaa&Norokytö ja VTM Jukka Hakala, Kotoba Oy

Perjantaina 8.3.2024 klo 8.30-15 Miten käytän sosiaalista mediaa? Ammattiopisto Livia, Tuorla

Perjantaina 5.4.2024 klo 8.30-15 Miksi kauppa haluaa luomua? Ammattiopisto Livia

Paikalla kauppojen edustajia.

Tapahtumat ovat maksuttomia osallistujille! Ilmoittautumiset viimeistään 3 päivää ennen jenna.ekman@livia.fi. Lisätietoa tapahtumasta myös TÄÄLTÄ.

Luomuperuskursseja Varsinais-Suomessa

ProAgria Länsi-Suomen luomukurssi, etänä: 

1. päivä: tiistai 12.3.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

2. päivä: tiistai 26.3.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

3. päivä: tiistai 9.4.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

+ Kaksi omatoimista päivää verkko-oppimisalustalla 

Kotieläinpäivät: 16.-17.4.2024, Teams 

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: https://www.proagria.fi/tapahtumat/luomutuotannon-peruskurssi-etana   

Yhteyshenkilö: Kati Knuutila, kati.knuutila@proagria.fi, 050 477 5648 

Ammattiopisto Livian luomukurssi, lähitoteutus: 

Kurssi järjestetään Ammattiopisto Liviassa, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö (koulurakennuksen auditorio). 

1. päivä: ke 6.3. klo 17–20.30 

2. päivä: ke 13.3. klo 17–20.30 

3. päivä: ke 20.3. klo 17–20.30 

4. päivä: ke 27.3. klo 17–20.30 

5. päivä: ke 3.4.klo 17–20.30 

6. päivä: ke 10.4. klo 17–20.30 

Kotieläinpäivät: to 18.4. klo 17–20.30, retki luomukotieläintilalle pe 19.4. klo 10–15 

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: https://www.livia.fi/luomukurssi-2024/  

Yhteyshenkilö: Jenna Ekman, 050 434 2805, jenna.ekman@livia.fi. 

Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke päättyi, työtä jatkaa Varsinaista Luomua

Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke tuli päätökseen 31.12.2022. Luomun edistämistyötä Varsinais-Suomen alueella jatkaa Varsinaista Luomua -hanke, joka toimii vuoden 2024 syksyyn asti. Hanketta toteuttaa ProAgria Länsi-Suomi ja Ammattiopisto Livia. Hankkeen painopiste on edelleen luomutuotannon kehittämisessä mutta alkutuotannon lisäksi painotetaan vielä enemmän kuluttajatyötä, markkinoiden kehittämistä, luomutuotannon ja -menetelmien ympäristö- ja kustannushyötyjä sekä taloudellista näkökulmaa.

Tällä samalla blogialustalla julkaistaan tästä eteenpäin Varsinaista Luomua -hankkeen tuotoksia ja matkakertomuksia. Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeen materiaali säilyy myös sivustolla.

Tervetuloa Varsinaista Luomua -hankkeen matkaan!

Opintomatka Ahvenanmaalle 16.-18.9.2022

Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke järjesti matkan Ahvenanmaalle sadonkorjuujuhliin 16.-18.9. Matkalla oli mukana 14 osallistujaa koostuen niin hankkeen toimijoista, viljelijöistä ja muista luomusta kiinnostuneista alan toimijoista. Ahvenanmaan erikoisuus manner-Suomeen nähden on varsinkin luomuviljelyn suosio. Yli 27 % peltoalasta on luomutuotannossa.

Lehmiä Mattas Gårsmaijerin takapihalla. Tilalta löytyi myös ainakin kanoja ja hevosia.

Matka alkoi punaisella laivalla aamuvarhaisella ja jo ensimmäisenä päivänä ehdimme tutustua useaan kohteeseen. Pikkubussi kyyditsi meitä pitkin Ahvenanmaan saaria. Lähes jokaisessa kohteessa toistuivat osin samat tuotteet, paikalliset oluet ja limut, tyrni- ja omenatuotteet, erilaiset käsityöt ja ruoka. Myös eläimiä pääsi ihailemaan suurimmalla osalla kohtaista. Tapahtumaa ja toimintaa oli niin lapsille kuin aikuisillekin.

Tyrniviljelmä löytyi tilan lähistöltä keskeltä metsää aidattuna. Tyrnien korjuuta oli koneistettu.

Ensimmäisenä päivänä pysähdyimme suunnitelman mukaisesti Utgårdin tilalla, Open water Breweryllä sekä Mickels Gårdissa. Lisäksi väljään aikatauluun mahtui myös lisäpysähdyksiä. Utgårdin tilalla pääsimme käsitöiden ja paikallisten herkkujen lisäksi tutustumaan lähistöllä sijainneeseen torjunta-aineettomasti hoidettuun tyrnitarhaan. Open Water Breweryn käsityöläisoluet kelpasivat kovemmillekin olutkriitikoille. Mickels Gårdin tilalla lapset pääsivät kierrokselle traktorin peräkärryssä tilan eläinpihalle. Lisäksi nähtävänä oli jälleen runsaasti käsitöitä ja paikallisia herkkuja. Pysähdyimmepä matkalla tutustumassa myös limonadin ja suklaan valmistukseen.

Toisena päivänä aloitimme päivän suurelta hedelmä-vihannes hallilta Åland Trädgårdshallilta, jossa pääsimme tutustumaan erilaisiin omenalajikkeisiin. Mattas Gårdsmaijerissä pääsimme maistelemaan pienmeijerin jäätelöitä ja juustoja. Maut poikkesivat normaaleista tutuista marketin jäätelömauista. Mukana oli mm. raparperi-valkosuklaa sekä suklaa-olut.

Kastelholmin linna on keskiaikainen puolustuslinna, jota on kunnostettu urakalla viime vuosikymmeninä sen päästyä käytön loputtua jo pahasti rapistumaan.

Toisena päivänä pysähdyimme lounaalle Smakbyn-makukylään Kastelholmin linnan juurelle. Tarjolla on maukas ja monipuolinen Mickhael Björklundin suunnittelema sadonkorjuubuffet, jossa kukaan ei jäänyt nälkäiseksi. Ripeimmät matkaajat ehtivät juosta linnan rauniotkin katsastamassa lyhyen pysähdyksen aikana.

Öfvergårdin omenatilalla sijaitsevat Suomen 100-vuotis juhlan kunniaksi jokaiselle Suomen kaupungille istutetut omenapuut.

Iltapäivällä vierailimme vielä Cederbergin tilamuseossa, Öfvergårdin omenatilalla ja Bolstaholmin tilalla. Cederbergin tilamuseolla pääsimme kuulemaan mm. tuulimyllyjen historiaa. Öfvergårdin omenatilalla sijaitsevat Suomen 100-vuotis juhlan kunniaksi jokaiselle Suomen kaupungille istutetut omenapuut. Lisäksi tilalla tuotetaan lajikepuhtaita omenamehuja. Erot lajikkeiden välillä olivatkin melkoiset kokemattomankin maistelijan kielelle. Bolstaholmin tilalla oli tekemistä ja näkemistä kaikille perheenjäsenille.

Pub Stallhagenin takapihalla sijaitsi vierastilaisuuksiin muokattu kupolimallinen kasvihuone.

Viimeisenä toisen päivän kohteena pysähdyimme Pub Stallhageniin, jossa oli mahdollista syödä, tutustua heidän omiin oluihin sekä tehdä ostoksia paikallistuotteita myyvässä puodissa. Kolmas päivä kuluikin pääosin kotimatkalla.

Mitä siis opimme matkan aikana. Tutustuimme uusiin omenalajikkeisiin ja opimme lajikkeen merkityksestä lopputuotteeseen. Saimme ajatuksia maatilojen tuotteistamisesta ja brändäyksestä. Kävimme monia rikkaita ja kehittäviä keskusteluja bussimatkoilla. Saimme ruotsinkielen kielikylvyn ja tulimme monta kokemusta rikkaampana takaisin.

SNY:n kesäretki Qvidjan-luomutilalle 31.8.2022

Pekka Heikkinen esittelemässä Carbon action -koekenttää sekä jatkuvaa maaperän hiilimittauksen koetta.

Suomen nurmi yhdistys (SNY) toteutti tämän vuoden kesäretkensä tutustuen Qvidjan monipuoliseen luomutilaan. Saara Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin vuodesta 2014 omistama Qvidjan tila siirtyi luomuun vuosi sitten. Kankaanrinnalla ja Herlinillä on tavoitteena edistää luonnon monimuotoisuutta ja Itämeren tilaa. Tila toimiikin koekenttänä erilaisille ympäristötoimille ja yhteistyötä tutkimuksessa tehdään mm. Ilmatieteenlaitoksen ja Helsingin yliopisto kanssa. Päivän isäntänä toimi tilanhoitaja Pekka Heikkinen.

Tila pyrkii ympäristöystävällisyyteen myös kotieläinten kasvatuksessa. Tilalla elää emolehmiä ja hevosia sekä maisemanhoitoon lampaita ja ylämaankarjaa. Lampaat ja ylämaankarja toimivat tilalla ensisijaisesti maisemanhoidollisissa tehtävissä, eikä niitä kasvateta tuotantoon. Emolehmiä tilalla elelee sekä Herefordeja että Aberne angusta. Karja saa kulkea laitumilla niin kauan kuin ravintoa riittää ja talvella niitä ruokitaan säilörehulla pihatolla. Laitumilla on käytössä rotaatiolaidunnus siten, että laidunta ja eläimiä siirretään päivittäin. Hevostalli on tammatalli, joka tekee yhteistyötä Pekka Korven Star-Racing ravitallin kanssa.

Pihatto on siisti ja talveksi pohjalle levitetään puru ja pahna lattialle.
Vanhasta navetasta on muunnettu moderni talli hevosille.

Karjan tuottama lanta oli alun perin tarkoitus käyttää syötteenä biokaasuvoimalassa, mutta rakennettu voimala ei täyttänyt odotuksia ja sille pohditaan parhaillaan vaihtoehtoa. Tällä hetkellä lanta kompostoidaan ennen levitystä pelloille.

Ympäristöarvot näkyvät tilalla myös peltojen ulkopuolella. Metsien hoidossa se näkyy mm. noukintahakkuuna site, että metsästä harvennetaan vain suurimmat puut. Metsissä on alkamassa myös koe eri hakkuumenetelmien vaikutuksesta. Puun tuottamisen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen lisäksi metsillä on tärkeä rooli tilalla riistanhoidollisesta näkökulmasta. Metsissä elää runsaasti valkohäntäpeuroja, jotka ovatkin tärkeässä roolissa ravinnon tuotannossa. Riistanhoidollinen metsästys kuulu tilan toimiin. Metsien lisäksi tilalla on myös useita kosteikkoja sitomassa pelloilta valuvia ravinteita. Kuivaan aikaan kosteikkoja pystytään tarvittaessa käyttämään myös kasteluvettä nurmille.

Kaikki pellot olivat nurmella. Paras tilan kuivan kevään laidun oli Heikkisen mukaan kuitenkin metsälaidun, joka oli raivattu harventamalla metsitetty pelto. Kyseisellä laitumella nurmi kasvoi hänen mukaansa hyvin kuivinakin keväinä.

Kankaanrinta ja Herlin ovat ottaneet Itämeren ja ympäristön suojelun agendakseen monella saralla. He ovat mm. olleet perustamassa Baltic Sea Action Groupia, jonka toiminnasta esimerkiksi Carbon Action -hanke on varmasti monille viljelijöille tuttu. Lisäksi Kankaanrinta ja Herlin ovat olleet mukaa perustamassa Soilfoodia, joka tuottaa mm. erilaisia maanparannusaineita. Lisäksi heillä on oma yritys Q Power, joka tuottaa yksiköitä tuottamaan polttoainemetaania hiilidioksidista hyödyntämällä soiden mikrobistoa hallituissa oloissa. Tavoite on, että metanointiin kuluva energia pystyttäisiin tuottamaan uusiutuvalla energialla.

Pekka Heikkinen esittelemässä Q Powerin metanointikonttia.

Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, miten Qvidja lähtee kehittymään luomutilana, löytävätkö he kannattavan ratkaisun biokaasun tuotantoon ja kuinka Q Power löytää paikkansa markkinoilta.