Luomumpi Varsinais-Suomi -hanke järjesti matkan Ahvenanmaalle sadonkorjuujuhliin 16.-18.9. Matkalla oli mukana 14 osallistujaa koostuen niin hankkeen toimijoista, viljelijöistä ja muista luomusta kiinnostuneista alan toimijoista. Ahvenanmaan erikoisuus manner-Suomeen nähden on varsinkin luomuviljelyn suosio. Yli 27 % peltoalasta on luomutuotannossa.
Matka alkoi punaisella laivalla aamuvarhaisella ja jo ensimmäisenä päivänä ehdimme tutustua useaan kohteeseen. Pikkubussi kyyditsi meitä pitkin Ahvenanmaan saaria. Lähes jokaisessa kohteessa toistuivat osin samat tuotteet, paikalliset oluet ja limut, tyrni- ja omenatuotteet, erilaiset käsityöt ja ruoka. Myös eläimiä pääsi ihailemaan suurimmalla osalla kohtaista. Tapahtumaa ja toimintaa oli niin lapsille kuin aikuisillekin.
Ensimmäisenä päivänä pysähdyimme suunnitelman mukaisesti Utgårdin tilalla, Open water Breweryllä sekä Mickels Gårdissa. Lisäksi väljään aikatauluun mahtui myös lisäpysähdyksiä. Utgårdin tilalla pääsimme käsitöiden ja paikallisten herkkujen lisäksi tutustumaan lähistöllä sijainneeseen torjunta-aineettomasti hoidettuun tyrnitarhaan. Open Water Breweryn käsityöläisoluet kelpasivat kovemmillekin olutkriitikoille. Mickels Gårdin tilalla lapset pääsivät kierrokselle traktorin peräkärryssä tilan eläinpihalle. Lisäksi nähtävänä oli jälleen runsaasti käsitöitä ja paikallisia herkkuja. Pysähdyimmepä matkalla tutustumassa myös limonadin ja suklaan valmistukseen.
Toisena päivänä aloitimme päivän suurelta hedelmä-vihannes hallilta Åland Trädgårdshallilta, jossa pääsimme tutustumaan erilaisiin omenalajikkeisiin. Mattas Gårdsmaijerissä pääsimme maistelemaan pienmeijerin jäätelöitä ja juustoja. Maut poikkesivat normaaleista tutuista marketin jäätelömauista. Mukana oli mm. raparperi-valkosuklaa sekä suklaa-olut.
Toisena päivänä pysähdyimme lounaalle Smakbyn-makukylään Kastelholmin linnan juurelle. Tarjolla on maukas ja monipuolinen Mickhael Björklundin suunnittelema sadonkorjuubuffet, jossa kukaan ei jäänyt nälkäiseksi. Ripeimmät matkaajat ehtivät juosta linnan rauniotkin katsastamassa lyhyen pysähdyksen aikana.
Iltapäivällä vierailimme vielä Cederbergin tilamuseossa, Öfvergårdin omenatilalla ja Bolstaholmin tilalla. Cederbergin tilamuseolla pääsimme kuulemaan mm. tuulimyllyjen historiaa. Öfvergårdin omenatilalla sijaitsevat Suomen 100-vuotis juhlan kunniaksi jokaiselle Suomen kaupungille istutetut omenapuut. Lisäksi tilalla tuotetaan lajikepuhtaita omenamehuja. Erot lajikkeiden välillä olivatkin melkoiset kokemattomankin maistelijan kielelle. Bolstaholmin tilalla oli tekemistä ja näkemistä kaikille perheenjäsenille.
Viimeisenä toisen päivän kohteena pysähdyimme Pub Stallhageniin, jossa oli mahdollista syödä, tutustua heidän omiin oluihin sekä tehdä ostoksia paikallistuotteita myyvässä puodissa. Kolmas päivä kuluikin pääosin kotimatkalla.
Mitä siis opimme matkan aikana. Tutustuimme uusiin omenalajikkeisiin ja opimme lajikkeen merkityksestä lopputuotteeseen. Saimme ajatuksia maatilojen tuotteistamisesta ja brändäyksestä. Kävimme monia rikkaita ja kehittäviä keskusteluja bussimatkoilla. Saimme ruotsinkielen kielikylvyn ja tulimme monta kokemusta rikkaampana takaisin.
Andreas Heikkilän puheenvuoro käsitteli luomu- ja yleensäkin siementuotantoa koskevia vaatimuksia. Sertifioidun luomu- ja tavanomaisen siementen laatuvaatimuksissa ei ole eroja, vaan esimerkiksi samoja itävyysvaatimuksia sovelletaan molempiin siemenlaatuihin. Esityksessä käytiin yksityiskohtaisesti läpi merkittävimmän siemenviljelysten hylkäysperusteen eli hukkakauralöydösten vaikutuksia siementuotantoon. Hukkakauran saastuttamiksi todettujen lohkojen lukumäärä vaikuttaa siemenviljelyn jatkomahdollisuuksiin eri tavalla. Jos tilalla on yksi tarkkailulohko, siementuotanto on sallittu muilla lohkoilla kaikista kasvilajeista. Jos tilalla on kaksi tarkkailulohkoa, tilalla saa tuottaa siementä vain timoteista, puna-apilasta, rypsistä ja rapsista. Jos tilalla on kolme tai useampia tarkkailulohkoja kaikki siementuotanto on kiellettyä. Tila voi kuitenkin hakea painavista syistä poikkeuslupaa Ruokavirastosta tarkkailulohkojen lukumäärästä tuleviin rajoituksiin. Painava syy voi olla esimerkiksi lisämaiden, jotka ovat kunnan ylläpitämään rekisteriin merkitty hukkakauran saastuttamiksi, hankinta.
Sami Kivistö toi Hankkijan siemenliiketoiminnan terveiset. Hankkijalla nähdään siementuotantovaihtoehto kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi tiloille. Maksettava hinta tuotteista on kokonaisuutena kilpailukykyinen ja sadon markkinointi on varmaa. Lisäksi siementuotannossa pääsee hyötymään lisäyksessä olevien, uusien lajikkeiden paremmasta sadontuottokyvystä. Sertifioidun luomusiemenen markkinat kasvavat ja Hankkijalla on tarve löytää uusia luomusiementuottajia.
Jatkuva luomutuottajia puhuttava kysymys on luomutuotantoon sopivien lajikkeiden valinta – asiasta esitetään mielipiteitä sekä uusien että vanhempien lajikkeiden puolesta. EkoNu-hanke on vertaillut eri lajikkeita vuodesta 2012 lähtien. Torbjörn Lönnfors esitteli hankkeen tuloksia, joissa on saatu varsin selvä kuva lajikkeiden satoisuudesta luomuviljelyssä. Uusien ja uudehkojen lajikkeiden sadontuottokyky näyttäisi myös luomussa olevan vanhoja lajikkeita parempi. Ääritapausten eli vanhojen maatiaislajikkeiden tuotanto on kannattavaa ainoastaan niissä tapauksissa, joissa niistä valmistetuista tuotteista on saatavissa erikoishintaa.
Sampsa Heinosen esityksessä käytiin yksilöidysti läpi sertifioidun luomusiementuotannon kantasiemenvaatimuksia ja millä tavoin tuotettu sato tulkitaan täyttävän luomusiemenelle asetetut tuotantoehdot. Ehtoihin on tulossa EU:n uuden luomuasetuksen mukaan muutoksia mm. tavanomaisen siemenen käyttöehdot ja siirtymävaihe säädökset tulevat kiristymään. EU:ssa suunnitellaan lisäksi laajakantoisempia muutoksia luomulajikekäsitteeseen. Lisäysaineiston valinnassa viljelijöiden olisi jatkossa asetettava etusijalle erityisesti luonnonmukaiseen maatalouteen soveltuva kasvien lisäysaineisto. Asetus luo kaksi uutta tapaa tuottaa luomuun soveltuvaa lisäysaineistoa ”luomukasvinjalostus” ja ”luonnonmukainen monimuotoaineisto”. Uusilla menetelmillä tavoitellaan lisäysaineiston suurempaa heterogeenisuutta ja sen parempaa sopeutuvuutta erilaisiin kasvuoloihin.
Markku Tammi kertoi luomusiementuottajan puheenvuorossa monia mielenkiintoisia asioita siementuotannon käytännöistä. Tilan pito on aloitettu vuosikymmeniä sitten osa-aikaisena viljelynä. Menneistä ajoista tila on kasvanut huomattaviin mittoihin ja oleellisena osana tuotantoa on nykyisin myös tilan 78 000 broileria. Esillä oli mm. tilan käyttämä viljelykierto ja nurmien lopetuskäytäntö. Tärkeä viesti kuulijoille oli tuotannon ja viljelykierron huolellinen suunnittelu vuosiksi eteenpäin.
Viimeisessä puheenvuorossa Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy:stä esitti näkemyksiä lajikkeiden jalostuksesta luomuviljelyyn. Vielä tähän mennessä luomuviljelyn tarpeita ei ole suuresti ollut eri kasvien jalostusohjelmissa mukana. Kasvinjalostaja näkee tämän kuitenkin selvänä puutteena, johon jatkossa tullaan panostamaan. Ongelmaksi nähtiin luomulajike vertailuaineiston puute. Jaakko Laurinen olikin kiinnostunut löytämään luomuviljelijöitä, jotka olisivat valmiita lajikekokeiden järjestelyihin tilallaan.