Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2021

Kasvihuonetuotannon uudet tuulet -infopäivä Tuorlassa 25.11.2021

Järjestimme luomukasvihuonetuotannon infopäivän Tuorlan auditoriossa torstaina 25.11.2021. Esitykset myös striimattiin ja niiden tallenteet ovat nähtävillä Luomumpi Varsinais-Suomi youtube -kanavalla. Linkki tapahtuman esitysten soittolistaan: https://youtube.com/playlist?list=PLh2AAo5bfh34mRSn2alTEiUYcWtAuA2l6

Päivän ensimmäisenä aiheena oli vuoden 2022 alusta voimaan tuleva luomuasetus ja sen vaikutukset luomukasvihuoneviljelyyn. Luomuasetuksesta oli ensin kertomassa ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta ja Sampsan jälkeen kasvihuoneviljelyn asiantuntija Lassi Remes Kauppapuutarhaliitosta. Sampsan ja Lassin jälkeen ohjelmaan oli varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle asetukseen liittyen.

Uusi luomuasetus vaikuttaa kasvihuoneluomuun voimakkaasti

Uuden asetuksen myötä vaatimukset luomukasvihuonetuotannolle muuttuvat tiukempaan suuntaan. EU parlamentin käsittelyssä Suomen ohella mm. Tsekki, Itävalta, Kypros, Liettua ja Slovakia vastustivat uutta asetusta nykymuodossa sekä Saksa, Belgia ja Unkari äänestivät tyhjää.

Tästä huolimatta uusi asetus äänestettiin voimaan ja kasvihuoneluomutuottajien tulee muuttaa tuotanto uusien ehtojen mukaiseksi kymmenen vuoden siirtymäajan puitteissa. Siirtymäaika on voimassa 31.12.2031 saakka, mutta jo sitäkin ennenkin kaiken uuden tuotannon on oltava uuden asetuksen mukaista.

Uusina vaatimuksina juurikontakti maahan ja kasviston monimuotoisuus

Uudessa asetuksessa keskeisin muutos on vaatimus viljelystä elävällä maaperällä. Elävä maaperä määritellään muodostuvan pintamaasta (joka sisältää humusta ja on osa ruokamultakerrosta), joka on yhteydessä pohjamaahan. Pintamaata ei saa vaihtaa (pl. viljelyn aloitus + kasvinsuojelulliset syyt) ja maaperän hedelmällisyys ja biologinen aktiivisuus on pidettävä yllä lyhyen aikavälin viherlannoituksella sekä kasvuston monimuotoisuudella.

Luomussa muuten esiintyvän kasvinvuorotuksen minimivaatimuksen voi kasvihuonetuotannossa korvata ”kasviston monimuotoisuus” -vaatimuksella. Sampsa mainitsi esityksessään monimuotoisuuden lisäämisen vaihtoehdoksi mm. ekosysteemipalvelukasvien (agroecological services crops) viljelyn varsinaisen viljelykasvin lisäksi tai ohella.

Ruukkuineen myytävät vihannekset saa jatkossa viljellä kuten tähänkin saakka

Poikkeuksen vaatimukseen viljellä elävällä maaperällä muodostavat ruukkuineen myytävät yrtit (tässä yrtti tarkoittaa mitä tahansa maustetta tai lehtivihannesta, joka myydään ruukkuineen). Niitä saa jatkossakin kasvattaa ja myydä luomuna ilman että juurilla on kontaktia maaperään. Myynnin tulee tapahtua tällöin ruukkuineen, ei leikattuna.

Uuden asetuksen kriittiset kohdat tuottajien näkökulmasta

Lassi Remes esitti luomutuottajien näkökulmaa uuteen asetukseen. Vaatimus viljelystä maaperässä koettiin tuottajan näkökulmasta haastavaksi, koska nykyinen esim. kurkun ja tomaatin luomuviljely, varsinkin ympärivuotinen, perustuu usein erillisiin kasvualustoihin. Maayhteyden vaatimuksen epäiltiin lisäävän tautiriskiä ja yleisökommenteissa esitettiin jopa epäily, että uusi vaatimus estäisi näiden vihannesten luomukasvihuoneviljelyn kokonaan ainakin ympärivuotisesti.

Erillisillä kasvualustoilla viljeltäessä saavutetaan etuja mm. maalevintäisten kasvitautien hallinnassa, lannoituksen ja kastelun optimoinnissa, kasteluveden kierrätysmahdollisuudessa ja työergonomiassa.

Ruukkuvihannesten ruukkuineen myynnin vaatimus on taas haastava siksi, että kauppa suosii leikattuja tuotteita ja ruukkuineen myynti ravintoloille ja laitoskeittiöille ei ole sallittua. Asiaan on kuitenkin tulossa vielä mahdollisuus vaikuttaa vuonna 2026, kun komissio ottaa rajatut alustat käsittelyyn uudelleen.

Lisää tietoa uusista menetelmistä kaivataan

Sampsa Heinonen totesi esityksessään, että monista uudessa asetuksessa mainituista asioista; esim. viherlannoituskasvien viljelystä, kasviston monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalvelukasveista kasvihuoneissa ei vielä löydy paljoa tietoa tai kokemuksia. Näistä olisi tarpeen löytää hyviä käytäntöjä kasvihuoneviljelijöiden käyttöön, jotta uuden asetuksen mukainen viljely saadaan laajemmin käytäntöön.

Biologiset torjuntaeliöt tarkkaan säädeltyjä

Saimme kattavan tietopaketin luomukasvihuonetuotantoon tarjolla olevista biologisen torjunnan menetelmistä, kun Heini Koskula esitteli Biotus oy:n tarjontaa. Heinin esityksestä selvisi mm. että torjuntaeliöiden myynti on luvanvaraista ja torjuntaeliöiden tulee olla rekisteröityjä.

Torjuntaeliöihin kuuluu makro-organismeja, kuten erilaiset peto- ja loishyönteiset, hämähäkkieläimet ja sukkulamadot. Mikro-organismeihin taas kuuluu esimerkiksi tautien torjunnassa käytettävät sienivalmisteet, joiden valvonnasta vastaa TUKES.

Mikro-organismit käyttötarkoituksineen löytyvät TUKESin kemidigi -palvelusta, mutta luomuun soveltuvuuden joutuu tarkastamaan Ruokaviraston luomupalveluista. Erilaisille luomussa sallituille koetoimintavalmisteille (esim. NeemAzal) taas tarvitsee hakea erillinen koetoimintalupa. Koetoimintalupia hakee mm. Kauppapuutarhaliitto, jonka jäsenille koetoimintavalmisteiden käyttökin on sallittua.

Kasvualustoissa myös luomulannoitettuja vaihtoehtoja

Biotuksen esittelyn jälkeen Eija Lankinen kertoi Kekkilän luomuviljelyyn sopivista kasvualustoista. Kekkilällä on laaja valikoima turvepohjaisia kasvualustoja luomu- ja tavanomaiseen viljelyyn. Osaa Kekkilän kasvualustoista saa myös luomuperuslannoitettuina kokonaan kasvipohjaisella Monterra Malt -luomulannoitteella.

Tulossa uusia raaka-aineita ja kierrätyspalvelu

Eija kertoi esityksessään alustojen pH:n muuttuvan varastoinnin ja viljelyn aikana, samoin ravinteiden vapautuvan lannoitteista. Tulevaisuudessa kasvualustoihin on tulossa raaka-aineiksi mm. puukuitua ja viherkompostia. Jos kompostipohjaisten alustojen käyttö kiinnostaa; testaajia on haussa. Kekkilällä on myös tulossa viljelijöille tarjolle kierrätyspalvelu.

Lue lisää Kekkilän kasvualustatarjonnasta ja luomukasvualustojen vaatimuksista sekä käyttökokemuksista Eijan esityksestä.

Novarbolla laaja valikoima luomualustoja ja -lannoitteita

Mika Nurminen puolestaan kertoi Novarbon tarjoamasta luomukasvualusta ja -lannoitevalikoimista. Useissa Novarbon kasvualustoissa on käytetty turpeen lisäksi rahkasammalta ja Gliocladium -hyötymikrobia, kylvöseoksessa myös hiekkaa.

Novarbon Arvo luomulannoitteita (raekoko 2-6 mm) on saatavilla 25 kg säkeissä (40 kpl/lava) ja 600 kg suursäkeissä, lukuisissa eri ravinnepitoisuuksissa käyttötarpeen mukaan. Typpipitoisuus on lannoitteesta riippuen 3, 4 tai 8 %, liukoinen fosfori 1% ja kaliumia on tuotteesta riippuen 2-15%. Lisäksi lannoitteissa on myös rikkiä. Nestemäisiä Aino -luomulannoitteita taas on saatavilla vahvuuksilla 5-0-0, 3-0-3 ja 1-0-3. Novarbolta on saatavilla myös kasvipohjaisia Viano Mixprof -lannoitteita.

Lue lisää Novarbon tuotteista Mikan esityksestä.

Viljely onnistuu hyvin myös ruokopohjaisessa alustassa

Lisäksi kuulimme järviruo’osta kehitetystä kasvualustasta Kiteen Mato ja Multa oy:n Aimo Turuselta sekä ko.alustan viljelykokemuksista kaupunkiviljelyä simuloivassa käytössä HAMKin Mika Järviseltä.

Ruokoalustan kehitystyö on saanut alkunsa Aimon kokemuksista kompostipohjaisen alustan kehittelyssä puun taimien tuotantoon Afrikassa jo 80-luvulla, kun turvealustojen käytölle oli haettu paikallisempia vaihtoehtoja. Varsinaisesti Kiteen mato ja multa syntyi ideakilpailun tuloksena, jonka jälkeen YM ja MMM ovat rahoittaneet kasvualustan kehitystyötä. Kasvualusta on hyväksytty myös luomuviljelyyn.

Ruokoalustan viljelykäyttöä on tutkittu ja kokeiltu useilla eri kasveilla ja eri paikoissa ja kasvualustan tuotantoa on tarkoitus laajentaa eri paikkakunnille. Raaka-ainetta voidaan paitsi korjata luontaisilta esiintymiltä merenrantojen ruovikoilta, sen viljelyä kehitetään turvepelloille ilmastoystävälliseksi vaihtoehdoksi. Viljelyssä turvepellon / entisen turvetuotantoalueen vedenpintaa nostetaan, jotta ruoko saadaan kasvamaan ja turvemaan hiilipäästöt tippumaan. Ruo’osta voidaan valmistaa kasvualustaa, jolla taas voidaan korvata turpeen käyttöä.

Ravinteita ja hiiltä pois vesistöistä

Ruokopohjaisen kasvualustan yksi hienous on siinä, että sen raaka-aineen korjuu poistaa ravinteita vesistöistä. Ruokoa korjattaessa ravinteita saadaan pois hehtaaria kohti keskimäärin yli 80 kg typpeä, 7 kg fosforia ja yli 2200 kg hiiltä. Ruoko silputaan ja kompostoidaan ja valmiin alustan hiilipitoisuus on yli 60%. Lisäksi se sisältää runsaasti fosforia ja kaliumia.

Ruokoalustalla viljely vaatii typpilannoitusta

Mika Järvinen HAMKista esitteli opiskelija Saara Hällforsin tekemää viljelykoetta ruokoalustalla. Koe simuloi harrasteviljelmää, jossa kasvatettiin kesäkurpitsaa 60×80 cm lavakauluksissa, kasvualustana ruokoalusta erilaisin lannoitusvaihtoehdoin.

Kesäkurpitsat kasvoivat ruokokasvualustoilla erinomaisesti. Paras tulos saatiin silloin, kun kasveja myös lannoitettiin ravinneliuoksella säännöllisesti. Ruokoalustalla etenkin typenpuute vaikutti rajoittavan kasvua ja satoa, mikäli sitä ei annettu riittävästi. Alusta sisältääkin niukalti typpeä ja enemmän muita ravinteita. Juuret kasvoivat alustassa erittäin hyvin. Lue tarkempia tietoja kasvualustan viljelykokemuksista Mikan esityksestä.

Otsonivesi on myrkytön vaihtoehto kasvinsuojeluun

Päivän viimeinen teema oli otsoniveden käyttö kasvinsuojelussa. Ensin professori emeritus Risto Tahvosen luennoi otsoniveden kasvinsuojelukäytön biologisista perusteista, minkä jälkeen veden otsonointilaitteita toimittavan yrityksen Happico oy:n Raine Vierto kertoi teknisistä sovelluksista.

Otsoniveden desinfioiva vaikutus perustuu nopeasti reagoivaan happiatomiin. Otsoni on kolmeatominen happimolekyyli, joka syntyy UV-valon vaikutuksesta. Otsonin hajotessa syntyy normaali happimolekyyli ja nopeasti reagoiva (hapettava) happiatomi.

Bakteerit ja sienet (esim. Fusarium & Pythium) ovat alttiita rihmastona ja itiönä otsonivedelle, mutta ovat suojassa mullassa ja kasvisolukon sisällä. Kasvin pinnoilla aktiivisesti kasvavat elävät rihmastot (härmät, homeet, Alternaria ym.) ovat myös kestäviä.

Sen sijaan kasvin pinnoilla itämättömät ja kuivat itiöt sekä rihmastot kuolevat välittömästi kostuessaan otsonivedellä. Esimerkiksi härmää, harmaahometta, mustapistemätää, lehtihometta ja jopa vihannespunkkia ja ripsiäistä on torjuttu menestyksekkäästi useita kertoja vuorokaudessa toistetuin otsonivesiruiskutuksin. Sumutukseen otsonivesi ei sovellu.

Happico-menetelmä on jo käytössä muutamassa yrityksessä

Raine Viero kertoi otsonivesilaitteistoja toimitetun kahdelle kasvihuoneviljelmälle ja yhdelle taimitarhalle, missä niitä käytetään sekä kasvuston kasvintuhoojien torjunnassa, juuriston taudinaiheuttajien torjunnassa sekä kiertovesiputkistojen ja eri tilojen ja työvälineiden desinfionnissa. Otsonivesi ei jätä mitään jäämiä tuotteisiin tai ympäristöön.

Otsoniveden käytössä on tärkeintä oikeanlainen käyttö. Ei siis auta ruiskia otsonivettä sinne tänne, vaan tulee tietää mitä otsonivedellä haluaa torjua tai puhdistaa, ja laitteisto ja menetelmä räätälöidään aina tapauskohtaisesti.

Happico oy:n toimitukseen kuuluu tutustuminen kohteeseen, johon otsonointia ollaan suunnittelemassa, otsonoinnin suunnitelma ja sen pohjalta sovittu toteutus sekä käytön ohjeistus.

Luomussa uudistavan viljelyn periaatteita

”Luonnonmukaisessa tuotannossa käytettävien viljelymenetelmin on säilytettävä maaperän orgaanista ainesta, lisättävä sen kestävyyttä ja monimuotoisuutta
sekä estettävä tiivistymistä ja eroosiota.” (Evira 2018)

Tämä tavoite on hyvin lähellä uudistavan viljelyn periaatetta, jossa myös on tavoitteena ylläpitää maan kasvukuntoa erilaisin keinoin, mutta myös pyrkiä parantamaan sitä. Vielä silloisen Eviran (2018) Luonnonmukainen tuotanto 1 – Yleiset ja kasvintuotannon ehdot -oppaassa luetellaan luomutuotannon menetelmiksi maan kasvukunnon ylläpidossa monivuotiset palkokasveja sisältävät viljelykierrot sekä luonnonmukainen lannoittaminen. Nämä ovat osa uudistavan viljelyn menetelmiä, mutta lisäksi löytyy pitkä lista muitakin keinoja maan kasvukunnon edistämiseen. Aihetta tutkii tällä hetkellä ainakin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen hanke Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regeneratiivisen luomuviljelyn kehittämisen tueksi.

Perustana maan rakenteesta ja vesitaloudesta huolehtiminen

Ilmasto muuttuu ja sen seurauksena mm. maan vesitalouden hallinta, maan rakenteesta huolehtiminen, orgaanisen aineksen lisääminen maahan, monimuotoinen viljelykierto ja ravinteiden kierrätys lisäävät viljelyvarmuutta vaihtelevissa olosuhteissa, pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta sekä voivat edesauttaa hiilen sitoutumista ja olla pidemmällä aikavälillä jopa taloudellisesti kannattavaa.

Hyvä rakenteinen ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävä maa muistuttaa pesusientä, josta riittää vettä pitkään kuivaan aikaan ja joka imee vettä sateella.

Pellon kunnosta huolehtimisessa ja talon rakentamisessa on paljon yhteistä. Jokainen tietää, että kellari tulvii, jos pihamaan ja perustusten vesienhallinnasta ei ole huolehdittu. Talon perustuksiin on tehtävä läpiviennit, jotta taloon saadaan juomavettä, likavedet saadaan ulos ja sähköä sisään. Samoin voi vielä pitkienkin aikojen jälkeen havaita jäljet, jotka jäävät, jos märkään betoniin painaa kädenjäljen. Näin myös vesi seisoo pellolla ja kulkee pintavaluntana, kasvit kärsivät kuivuudesta ja märkyydestä, jos maan rakenne ja vesitalous eivät ole kunnossa. Juurten ja lierojen luomat reiät toimivat läpivienteinä maaperässä, mutta märällä pellolla koneilla liikkumisesta seuraava tiivistyminen voi näkyä vuosienkin jälkeen ja estää jopa juuria tunkeutumasta maan läpi.

Kun pellon rakenne on päässyt pitkäaikaisella yksipuolisella viljakierrolla ja tiivistymien syntyyn johtaneilla viljelytoimilla huonoon kuntoon, voi sen kunnon parantaminen olla pitkäkin prosessi, joka kuitenkin onnistuessaan tuottaa hedelmää. Se voi vaatia alussa investointeja ojituksen kunnostamiseen ja investointina voidaan pitää myös heikompituottoisia kasvivalintoja viljelykiertoon, joilla kuitenkin voi olla oikein toimittuna rakennetta ja kasvukuntoa parantava vaikutus. Luomussa kierrossa mukana oleva nurmi hoitaa peltoa, mutta viljelytoimien ajoittamiseen täytyy tästä huolimatta kiinnittää huomiota tiivistymien välttämiseksi. Runsas ajaminen pellolla raskailla koneilla lisää aina riskiä maan tiivistymiselle, mikä korostuu luomussa mm. mekaanisen kasvinsuojelun tarpeena, nurmien uudistamisessa sekä lannoituksessa, jossa erilaiset lannat ovat viherlannoituksen rinnalla tärkeässä osassa.

Viljelykierrosta tukea ympäristön monimuotoisuuteen

Luomutiloille arkinen osa viljelykiertoa oleva nurmi on monelle perinteiselle kasvintuotantotilalle punainen vaate, jota ei pidetä vaihtoehtona kierrossa siitä huolimatta, että se mm. sitoo typpeä maahan seuraavalle kasville valittaessa seokseen typensitojakasveja. Typpeä voidaan sitoa maahan myös valitsemalla viljelykiertoon esimerkiksi hernettä tai härkäpapua. Yhdistettäessä nurmen kanssa jankkurointi oikea-aikaisesti voidaan tiivistymiä läpäistä syvemmältäkin maasta tehtäessä juurille kulkureittejä tiivistymien ohi.

Nurmien tiheät ja hienot juuristot parantavat muokkauskerroksessa maan rakennetta ja syväjuuriset lajit seoksessa auttavat ravinteiden ja veden otossa myös syvemmältä maasta samalla, kun ne varastoivat hiiltä syvemmälle maahan pysyvämpään muotoon. Hyvärakenteisessa maassa kuivaan aikaan veden kapilaarinen nousu tarjoaa vettä kasveille huonorakenteista maata pidempään ja toisaalta vesi pääsee virtaamaan maan läpi helpommin. Kasvit ottavat vettä maasta ja haihduttavat sitä myös osaltaan kuivaten maata sekä ehkäisevät ravinteiden valumista vesistöihin ottaen tehokkaasti ravinteita ja vähentäessään eroosiota ja siten pintavalunnan mukana kulkeutuvien ravinteiden määrää. Nurmesta jää myös runsaasti orgaanista ainesta maahan pidättämään vettä sekä ravinnoksi mikrobeille, jotka sitovat hiiltä pitkäaikaisiin muotoihin.

Monipuolisella viljelykierrolla on myös muita positiivisia vaikutuksia kuin vain maan kasvukunnon ylläpitäminen. Se tukee luonnon monimuotoisuutta tarjoten erilaisille hyönteis-, lintu- ja eläinlajeille elinympäristöjä. Valitsemalla kiertoon mettä tuottavia kukkivia kasveja voidaan tukea pölyttäjäkantoja. Luomusta pölyttäjille tekee otollisen myös, ettei pölyttäjien vahingoittamisesta tarvitse olla huolissaan, kun kasvinsuojeluaineiden käytön sijaan kasvinsuojelu tapahtuu mekaanisesti ja viljelykierrolla. Toisaalta tästä syystä joidenkin erikoiskasvien kuten rypsi/rapsin viljely voi myös olla vaikeaa tuhohyönteisten torjunnan haasteellisuuden vuoksi.

Viljelykierrolla voidaan siis myös hallita rikkapainetta. Tässäkin auttaa jälleen huolella perustettu ja säännöllisesti niitetty nurmi. Samoin monimuotoinen viljelykierto ja orgaanisen aineksen määrän lisäys maassa lisää maan mikrobiologista aktiivisuutta, vähentää tautipainetta ja parhaimmillaan myös tuhohyönteisten määrää tukien luontaisten vihollisten kantojen säilymistä. Kierrossa on kuitenkin aina huomioitava myös erikoiskasvien kuten rypsin/rapsin ja härkäpavun itselleen asettamat vaatimukset viljelyvälin pituudelle tautipaineen minimoimiseksi.

Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja edistäminen

Kun maan kasvukunto on saatu kohentumaan, on edelleen tärkeää huolehtia sen ylläpidosta ja pyrkiä jopa entisestään parantamaan sitä. Tätä voidaan edesauttaa säilyttämällä monipuolinen viljelykierto. Kuten jo todettiin, monipuolinen viljelykierto ja sen mahdollistama runsas lajisto vähentävät tauti-, tuholais- ja rikkapainetta sekä vähentävät lannoitustarvetta. Ääriolosuhteiden aiheuttamat vahingot jäävät myös todennäköisesti vähäisemmiksi ja toiminta voi olla kannattavampaa.

Toinen maan kasvukuntoa edistä keino on orgaanisen aineksen lisääminen peltoon lannan, maanparannusaineiden tai biohiilen muodossa. Pidempiaikaisten vaikutusten saaminen voi vaatia toistuvia lisäyksiä. Myös maan ravinnetasapainosta on tärkeää huolehtia. Lanta tuo peltoon ravinteita samalla lisäten orgaanisen aineksen määrää. Tässä auttavat myös mm. kerääjäkasvit, jotka symbioosissa Rhizobium-bakteerien kanssa sitovat typpeä maahan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kun kerääjäkasvin annetaan säilyä talven yli muokkaamatta peltoa, sitoo se myös hiiltä, ravinteita ja maata vielä satokasvin korjuun jälkeen. Ympärivuotinen kasvipeitteisyys hyödyntämällä monivuotisia ja syyskylvöisiä kasveja mm. vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota, tasaa työhuippuja sekä lisää hiilensidontaa ja tehostaa maan kuivumista keväällä.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä tulisi kiinnittää huomiota toimien oikea-aikaisuuteen. Hyvääkin tarkoittavat toimet voivat tiivistää maata ja pilata maan rakennetta, jos raskaalla kalustolla mennään liian märälle pellolle. Riski on suuri erityisesti keväisin ja tällöin tulisi malttaa kunnes pelto kantaa koneen, jos suinkin mahdollista. Myös rengaspaineisiin ja työleveyksiin sekä ajokertojen määrään on hyvä kiinnittää huomiota. Luomutuotannossa mm. rikkatorjunta vaatii monesti useita ajokertoja keväällä, mikä lisää maan tiivistymisen riskiä. Kevättöiden määrään ja rikkatorjunnan tarpeeseen voi pyrkiä vaikuttamaan valitsemalla viljelykiertoon mm. syyskylvöisiä kasveja ja jo useasti mainittuja nurmia tai muita monivuotisia kasveja.

Lopputulos onkin kokonaisuus erilaisia toimia ja valintoja, joita yhdistelemällä tilan tuotantosuunta ja tavoitteet huomioiden huolehditaan maan kasvukunnosta, ylläpidetään ja parannetaan sitä, jaetaan työtaakkaa pidemmälle aikavälille, saadaan lisää viljelyvarmuutta sekä pidemmällä aikavälillä jopa taloudellista hyötyä. Toimia voi valita tilan ja markkinoiden taloustilanteeseen sopivasti. Uudistavasta viljelystä tietoa on kerätty muun muassa e-opistoon sekä Carbon actionin sivuille. Omien lohkojen tilaa voi selvittää kävelemällä lohkolla erilaisissa olosuhteissa ja tekemällä havaintoja, käyttämällä apuna esim. OSMO-hankkeessa tuotettua MARA-korttia, viljavuusanalyyseillä eri maan syvyyksistä ja lohkon kohdista, NIR-analyysillä, peltoskannauksella, ilmakuvilla sekä seuraamalla lohkon satotasoja eri puolilla peltoa.