2.2 Maan ravinnetasapaino kuntoon ja ravinteet kiertoon

< 2.1 Vesitalous ja maan rakenne kuntoon | Sisällys | 2.3 Valitse kiertoon monivuotisia ja syväjuurisia kasveja >

Viljelykierrossa olevan härkäpavun sitomaa typpeä jää käyttöön myös seuraavalle satokasville.

Huolehtimalla maan pH:sta ja ravinteiden keskinäisestä tasapainosta mahdollistetaan kasveille optimaalinen ravinteiden saatavuus. Kun kaikkia ravinteita on saatavilla tasapainoisesti, ei toinen ravinne korvaa toista tai muodostu puutoksia. Tällöin on mahdollisuus tiheään ja terveeseen kasvustoon sekä suurempaan satoon. Tiheä ja terve kasvusto mahdollistavat tehokkaamman hiilen sidonnan. Eläinten lannan käyttö väkilannoitteiden sijaan on myös hiilipäästöjen osalta parempi valinta, sillä väkilannoitteiden valmistuksessa syntyy runsaasti päästöjä ja kuljetusmatkat ovat pitkiä. Eläinten lanta sen sijaan käytetään pääsääntöisesti sillä tilalla, jolla se tuotetaan. Raskaat lannan levitykseen käytettävät koneet voivat kuitenkin vaurioittaa maan rakennetta, kun taas rakeistettuja lannoitteita käytettäessä koneet ovat usein huomattavasti kevyempiä ja maata tiivistävä vaikutus vähäisempi. Myös muita eloperäisiä lannoitteita ja maanparannusaineita käytettäessä kannattaa perehtyä elinkaaren ympäristövaikutuksiin.

  • Ota viljavuusnäytteet huolellisesti, kattavasti ja riittävän usein.
  • Säilörehuksi tehtävien kasvien ravinteiden tasapainosta saat lisätietoa rehuanalyysin kivennäisanalyyseistä
  • Tutki myös maan kationinvaihtokapasiteetti (KVK). KVK-laskuri täältä.
  • Kalkitse, käytä kipsiä ja lannoita maan ja kasvien tarpeen mukaan. Kipsi, kuitu ja rakennekalkki -opas täältä.
  • Suosi omaa tai lähialueen eläinten lantaa tai kierrätyslannoitteita
  • Ota typensitojakasvit osaksi lannoitusta. Viherlannoitusoppaaseen täältä.