Kasvihuonetuotannon uudet tuulet -infopäivä Tuorlassa 25.11.2021

Järjestimme luomukasvihuonetuotannon infopäivän Tuorlan auditoriossa torstaina 25.11.2021. Esitykset myös striimattiin ja niiden tallenteet ovat nähtävillä Luomumpi Varsinais-Suomi youtube -kanavalla. Linkki tapahtuman esitysten soittolistaan: https://youtube.com/playlist?list=PLh2AAo5bfh34mRSn2alTEiUYcWtAuA2l6

Päivän ensimmäisenä aiheena oli vuoden 2022 alusta voimaan tuleva luomuasetus ja sen vaikutukset luomukasvihuoneviljelyyn. Luomuasetuksesta oli ensin kertomassa ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta ja Sampsan jälkeen kasvihuoneviljelyn asiantuntija Lassi Remes Kauppapuutarhaliitosta. Sampsan ja Lassin jälkeen ohjelmaan oli varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle asetukseen liittyen.

Uusi luomuasetus vaikuttaa kasvihuoneluomuun voimakkaasti

Uuden asetuksen myötä vaatimukset luomukasvihuonetuotannolle muuttuvat tiukempaan suuntaan. EU parlamentin käsittelyssä Suomen ohella mm. Tsekki, Itävalta, Kypros, Liettua ja Slovakia vastustivat uutta asetusta nykymuodossa sekä Saksa, Belgia ja Unkari äänestivät tyhjää.

Tästä huolimatta uusi asetus äänestettiin voimaan ja kasvihuoneluomutuottajien tulee muuttaa tuotanto uusien ehtojen mukaiseksi kymmenen vuoden siirtymäajan puitteissa. Siirtymäaika on voimassa 31.12.2031 saakka, mutta jo sitäkin ennenkin kaiken uuden tuotannon on oltava uuden asetuksen mukaista.

Uusina vaatimuksina juurikontakti maahan ja kasviston monimuotoisuus

Uudessa asetuksessa keskeisin muutos on vaatimus viljelystä elävällä maaperällä. Elävä maaperä määritellään muodostuvan pintamaasta (joka sisältää humusta ja on osa ruokamultakerrosta), joka on yhteydessä pohjamaahan. Pintamaata ei saa vaihtaa (pl. viljelyn aloitus + kasvinsuojelulliset syyt) ja maaperän hedelmällisyys ja biologinen aktiivisuus on pidettävä yllä lyhyen aikavälin viherlannoituksella sekä kasvuston monimuotoisuudella.

Luomussa muuten esiintyvän kasvinvuorotuksen minimivaatimuksen voi kasvihuonetuotannossa korvata ”kasviston monimuotoisuus” -vaatimuksella. Sampsa mainitsi esityksessään monimuotoisuuden lisäämisen vaihtoehdoksi mm. ekosysteemipalvelukasvien (agroecological services crops) viljelyn varsinaisen viljelykasvin lisäksi tai ohella.

Ruukkuineen myytävät vihannekset saa jatkossa viljellä kuten tähänkin saakka

Poikkeuksen vaatimukseen viljellä elävällä maaperällä muodostavat ruukkuineen myytävät yrtit (tässä yrtti tarkoittaa mitä tahansa maustetta tai lehtivihannesta, joka myydään ruukkuineen). Niitä saa jatkossakin kasvattaa ja myydä luomuna ilman että juurilla on kontaktia maaperään. Myynnin tulee tapahtua tällöin ruukkuineen, ei leikattuna.

Uuden asetuksen kriittiset kohdat tuottajien näkökulmasta

Lassi Remes esitti luomutuottajien näkökulmaa uuteen asetukseen. Vaatimus viljelystä maaperässä koettiin tuottajan näkökulmasta haastavaksi, koska nykyinen esim. kurkun ja tomaatin luomuviljely, varsinkin ympärivuotinen, perustuu usein erillisiin kasvualustoihin. Maayhteyden vaatimuksen epäiltiin lisäävän tautiriskiä ja yleisökommenteissa esitettiin jopa epäily, että uusi vaatimus estäisi näiden vihannesten luomukasvihuoneviljelyn kokonaan ainakin ympärivuotisesti.

Erillisillä kasvualustoilla viljeltäessä saavutetaan etuja mm. maalevintäisten kasvitautien hallinnassa, lannoituksen ja kastelun optimoinnissa, kasteluveden kierrätysmahdollisuudessa ja työergonomiassa.

Ruukkuvihannesten ruukkuineen myynnin vaatimus on taas haastava siksi, että kauppa suosii leikattuja tuotteita ja ruukkuineen myynti ravintoloille ja laitoskeittiöille ei ole sallittua. Asiaan on kuitenkin tulossa vielä mahdollisuus vaikuttaa vuonna 2026, kun komissio ottaa rajatut alustat käsittelyyn uudelleen.

Lisää tietoa uusista menetelmistä kaivataan

Sampsa Heinonen totesi esityksessään, että monista uudessa asetuksessa mainituista asioista; esim. viherlannoituskasvien viljelystä, kasviston monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalvelukasveista kasvihuoneissa ei vielä löydy paljoa tietoa tai kokemuksia. Näistä olisi tarpeen löytää hyviä käytäntöjä kasvihuoneviljelijöiden käyttöön, jotta uuden asetuksen mukainen viljely saadaan laajemmin käytäntöön.

Biologiset torjuntaeliöt tarkkaan säädeltyjä

Saimme kattavan tietopaketin luomukasvihuonetuotantoon tarjolla olevista biologisen torjunnan menetelmistä, kun Heini Koskula esitteli Biotus oy:n tarjontaa. Heinin esityksestä selvisi mm. että torjuntaeliöiden myynti on luvanvaraista ja torjuntaeliöiden tulee olla rekisteröityjä.

Torjuntaeliöihin kuuluu makro-organismeja, kuten erilaiset peto- ja loishyönteiset, hämähäkkieläimet ja sukkulamadot. Mikro-organismeihin taas kuuluu esimerkiksi tautien torjunnassa käytettävät sienivalmisteet, joiden valvonnasta vastaa TUKES.

Mikro-organismit käyttötarkoituksineen löytyvät TUKESin kemidigi -palvelusta, mutta luomuun soveltuvuuden joutuu tarkastamaan Ruokaviraston luomupalveluista. Erilaisille luomussa sallituille koetoimintavalmisteille (esim. NeemAzal) taas tarvitsee hakea erillinen koetoimintalupa. Koetoimintalupia hakee mm. Kauppapuutarhaliitto, jonka jäsenille koetoimintavalmisteiden käyttökin on sallittua.

Kasvualustoissa myös luomulannoitettuja vaihtoehtoja

Biotuksen esittelyn jälkeen Eija Lankinen kertoi Kekkilän luomuviljelyyn sopivista kasvualustoista. Kekkilällä on laaja valikoima turvepohjaisia kasvualustoja luomu- ja tavanomaiseen viljelyyn. Osaa Kekkilän kasvualustoista saa myös luomuperuslannoitettuina kokonaan kasvipohjaisella Monterra Malt -luomulannoitteella.

Tulossa uusia raaka-aineita ja kierrätyspalvelu

Eija kertoi esityksessään alustojen pH:n muuttuvan varastoinnin ja viljelyn aikana, samoin ravinteiden vapautuvan lannoitteista. Tulevaisuudessa kasvualustoihin on tulossa raaka-aineiksi mm. puukuitua ja viherkompostia. Jos kompostipohjaisten alustojen käyttö kiinnostaa; testaajia on haussa. Kekkilällä on myös tulossa viljelijöille tarjolle kierrätyspalvelu.

Lue lisää Kekkilän kasvualustatarjonnasta ja luomukasvualustojen vaatimuksista sekä käyttökokemuksista Eijan esityksestä.

Novarbolla laaja valikoima luomualustoja ja -lannoitteita

Mika Nurminen puolestaan kertoi Novarbon tarjoamasta luomukasvualusta ja -lannoitevalikoimista. Useissa Novarbon kasvualustoissa on käytetty turpeen lisäksi rahkasammalta ja Gliocladium -hyötymikrobia, kylvöseoksessa myös hiekkaa.

Novarbon Arvo luomulannoitteita (raekoko 2-6 mm) on saatavilla 25 kg säkeissä (40 kpl/lava) ja 600 kg suursäkeissä, lukuisissa eri ravinnepitoisuuksissa käyttötarpeen mukaan. Typpipitoisuus on lannoitteesta riippuen 3, 4 tai 8 %, liukoinen fosfori 1% ja kaliumia on tuotteesta riippuen 2-15%. Lisäksi lannoitteissa on myös rikkiä. Nestemäisiä Aino -luomulannoitteita taas on saatavilla vahvuuksilla 5-0-0, 3-0-3 ja 1-0-3. Novarbolta on saatavilla myös kasvipohjaisia Viano Mixprof -lannoitteita.

Lue lisää Novarbon tuotteista Mikan esityksestä.

Viljely onnistuu hyvin myös ruokopohjaisessa alustassa

Lisäksi kuulimme järviruo’osta kehitetystä kasvualustasta Kiteen Mato ja Multa oy:n Aimo Turuselta sekä ko.alustan viljelykokemuksista kaupunkiviljelyä simuloivassa käytössä HAMKin Mika Järviseltä.

Ruokoalustan kehitystyö on saanut alkunsa Aimon kokemuksista kompostipohjaisen alustan kehittelyssä puun taimien tuotantoon Afrikassa jo 80-luvulla, kun turvealustojen käytölle oli haettu paikallisempia vaihtoehtoja. Varsinaisesti Kiteen mato ja multa syntyi ideakilpailun tuloksena, jonka jälkeen YM ja MMM ovat rahoittaneet kasvualustan kehitystyötä. Kasvualusta on hyväksytty myös luomuviljelyyn.

Ruokoalustan viljelykäyttöä on tutkittu ja kokeiltu useilla eri kasveilla ja eri paikoissa ja kasvualustan tuotantoa on tarkoitus laajentaa eri paikkakunnille. Raaka-ainetta voidaan paitsi korjata luontaisilta esiintymiltä merenrantojen ruovikoilta, sen viljelyä kehitetään turvepelloille ilmastoystävälliseksi vaihtoehdoksi. Viljelyssä turvepellon / entisen turvetuotantoalueen vedenpintaa nostetaan, jotta ruoko saadaan kasvamaan ja turvemaan hiilipäästöt tippumaan. Ruo’osta voidaan valmistaa kasvualustaa, jolla taas voidaan korvata turpeen käyttöä.

Ravinteita ja hiiltä pois vesistöistä

Ruokopohjaisen kasvualustan yksi hienous on siinä, että sen raaka-aineen korjuu poistaa ravinteita vesistöistä. Ruokoa korjattaessa ravinteita saadaan pois hehtaaria kohti keskimäärin yli 80 kg typpeä, 7 kg fosforia ja yli 2200 kg hiiltä. Ruoko silputaan ja kompostoidaan ja valmiin alustan hiilipitoisuus on yli 60%. Lisäksi se sisältää runsaasti fosforia ja kaliumia.

Ruokoalustalla viljely vaatii typpilannoitusta

Mika Järvinen HAMKista esitteli opiskelija Saara Hällforsin tekemää viljelykoetta ruokoalustalla. Koe simuloi harrasteviljelmää, jossa kasvatettiin kesäkurpitsaa 60×80 cm lavakauluksissa, kasvualustana ruokoalusta erilaisin lannoitusvaihtoehdoin.

Kesäkurpitsat kasvoivat ruokokasvualustoilla erinomaisesti. Paras tulos saatiin silloin, kun kasveja myös lannoitettiin ravinneliuoksella säännöllisesti. Ruokoalustalla etenkin typenpuute vaikutti rajoittavan kasvua ja satoa, mikäli sitä ei annettu riittävästi. Alusta sisältääkin niukalti typpeä ja enemmän muita ravinteita. Juuret kasvoivat alustassa erittäin hyvin. Lue tarkempia tietoja kasvualustan viljelykokemuksista Mikan esityksestä.

Otsonivesi on myrkytön vaihtoehto kasvinsuojeluun

Päivän viimeinen teema oli otsoniveden käyttö kasvinsuojelussa. Ensin professori emeritus Risto Tahvosen luennoi otsoniveden kasvinsuojelukäytön biologisista perusteista, minkä jälkeen veden otsonointilaitteita toimittavan yrityksen Happico oy:n Raine Vierto kertoi teknisistä sovelluksista.

Otsoniveden desinfioiva vaikutus perustuu nopeasti reagoivaan happiatomiin. Otsoni on kolmeatominen happimolekyyli, joka syntyy UV-valon vaikutuksesta. Otsonin hajotessa syntyy normaali happimolekyyli ja nopeasti reagoiva (hapettava) happiatomi.

Bakteerit ja sienet (esim. Fusarium & Pythium) ovat alttiita rihmastona ja itiönä otsonivedelle, mutta ovat suojassa mullassa ja kasvisolukon sisällä. Kasvin pinnoilla aktiivisesti kasvavat elävät rihmastot (härmät, homeet, Alternaria ym.) ovat myös kestäviä.

Sen sijaan kasvin pinnoilla itämättömät ja kuivat itiöt sekä rihmastot kuolevat välittömästi kostuessaan otsonivedellä. Esimerkiksi härmää, harmaahometta, mustapistemätää, lehtihometta ja jopa vihannespunkkia ja ripsiäistä on torjuttu menestyksekkäästi useita kertoja vuorokaudessa toistetuin otsonivesiruiskutuksin. Sumutukseen otsonivesi ei sovellu.

Happico-menetelmä on jo käytössä muutamassa yrityksessä

Raine Viero kertoi otsonivesilaitteistoja toimitetun kahdelle kasvihuoneviljelmälle ja yhdelle taimitarhalle, missä niitä käytetään sekä kasvuston kasvintuhoojien torjunnassa, juuriston taudinaiheuttajien torjunnassa sekä kiertovesiputkistojen ja eri tilojen ja työvälineiden desinfionnissa. Otsonivesi ei jätä mitään jäämiä tuotteisiin tai ympäristöön.

Otsoniveden käytössä on tärkeintä oikeanlainen käyttö. Ei siis auta ruiskia otsonivettä sinne tänne, vaan tulee tietää mitä otsonivedellä haluaa torjua tai puhdistaa, ja laitteisto ja menetelmä räätälöidään aina tapauskohtaisesti.

Happico oy:n toimitukseen kuuluu tutustuminen kohteeseen, johon otsonointia ollaan suunnittelemassa, otsonoinnin suunnitelma ja sen pohjalta sovittu toteutus sekä käytön ohjeistus.

Vastaa