Luomussa uudistavan viljelyn periaatteita

”Luonnonmukaisessa tuotannossa käytettävien viljelymenetelmin on säilytettävä maaperän orgaanista ainesta, lisättävä sen kestävyyttä ja monimuotoisuutta
sekä estettävä tiivistymistä ja eroosiota.” (Evira 2018)

Tämä tavoite on hyvin lähellä uudistavan viljelyn periaatetta, jossa myös on tavoitteena ylläpitää maan kasvukuntoa erilaisin keinoin, mutta myös pyrkiä parantamaan sitä. Vielä silloisen Eviran (2018) Luonnonmukainen tuotanto 1 – Yleiset ja kasvintuotannon ehdot -oppaassa luetellaan luomutuotannon menetelmiksi maan kasvukunnon ylläpidossa monivuotiset palkokasveja sisältävät viljelykierrot sekä luonnonmukainen lannoittaminen. Nämä ovat osa uudistavan viljelyn menetelmiä, mutta lisäksi löytyy pitkä lista muitakin keinoja maan kasvukunnon edistämiseen. Aihetta tutkii tällä hetkellä ainakin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen hanke Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regeneratiivisen luomuviljelyn kehittämisen tueksi.

Perustana maan rakenteesta ja vesitaloudesta huolehtiminen

Ilmasto muuttuu ja sen seurauksena mm. maan vesitalouden hallinta, maan rakenteesta huolehtiminen, orgaanisen aineksen lisääminen maahan, monimuotoinen viljelykierto ja ravinteiden kierrätys lisäävät viljelyvarmuutta vaihtelevissa olosuhteissa, pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta sekä voivat edesauttaa hiilen sitoutumista ja olla pidemmällä aikavälillä jopa taloudellisesti kannattavaa.

Hyvä rakenteinen ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävä maa muistuttaa pesusientä, josta riittää vettä pitkään kuivaan aikaan ja joka imee vettä sateella.

Pellon kunnosta huolehtimisessa ja talon rakentamisessa on paljon yhteistä. Jokainen tietää, että kellari tulvii, jos pihamaan ja perustusten vesienhallinnasta ei ole huolehdittu. Talon perustuksiin on tehtävä läpiviennit, jotta taloon saadaan juomavettä, likavedet saadaan ulos ja sähköä sisään. Samoin voi vielä pitkienkin aikojen jälkeen havaita jäljet, jotka jäävät, jos märkään betoniin painaa kädenjäljen. Näin myös vesi seisoo pellolla ja kulkee pintavaluntana, kasvit kärsivät kuivuudesta ja märkyydestä, jos maan rakenne ja vesitalous eivät ole kunnossa. Juurten ja lierojen luomat reiät toimivat läpivienteinä maaperässä, mutta märällä pellolla koneilla liikkumisesta seuraava tiivistyminen voi näkyä vuosienkin jälkeen ja estää jopa juuria tunkeutumasta maan läpi.

Kun pellon rakenne on päässyt pitkäaikaisella yksipuolisella viljakierrolla ja tiivistymien syntyyn johtaneilla viljelytoimilla huonoon kuntoon, voi sen kunnon parantaminen olla pitkäkin prosessi, joka kuitenkin onnistuessaan tuottaa hedelmää. Se voi vaatia alussa investointeja ojituksen kunnostamiseen ja investointina voidaan pitää myös heikompituottoisia kasvivalintoja viljelykiertoon, joilla kuitenkin voi olla oikein toimittuna rakennetta ja kasvukuntoa parantava vaikutus. Luomussa kierrossa mukana oleva nurmi hoitaa peltoa, mutta viljelytoimien ajoittamiseen täytyy tästä huolimatta kiinnittää huomiota tiivistymien välttämiseksi. Runsas ajaminen pellolla raskailla koneilla lisää aina riskiä maan tiivistymiselle, mikä korostuu luomussa mm. mekaanisen kasvinsuojelun tarpeena, nurmien uudistamisessa sekä lannoituksessa, jossa erilaiset lannat ovat viherlannoituksen rinnalla tärkeässä osassa.

Viljelykierrosta tukea ympäristön monimuotoisuuteen

Luomutiloille arkinen osa viljelykiertoa oleva nurmi on monelle perinteiselle kasvintuotantotilalle punainen vaate, jota ei pidetä vaihtoehtona kierrossa siitä huolimatta, että se mm. sitoo typpeä maahan seuraavalle kasville valittaessa seokseen typensitojakasveja. Typpeä voidaan sitoa maahan myös valitsemalla viljelykiertoon esimerkiksi hernettä tai härkäpapua. Yhdistettäessä nurmen kanssa jankkurointi oikea-aikaisesti voidaan tiivistymiä läpäistä syvemmältäkin maasta tehtäessä juurille kulkureittejä tiivistymien ohi.

Nurmien tiheät ja hienot juuristot parantavat muokkauskerroksessa maan rakennetta ja syväjuuriset lajit seoksessa auttavat ravinteiden ja veden otossa myös syvemmältä maasta samalla, kun ne varastoivat hiiltä syvemmälle maahan pysyvämpään muotoon. Hyvärakenteisessa maassa kuivaan aikaan veden kapilaarinen nousu tarjoaa vettä kasveille huonorakenteista maata pidempään ja toisaalta vesi pääsee virtaamaan maan läpi helpommin. Kasvit ottavat vettä maasta ja haihduttavat sitä myös osaltaan kuivaten maata sekä ehkäisevät ravinteiden valumista vesistöihin ottaen tehokkaasti ravinteita ja vähentäessään eroosiota ja siten pintavalunnan mukana kulkeutuvien ravinteiden määrää. Nurmesta jää myös runsaasti orgaanista ainesta maahan pidättämään vettä sekä ravinnoksi mikrobeille, jotka sitovat hiiltä pitkäaikaisiin muotoihin.

Monipuolisella viljelykierrolla on myös muita positiivisia vaikutuksia kuin vain maan kasvukunnon ylläpitäminen. Se tukee luonnon monimuotoisuutta tarjoten erilaisille hyönteis-, lintu- ja eläinlajeille elinympäristöjä. Valitsemalla kiertoon mettä tuottavia kukkivia kasveja voidaan tukea pölyttäjäkantoja. Luomusta pölyttäjille tekee otollisen myös, ettei pölyttäjien vahingoittamisesta tarvitse olla huolissaan, kun kasvinsuojeluaineiden käytön sijaan kasvinsuojelu tapahtuu mekaanisesti ja viljelykierrolla. Toisaalta tästä syystä joidenkin erikoiskasvien kuten rypsi/rapsin viljely voi myös olla vaikeaa tuhohyönteisten torjunnan haasteellisuuden vuoksi.

Viljelykierrolla voidaan siis myös hallita rikkapainetta. Tässäkin auttaa jälleen huolella perustettu ja säännöllisesti niitetty nurmi. Samoin monimuotoinen viljelykierto ja orgaanisen aineksen määrän lisäys maassa lisää maan mikrobiologista aktiivisuutta, vähentää tautipainetta ja parhaimmillaan myös tuhohyönteisten määrää tukien luontaisten vihollisten kantojen säilymistä. Kierrossa on kuitenkin aina huomioitava myös erikoiskasvien kuten rypsin/rapsin ja härkäpavun itselleen asettamat vaatimukset viljelyvälin pituudelle tautipaineen minimoimiseksi.

Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja edistäminen

Kun maan kasvukunto on saatu kohentumaan, on edelleen tärkeää huolehtia sen ylläpidosta ja pyrkiä jopa entisestään parantamaan sitä. Tätä voidaan edesauttaa säilyttämällä monipuolinen viljelykierto. Kuten jo todettiin, monipuolinen viljelykierto ja sen mahdollistama runsas lajisto vähentävät tauti-, tuholais- ja rikkapainetta sekä vähentävät lannoitustarvetta. Ääriolosuhteiden aiheuttamat vahingot jäävät myös todennäköisesti vähäisemmiksi ja toiminta voi olla kannattavampaa.

Toinen maan kasvukuntoa edistä keino on orgaanisen aineksen lisääminen peltoon lannan, maanparannusaineiden tai biohiilen muodossa. Pidempiaikaisten vaikutusten saaminen voi vaatia toistuvia lisäyksiä. Myös maan ravinnetasapainosta on tärkeää huolehtia. Lanta tuo peltoon ravinteita samalla lisäten orgaanisen aineksen määrää. Tässä auttavat myös mm. kerääjäkasvit, jotka symbioosissa Rhizobium-bakteerien kanssa sitovat typpeä maahan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kun kerääjäkasvin annetaan säilyä talven yli muokkaamatta peltoa, sitoo se myös hiiltä, ravinteita ja maata vielä satokasvin korjuun jälkeen. Ympärivuotinen kasvipeitteisyys hyödyntämällä monivuotisia ja syyskylvöisiä kasveja mm. vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota, tasaa työhuippuja sekä lisää hiilensidontaa ja tehostaa maan kuivumista keväällä.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä tulisi kiinnittää huomiota toimien oikea-aikaisuuteen. Hyvääkin tarkoittavat toimet voivat tiivistää maata ja pilata maan rakennetta, jos raskaalla kalustolla mennään liian märälle pellolle. Riski on suuri erityisesti keväisin ja tällöin tulisi malttaa kunnes pelto kantaa koneen, jos suinkin mahdollista. Myös rengaspaineisiin ja työleveyksiin sekä ajokertojen määrään on hyvä kiinnittää huomiota. Luomutuotannossa mm. rikkatorjunta vaatii monesti useita ajokertoja keväällä, mikä lisää maan tiivistymisen riskiä. Kevättöiden määrään ja rikkatorjunnan tarpeeseen voi pyrkiä vaikuttamaan valitsemalla viljelykiertoon mm. syyskylvöisiä kasveja ja jo useasti mainittuja nurmia tai muita monivuotisia kasveja.

Lopputulos onkin kokonaisuus erilaisia toimia ja valintoja, joita yhdistelemällä tilan tuotantosuunta ja tavoitteet huomioiden huolehditaan maan kasvukunnosta, ylläpidetään ja parannetaan sitä, jaetaan työtaakkaa pidemmälle aikavälille, saadaan lisää viljelyvarmuutta sekä pidemmällä aikavälillä jopa taloudellista hyötyä. Toimia voi valita tilan ja markkinoiden taloustilanteeseen sopivasti. Uudistavasta viljelystä tietoa on kerätty muun muassa e-opistoon sekä Carbon actionin sivuille. Omien lohkojen tilaa voi selvittää kävelemällä lohkolla erilaisissa olosuhteissa ja tekemällä havaintoja, käyttämällä apuna esim. OSMO-hankkeessa tuotettua MARA-korttia, viljavuusanalyyseillä eri maan syvyyksistä ja lohkon kohdista, NIR-analyysillä, peltoskannauksella, ilmakuvilla sekä seuraamalla lohkon satotasoja eri puolilla peltoa.

Vastaa