Verktyget för planering av växtföljden kan nu användas även på svenska. Du kan ladda ner verktyget nedan. Instruktionsvideo har även textats på svenska.
Länk till instruktionsvideo HÄR.
Kilpiän luomutilalla, Lohjalla järjestettiin jankkurointiin (maansyväkuohkeutus ja maanparannus) keskittynyt pellonpiennartapahtuma 22.8.2024 klo 9–11. Tilaisuus oli kaikille avoin ja keräsikin jankkuroinnista kiinnostuneita paikalla noin 30 hengen joukon. Kilpiän tila sijaitsee Lohjalla Pusulassa, Töllin kylässä. Tilaa isännöi Tuomas Mattila ja tilan juuret periytyvät vuoteen 1910, jolloin se on lohkottu Mattilan kantatilasta. Tilalla toteutetaan perinteisen maanviljelyn lisäksi myös yksityistä koetoimintaa.
Tilaisuuden avasi Annika Söderholm-Emas, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Tämän jälkeen aamukahvien lomassa tilan isäntä Tuomas Mattila kertoi lyhyesti Kilpiän tilasta ja sen toiminnassa. Periaatteena tilan toiminnassa ovat mm. ilmastonmuutoksen hillintä, kestävä kehitys, maankasvukunnon ylläpito ja puustoinen viljely.
Jankkuroinnin eduista ja hyödyistä Mattila mainitsi, että ”jankkuroinnin etuja on maan kuohkeuttaminen syvältä ilman, että maa kääntyy. Sillä pystytään myös vähentämään maan tiivistymiä ja pintavaluntaa, maan vesi- ja lämpötalouden edistäminen sekä tiivistymien poistuminen. Jankkurointi vaatii viljelykierron suunnittelua ja myös ajankohdalla on väliä”.
Ennen lohkolle siirtymistä käytiin osallistujien kesken keskustelua omien tilojen kokemuksista jankkurointiin liittyen asioista, joihin viljelijä itse pystyy vaikuttamaan viljelyssä ja joihin vaikuttaminen tilalla ei ole mahdollista tai vaikuttamine on erittäin haastavaa. Osallistuja listasivat asioiksi, joihin vaikuttaminen oli mahdollista mm. viljeltävät lajikkeet ja peltojen kunnon. Sen sijaan ympäristötekijöihin, kuten sääolosuhteet, peltojen maalaji ja kaltevuus, vaikuttaminen on erittäin haastavaa tai mahdotonta. Osaan näistäkin tekijöistä on viljelijällä kuitenkin mahdollista varautua esimerkiksi viljelykierrolla ja huolehtimalla maan kasvukunnosta.
Aiheeseen perehdyttämisen ja alkukeskustelujen jälkeen siirryttiin tilan läheiselle rinnelohkolle. Lohkolla osallistujat pääsivät pienissä ryhmissä tutustumaan kuoppatestin aistinvaraiseen maan kasvukunnon määritykseen. Jokainen ryhmä pääsi kaivamaan oman kuopan, jolle kuoppatesti suoritettiin. Kuoppatestin jälkeen saatiin seurata jankkurointinäytöstä kyseisellä lohkolla.
Näytöksen suoritti tilan isäntä McConnel-jankkurilla demonstroiden jankkurin työjälkeä eri työsyvyyksillä. Jankkurointinäytöksen jälkeen osallistujat pääsivät tutustumaan lähemmin jankkurin eri syvyyksille aikaansaamaa työjälkeä. Tilan jankkuri on valittu siten, että se poistaa tiivistymät ja kyntöanturat syvemmältäkin. Sitä käytetään tarpeen mukaan ja vain tarpeelliseen syvyyteen juuri tiivistymän alapuolelle. Jankkurin oikealla työsyvyydellä on merkitystä Jankkuroinnin onnistumiseksi. Liian matalaan tehty jankkurointi ei riko tiivistymää ja liian syvään tehty jankkurointi häiritsee maata turhaan syvältä ja lisää polttoaineen kulutusta.
Tapahtuman päätteeksi koottiin päivän opit vielä yhteen ja tilan emäntä Iiris Mattila kertoi lyhyesti puustoisesta viljelystä sekä sen vaikutuksesta tilan toiminnassa. Tilan toiminnasta ja puustoisesta viljelystä lisätietoa Kilpiän tilan sivuilta.
Kirjoittanut Laura Vieraankivi ja Kati Knuutila
Tuottajien ja kuluttajien kohtaamisia alkusyksyn avoimissa tapahtumissa
Lämmin alkusyksy on hellinyt maaseudun yleisötapahtumia, joita onkin tässä elo-syyskuun vaihteessa ollut runsaasti. Eikä toki loppua vielä näy, ainakaan tällä Varsinais-Suomessa. Kaksi isointa luomutuottajien ja kuluttajien kohtaamiseen soveltuvaa päivää syksyn aikana ovat ehdottomasti elokuun viimeisenä lauantaina juhlittava Suomen luonnonpäivä, jolloin vietetään myös avoimet ovat luomutiloilla päivää. Toinen vielä tätäkin isompi tapahtuma on Lähiruoka -päivä, joka järjestetään aina syyskuun ensimmäisellä viikolla. Aikaisempina vuosina päivä on ollut aina syyskuun ensimmäisen viikon lauantai, mutta tänä vuonna osa tiloista piti oviaan auki kuluttajille koko viikonlopun eli myös sunnuntaina.
Molemmat kuunvaihteen viikonloppu tapahtumat ovat valtakunnallisia, ja niihin on tuottajan helppo lähteä mukaan, koska tietonsa saa valtakunnallisille verkkosivustoille maksutta. Valtakunnallisuus myös lisää tunnettavuutta ja moni kuluttaja osaakin etsiä verkkosivustoilta avoinna olevia tiloja hyvin. Tällaiset tapahtumat ovat tuottajille helppo tapa esitellä omaa toimintaansa sekä omia tuotteitansa. On selvää, että osa kuluttajista on vieraantunut siitä, missä ruoka kasvaa ja miten sitä tuotetaan. Toki nämä kuun vaihteen viikonloput näin syksyisin tuppaavat olevan tuottajille myös haasteellisia, koska sadonkorjuun sesonki on yleensä kuumimmillaan juuri tähän aikaan.
Suomen luonnonpäivä ja avoimet ovet luomutiloilla
Hanke otti asiakseen kierrellä mukana aistimassa kuluttajien ja tuottajien ajatuksia näistä avoimista päivistä ja elokuun viimeisenä lauantaina jalkauduttiin Lietoon, jossa oli toritapahtuma ja paikalla oli runsaasti kuluttajia, mutta myös useampi Varsinais-Suomalainen alkutuotannon toimija, jolla on luomutuotteita tuotannossa sekä kuluttajamyynnissä. Liedossa keskustelu kävi vilkkaana ja oli ilo huomata, miten ammattimaisesti luomutuottajat esittelivät tuotteitaan kuluttajilla. Omista tuotteistaan oltiin ylpeitä ja osattiin kertoa myös niiden ominaisuuksista ja käyttötarkoituksista.
Ensimmäisenä poikkesin jutulla Koivunalhon luomutilan väen kanssa. Koivunalhon luomutilalla tuotetaan lupiinia. Lupiini on hyvä proteiinilisä esimerkiksi leivonnassa, kun sillä korvaa osan vaaleista jauhoista. Tilan verkkosivuilta on saatavilla hyvin myös reseptiikkaa lupiinin käyttöön ja ilahduttavaa on, että tuotteet on jalostettu ja pakattu sellaiseen muotoon, että kuluttajan on helppo käyttää tuotetta. Lupiinituotteita on saatavilla tilan omasta verkkokaupasta, mutta myös hyvin isommista ruokakaupoista Varsinais-Suomessa.
Lupiinien jälkeen suuntasin tutkimaan luomukasviksia Metsärannan puutarhan myyntikojulle. Lisää tilan valikoimasta pääset lukemaan tämän kirjoituksen Lähiruokapäivä -kappaleen alta.
Ja koska Varsinais-Suomi on iso edelläkävijä erikoiskasviviljelyssä, niin tietenkin myös luomukvinoa ja Rainingon luomutila oli edustettuna tapahtumassa. Tila on kehittänyt tuotteitaan pikkuhiljaa ja suomalaista luomukvinoaa saakin jo todella monesta kaupasta. Ja vinkkinä kaikille pienten lasten vanhemmille, että Rainingon valikoimistaa löytyy myös kvinoamuruja, jotka ainakin kirjoittajan lähipiirissä ovat kelvanneet hyvin pienellä väellä naposteluun.
Päivän viimeisenä kojuna poikkesin Murtolan hamppufarmin esittelypisteeseen. Murtolan hamppufarmilla on valikoimissa hampputuotteita niin tavanomaisella tuotantosuunnalla tuotettuina, kuin luomunakin. Mikäli hamppu kiinnostaa tuotteena, niin kannattaa poiketa Murtolan hamppufarmin verkkosivuille ja tilata tuotteet kotiin tai napata reseptit talteen.
Luonnonpäivän sivuille TÄSTÄ.
Lähiruokapäivä – Osta tilalta
Lähiruokapäivän sivuille TÄSTÄ.
Lähiruokaviikonloppuna Varsinais-Suomesta löytyi neljä avointa luomutilaa. Aloitin päivän Nummenpään luomu Highlandilta Marttilasta, jossa pääsi ihastelemaan karvaisia haikkuja pellolla, lisäksi kahviossa oli tarjolla oman tilan lihasta valmistettuja burgereita. Ensimmäisellä tilalla oli lisäkseni muutama muukin asiakas paikalla, mutta ilokseni sain huomata, miten ihanasti isäntäväki keskusteli vierailijoiden kanssa ja myös että lihalla täytettyjä kylmälaukkuja siirtyi autoihin kuluttajien lähtiessä kotiin. Nummenpään luomu Highlandin tuotteita saakin ostaa monesta Reko -ringistä Varsinais-Suomessa.
Marttilan jälkeen matka jatkui kohti Lietoa ja Uusitalon tilaa. Kuten yleensäkin Uusitalon tilan avoimissa tapahtumissa, myös lähiruokapäivä kuluttajia ja varsinkin perheitä oli liikkeellä runsaasti. Tilalta löytyi tututusti monenlaista ohjelmaa, josta varmasti nautti koko perhe. Oli polkutraktoreita, rapsuteltavia eläimiä vasikoista vuohiin, kanoja, joita sai syöttää kauralla sekä tietenkin ikuinen hitti, eli traktoriajelu peräkärryillä laiduntavien eläinten joukossa. Uusitalon tilalalta löytyy myös kattava lähiruokapuoti, josta kuluttajien on mahdollista ostaa usean eri tuottajan tuotteita. Varsinais-Suomalaiset luomutuotteet ovat hyvin esillä Uusitalon tilan tilapuodissa, joka on avoinna aina sunnuntaisin klo:11:00-15:00. Tilapuodin lisäksi tilalta löytyy sunnuntaisin myös kahvio.
Liedon jälkeen auton nokka kääntyi Liedon ja Auran rajalla sijaitsevalle Heikolan luomukanatilalle. Tilalalla meitä vastassa oli iloinen meininki ja paikalla olikin jonkin verran kuluttajia. Tilalla pääsi seuraamaan luomukanojen elämää ulkotarhassa ja tilojen koosta konkretisoitui hyvin se, miten hulppeat tilat näillä kanoilla olikaan elää ja kuopsuttaa lajityypillisesti. Saapuessamme tilalle meidät yllätettiin ilmaisella lounaalla, jonka oli todella iloinen yllätys. Nälkä kurni vatsassa jo tässä kohtaa kierrosta. Tilalla oli myynnissä luomumunien lisäksi myös mm. perunaa, herneitä ja sipuleita. Heikolan luomukanatilalla on myös itsepalvelukioski, josta heidän tuotteitaan voi ostaa. Kioski on auki päivittäin klo:09:00-19:00.
Lähiruokapäivän viimeinen kiertämäni luomukohde löytyi Tarvasjoelta, Metsärannan puutarha. Puutarhalla oli ihana kurpitsakuja, jota pitkin pihaan ajettiin. Myynnissä oli sesongin kasviksia aina kurpitsoista kaaleihin ja kaikkea siltä väliltä. Myös avomaankurkkuja löytyi vielä valikoimista, jos olisi sattunut unohtumaan tuo kurkkujen säilöntä aikaisemmin. Metsärannan puutarhan tuotteita voi hankkia itsellään ainakin Turun seudun Reko -ringeistä.
Yhteenveto
Avoimet ovat päivät ovat aina iso ponnistus tuottajille, ainakin näin keskellä syksyn sesonkia. Siitä huolimatta tuottajat kasvoivat kertoa tuotteistaan kuluttajille asiantuntevasti. On ollut ilo huomata, että viime vuosina myös alkutuottajat ovat harjaantuneet antamaan vinkkejä siitä, mitä heidän tuotteistaan voi valmistaa. Monella tuottajalla on myös tarjolla valmista reseptiikkaa omista tuotteistaan, joten kuluttajan on helppo lähteä kokeilemaan uusia tuotteita, kun kaikkea ei tarvitse tietää itse tai keksiä alusta alkaen itse.
Iso kiitos kaikille tuottajille, jotka avaatte tilanne kuluttajille ja mahdollistatte heille tutustumisen suomalaiseen maaseutuun, alkutuotantoon ja siihen missä ja miten ruoka kasvaa. Olette tärkeä osa ruokakasvatuksen lenkkiä <3 Hyvä Te!
Tässä vielä linkit jutussa mainittujen tuottajien kanaviin:
Koivunalhon luomutila, Lieto https://www.facebook.com/koivunalho
Rainingon luomutila, Lieto https://www.facebook.com/profile.php?id=100066758643939
Hamppufarmi, Marttila https://www.facebook.com/hamppufarmi
Nummenpään luomu highland, Marttila https://www.facebook.com/Nummenpaa
Uusitalon tila, Lieto https://www.facebook.com/UusitalonTilaLieto
Heikolan luomukanatila, Aura https://www.facebook.com/profile.php?id=100083160317607
Metsärannan puutarha, Tarvasjoki https://www.facebook.com/metsarannanpuutarha
Kirjoittanut:
Janita Kylänpää
asiantuntija, matkailu ja ruoka
ProAgria Länsi-Suomi
p. 050 66 471
RypsiRapsi-hanke järjesti pellonpiennartapahtuman 10.7. Somerolla, jossa teemana oli syysrypsin kylvö suojaviljaan. Tapahtumassa päästiin tutustumaan Kaasen pellolle, jossa oli kylvetty syysrypsiä ja ohraa eri eri kylvötiheyksillä ja vannasväleillä keväällä. Syysrypsin kylvö jo keväällä suojaviljaan on mahdollista, sillä kasvin omat mekanismit estävät syysrypsin siirtymistä kukintaan ennenaikaisesti. Kasvi vaatii vernalisaation eli kylmän ajanjakson, jotta se voi siirtyä suvulliseen kasvun vaiheeseen ja tuottaa kukinnon (1). Varhainen kylvö mahdollistaa kasville voimakkaan juuren kasvattamisen, mikä parantaa sen mahdollisuuksia selviytyä talvesta. Kasvi varastoi juureen vararavinnon, jolla se kasvattaa taas keväällä uuden ruusukkeen. Kasvupiste ei kuitenkaan pääse kasvamaan korkealle maanpinnasta, joten se on suojassa pakkaselta.
Suojaviljaan kylvettäessä on kuitenkin huolehdittava, ettei viljakasvusto pääse lakoontumaan. Lako haittaa syysrypsitaimien kasvua ja voi aiheuttaa aukkoja syysrypsikasvustoon. Kasvunsääteet voivat tulla tarpeeseen. Paras valinta suojaviljaksi olisikin aikainen monitahoinen ohra. Rypsikasvusto viljan alla rajoittaa kuitenkin rikkakasvien torjuntaa. Luomutuotannon näkökulmasta syysrypsikasvuston kylvö suojaviljaan voisi olla edullista, sillä perinteisesti on jo totuttu, että huolellinen ennakoiva mekaaninen rikkatorjunta ja viljakasvuston tuholaisilta suojaava vaikutus voivat parantaa syysrypsin kasvuedellytyksiä luomutuotannossa.
Syysrypsi kuten muidenkin ristikukkaisten kasvien tautitorjunnassa keskeisessä roolissa on soveltuvuus viljelykiertoon. Pahka- ja harmaahomeen sekä möhöjuuren torjunnassa tärkein keino on riittävän pitkä viljelykierto. Yleisesti riittävän pitkänä viljelykiertona pidetään 5 vuotta. Tavanomaisessa tuotannossa haasteena on, että usein rypsi on kierrossa ainoa ei-viljakasvi, jolloin kierrossa vaihtelee 4 vuotta putkeen mahdollisesti kahta viljaa ja viidentenä vuonna rypsi. Luomutuotannossa mukana on usein myös nurmi viherlannoitukseen. Syysrypsi etu onkin, että se soveltuu hyvin myös nurmen kanssa kiertoon. Toki nurmen jälkeen etanapaine voi olla lohkolla suurempi, mutta rautafosfaatin (Sluxx) käyttö etanan torjuntaan on mahdollista myös luomutuotannossa. Syysrypsin kylvö voi onnistua myös puhtaana kasvustona loppukesästä, mutta suojaviljaan kylvö voi tuoda siihen uusia mahdollisuuksia luomussakin.
Esimerkkejä syysrypsin kiertoon:
nurmi – vilja – syysrypsi (suojaviljaan) – vilja + nurmen siemen – nurmi
nurmi – nurmi – syysrypsi (puhdas kylvö syksyllä) – vilja – vilja + nurmen siemen
Taustalukemista:
1) Mäkelä P.S.A, Tuulos A., Turkainen M., Santanen A. & Stoddard F.L. 2011. Revitalizing the winter turnip rape crop in the northern latitudes. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B — Soil & Plant Science
Luomutarkastuksien muututtua tuntiveloitteiseksi, ei luomutarkastukseen kannata tuhlata ylimääräistä aikaa. Kaikki tarvittavat dokumentit kannattaakin järjestellä helposti luettavaksi ja valmiiksi esille tarkastusta varten. Luomumapin käytön ja järjestämisen helpottamiseksi voit ladata luomukansion kansilehden. Muistathan lisäksi tarkistaa, että luomusuunnitelmasi on päivitetty, varasto- ja kuivurikirjanpito sekä lohkokortit ajan tasalla sekä kaikki jäljitettävyyden kannalta keskeiset dokumentit tallessa kansiossa.
Varsinaista luomua -hanke ja Uustalon tila yhteistyökumppaneineen järjestävät luomumaatilapäivän.
Sunnuntaina 28.4.2024 klo 11-15, Suopohjantie 44, Littoinen.
Ohjelmassa:
Luomumunkkilive Facebookissa 30.4. klo 10. Tule linjoille seuraamaan!
Tällä viikolla hankkeessamme vietetään lasten luomuruokaviikkoa. Viikon ajan jaamme vinkkejä Some -kanavissamme miten voit tutustua luomuun yhdessä lasten kanssa sekä julkaisemme luomureseptejä. Lasten luomuruokaviikko vietetään myös Salossa harrastamisensuomenmallin -kerhoissa. Viikon aikana luomureseptejä testaillaan 11 kerhossa n. 100 kerholaisten voimin. Kokosimme luomuun liittyvät lautapelin, jonka voit tulostaa itselleni sekä muistipelikortit, joidenka kuvat liittyvät lautapeliin.
Toisen päivän teemana on ”Miten käytän sosiaalista mediaa?” Tapahtuma järjestetään Ammattiopisto Liviassa, Tuorlassa klo 8.30-15
Lisätietoa ja ilmoittautumisen löydät TÄÄLTÄ. Ilmoittautuminen viimeistään 3 päivää ennen tapahtumaa.
Kolmas brändäyspäivä pidetään perjantaina 5.4.2024 klo 8.30-15 Miksi kauppa haluaa luomua? Ammattiopisto Livia. Tällöin paikalla tavataan paikalla kauppojen edustajia.
Ensimmäinen brändäyspäivä pidettiin perjantaina 9.2.2024 Ilmaristen matkailutilalla Liedossa. Aiheena oli Miksi ja miten brändätä?
Puhumassa olivat Noora Sallasmaa, Sallasmaa&Norokytö ja VTM Jukka Hakala, Kotoba Oy. Tästä tulossa materiaalit blogiin lähiaikoina.
Joulukuussa Varsinaista Luomua hanke järjesti luomutiloille talouspäivän. Talouspäivässä puhujina kuultiin ProAgrian neuvojia, Ely-keskuksen puheenvuoro sekä ammattiopisto Livian opiskelijoiden tulevaisuuden näkymiä. Tiia Vähätalo kertoi mm. sähköisestä taloushallinnosta. Proagrian tilitoimistopalveluiden asiakkaana siirtymävaiheessa voidaan hyödyntää Neuvo-rahoitusta. Elina Karjalainen puhui maatilojen kassan- ja maksuvalmiuden hallinnasta sekä investointien hallinnasta. Anna-Sofia Koivu kertoi luomun tämänhetkisestä tilanteesta ja lähitulevaisuudesta lyhyesti. Janita Leppänen Ely-keskuksesta kertoi maatalouden rakennetuista ja yleisesti nuorten viljelijöiden tuesta ja maatalouden investointi tuesta. Lopuksi muutama Livian opiskelija kertoi opiskeluistaan ja tulevaisuuden näkymistä, nuorten näkökulmasta. Tilaisuuden esitykset pääset katsomaan ja lataamaan alta.
Varsinaista luomua hanke en tuottanut luomuviljelijöiden käyttöön viljelykiertotyökalun, jonka avulla luomutila voi suunnitella viljelykiertoaan. Työkalun käyttö edellyttää tietokoneelta Office-pakettia, sillä työkalu on rakennettu Microsoft Office -työkalulla.
Työkalulla voit suunnitella suuntaa antavia viljelykiertoja. Työkalu laskee kierron palkokasvi-, viljavuus- ja myyntikasvivaatimusta. Jos vaatimus ei täyty, huomauttaa työkalu muuttumalla kyseiseltä osin punaiseksi. Se osaa tunnistaa myös kasvien peräkkäisten vuosien viljelyyn liittyviä rajoitteita ja huomauttaa niistä. Syötä työkaluun lohkojesi tiedot ja valitse alasvetovalikosta kasvi ja luomun vaihe. Kierron pituutta ei ole sidottu, vaan voit tehdä omalle tilallesi sopivan kierron.
Välilehdiltä löydät ohjeet työkalun käyttöön sekä ohjeita viljelykierron suunnittelun tueksi.
Työkalun voit ladata tästä alta.
Kysymyksiä ja kehitysehdotuksia ottaa vastaan Kati Knuutila, kati.knuutila@proagria.fi
Ohjevideo Viljelykiertotyökalun käyttöön:
