Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2022

SNY:n kesäretki Qvidjan-luomutilalle 31.8.2022

Pekka Heikkinen esittelemässä Carbon action -koekenttää sekä jatkuvaa maaperän hiilimittauksen koetta.

Suomen nurmi yhdistys (SNY) toteutti tämän vuoden kesäretkensä tutustuen Qvidjan monipuoliseen luomutilaan. Saara Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin vuodesta 2014 omistama Qvidjan tila siirtyi luomuun vuosi sitten. Kankaanrinnalla ja Herlinillä on tavoitteena edistää luonnon monimuotoisuutta ja Itämeren tilaa. Tila toimiikin koekenttänä erilaisille ympäristötoimille ja yhteistyötä tutkimuksessa tehdään mm. Ilmatieteenlaitoksen ja Helsingin yliopisto kanssa. Päivän isäntänä toimi tilanhoitaja Pekka Heikkinen.

Tila pyrkii ympäristöystävällisyyteen myös kotieläinten kasvatuksessa. Tilalla elää emolehmiä ja hevosia sekä maisemanhoitoon lampaita ja ylämaankarjaa. Lampaat ja ylämaankarja toimivat tilalla ensisijaisesti maisemanhoidollisissa tehtävissä, eikä niitä kasvateta tuotantoon. Emolehmiä tilalla elelee sekä Herefordeja että Aberne angusta. Karja saa kulkea laitumilla niin kauan kuin ravintoa riittää ja talvella niitä ruokitaan säilörehulla pihatolla. Laitumilla on käytössä rotaatiolaidunnus siten, että laidunta ja eläimiä siirretään päivittäin. Hevostalli on tammatalli, joka tekee yhteistyötä Pekka Korven Star-Racing ravitallin kanssa.

Pihatto on siisti ja talveksi pohjalle levitetään puru ja pahna lattialle.
Vanhasta navetasta on muunnettu moderni talli hevosille.

Karjan tuottama lanta oli alun perin tarkoitus käyttää syötteenä biokaasuvoimalassa, mutta rakennettu voimala ei täyttänyt odotuksia ja sille pohditaan parhaillaan vaihtoehtoa. Tällä hetkellä lanta kompostoidaan ennen levitystä pelloille.

Ympäristöarvot näkyvät tilalla myös peltojen ulkopuolella. Metsien hoidossa se näkyy mm. noukintahakkuuna site, että metsästä harvennetaan vain suurimmat puut. Metsissä on alkamassa myös koe eri hakkuumenetelmien vaikutuksesta. Puun tuottamisen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen lisäksi metsillä on tärkeä rooli tilalla riistanhoidollisesta näkökulmasta. Metsissä elää runsaasti valkohäntäpeuroja, jotka ovatkin tärkeässä roolissa ravinnon tuotannossa. Riistanhoidollinen metsästys kuulu tilan toimiin. Metsien lisäksi tilalla on myös useita kosteikkoja sitomassa pelloilta valuvia ravinteita. Kuivaan aikaan kosteikkoja pystytään tarvittaessa käyttämään myös kasteluvettä nurmille.

Kaikki pellot olivat nurmella. Paras tilan kuivan kevään laidun oli Heikkisen mukaan kuitenkin metsälaidun, joka oli raivattu harventamalla metsitetty pelto. Kyseisellä laitumella nurmi kasvoi hänen mukaansa hyvin kuivinakin keväinä.

Kankaanrinta ja Herlin ovat ottaneet Itämeren ja ympäristön suojelun agendakseen monella saralla. He ovat mm. olleet perustamassa Baltic Sea Action Groupia, jonka toiminnasta esimerkiksi Carbon Action -hanke on varmasti monille viljelijöille tuttu. Lisäksi Kankaanrinta ja Herlin ovat olleet mukaa perustamassa Soilfoodia, joka tuottaa mm. erilaisia maanparannusaineita. Lisäksi heillä on oma yritys Q Power, joka tuottaa yksiköitä tuottamaan polttoainemetaania hiilidioksidista hyödyntämällä soiden mikrobistoa hallituissa oloissa. Tavoite on, että metanointiin kuluva energia pystyttäisiin tuottamaan uusiutuvalla energialla.

Pekka Heikkinen esittelemässä Q Powerin metanointikonttia.

Onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, miten Qvidja lähtee kehittymään luomutilana, löytävätkö he kannattavan ratkaisun biokaasun tuotantoon ja kuinka Q Power löytää paikkansa markkinoilta.