Avainsana-arkisto: monimuotoisuus

Luomussa uudistavan viljelyn periaatteita

”Luonnonmukaisessa tuotannossa käytettävien viljelymenetelmin on säilytettävä maaperän orgaanista ainesta, lisättävä sen kestävyyttä ja monimuotoisuutta
sekä estettävä tiivistymistä ja eroosiota.” (Evira 2018)

Tämä tavoite on hyvin lähellä uudistavan viljelyn periaatetta, jossa myös on tavoitteena ylläpitää maan kasvukuntoa erilaisin keinoin, mutta myös pyrkiä parantamaan sitä. Vielä silloisen Eviran (2018) Luonnonmukainen tuotanto 1 – Yleiset ja kasvintuotannon ehdot -oppaassa luetellaan luomutuotannon menetelmiksi maan kasvukunnon ylläpidossa monivuotiset palkokasveja sisältävät viljelykierrot sekä luonnonmukainen lannoittaminen. Nämä ovat osa uudistavan viljelyn menetelmiä, mutta lisäksi löytyy pitkä lista muitakin keinoja maan kasvukunnon edistämiseen. Aihetta tutkii tällä hetkellä ainakin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen hanke Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regeneratiivisen luomuviljelyn kehittämisen tueksi.

Perustana maan rakenteesta ja vesitaloudesta huolehtiminen

Ilmasto muuttuu ja sen seurauksena mm. maan vesitalouden hallinta, maan rakenteesta huolehtiminen, orgaanisen aineksen lisääminen maahan, monimuotoinen viljelykierto ja ravinteiden kierrätys lisäävät viljelyvarmuutta vaihtelevissa olosuhteissa, pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta sekä voivat edesauttaa hiilen sitoutumista ja olla pidemmällä aikavälillä jopa taloudellisesti kannattavaa.

Hyvä rakenteinen ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävä maa muistuttaa pesusientä, josta riittää vettä pitkään kuivaan aikaan ja joka imee vettä sateella.

Pellon kunnosta huolehtimisessa ja talon rakentamisessa on paljon yhteistä. Jokainen tietää, että kellari tulvii, jos pihamaan ja perustusten vesienhallinnasta ei ole huolehdittu. Talon perustuksiin on tehtävä läpiviennit, jotta taloon saadaan juomavettä, likavedet saadaan ulos ja sähköä sisään. Samoin voi vielä pitkienkin aikojen jälkeen havaita jäljet, jotka jäävät, jos märkään betoniin painaa kädenjäljen. Näin myös vesi seisoo pellolla ja kulkee pintavaluntana, kasvit kärsivät kuivuudesta ja märkyydestä, jos maan rakenne ja vesitalous eivät ole kunnossa. Juurten ja lierojen luomat reiät toimivat läpivienteinä maaperässä, mutta märällä pellolla koneilla liikkumisesta seuraava tiivistyminen voi näkyä vuosienkin jälkeen ja estää jopa juuria tunkeutumasta maan läpi.

Kun pellon rakenne on päässyt pitkäaikaisella yksipuolisella viljakierrolla ja tiivistymien syntyyn johtaneilla viljelytoimilla huonoon kuntoon, voi sen kunnon parantaminen olla pitkäkin prosessi, joka kuitenkin onnistuessaan tuottaa hedelmää. Se voi vaatia alussa investointeja ojituksen kunnostamiseen ja investointina voidaan pitää myös heikompituottoisia kasvivalintoja viljelykiertoon, joilla kuitenkin voi olla oikein toimittuna rakennetta ja kasvukuntoa parantava vaikutus. Luomussa kierrossa mukana oleva nurmi hoitaa peltoa, mutta viljelytoimien ajoittamiseen täytyy tästä huolimatta kiinnittää huomiota tiivistymien välttämiseksi. Runsas ajaminen pellolla raskailla koneilla lisää aina riskiä maan tiivistymiselle, mikä korostuu luomussa mm. mekaanisen kasvinsuojelun tarpeena, nurmien uudistamisessa sekä lannoituksessa, jossa erilaiset lannat ovat viherlannoituksen rinnalla tärkeässä osassa.

Viljelykierrosta tukea ympäristön monimuotoisuuteen

Luomutiloille arkinen osa viljelykiertoa oleva nurmi on monelle perinteiselle kasvintuotantotilalle punainen vaate, jota ei pidetä vaihtoehtona kierrossa siitä huolimatta, että se mm. sitoo typpeä maahan seuraavalle kasville valittaessa seokseen typensitojakasveja. Typpeä voidaan sitoa maahan myös valitsemalla viljelykiertoon esimerkiksi hernettä tai härkäpapua. Yhdistettäessä nurmen kanssa jankkurointi oikea-aikaisesti voidaan tiivistymiä läpäistä syvemmältäkin maasta tehtäessä juurille kulkureittejä tiivistymien ohi.

Nurmien tiheät ja hienot juuristot parantavat muokkauskerroksessa maan rakennetta ja syväjuuriset lajit seoksessa auttavat ravinteiden ja veden otossa myös syvemmältä maasta samalla, kun ne varastoivat hiiltä syvemmälle maahan pysyvämpään muotoon. Hyvärakenteisessa maassa kuivaan aikaan veden kapilaarinen nousu tarjoaa vettä kasveille huonorakenteista maata pidempään ja toisaalta vesi pääsee virtaamaan maan läpi helpommin. Kasvit ottavat vettä maasta ja haihduttavat sitä myös osaltaan kuivaten maata sekä ehkäisevät ravinteiden valumista vesistöihin ottaen tehokkaasti ravinteita ja vähentäessään eroosiota ja siten pintavalunnan mukana kulkeutuvien ravinteiden määrää. Nurmesta jää myös runsaasti orgaanista ainesta maahan pidättämään vettä sekä ravinnoksi mikrobeille, jotka sitovat hiiltä pitkäaikaisiin muotoihin.

Monipuolisella viljelykierrolla on myös muita positiivisia vaikutuksia kuin vain maan kasvukunnon ylläpitäminen. Se tukee luonnon monimuotoisuutta tarjoten erilaisille hyönteis-, lintu- ja eläinlajeille elinympäristöjä. Valitsemalla kiertoon mettä tuottavia kukkivia kasveja voidaan tukea pölyttäjäkantoja. Luomusta pölyttäjille tekee otollisen myös, ettei pölyttäjien vahingoittamisesta tarvitse olla huolissaan, kun kasvinsuojeluaineiden käytön sijaan kasvinsuojelu tapahtuu mekaanisesti ja viljelykierrolla. Toisaalta tästä syystä joidenkin erikoiskasvien kuten rypsi/rapsin viljely voi myös olla vaikeaa tuhohyönteisten torjunnan haasteellisuuden vuoksi.

Viljelykierrolla voidaan siis myös hallita rikkapainetta. Tässäkin auttaa jälleen huolella perustettu ja säännöllisesti niitetty nurmi. Samoin monimuotoinen viljelykierto ja orgaanisen aineksen määrän lisäys maassa lisää maan mikrobiologista aktiivisuutta, vähentää tautipainetta ja parhaimmillaan myös tuhohyönteisten määrää tukien luontaisten vihollisten kantojen säilymistä. Kierrossa on kuitenkin aina huomioitava myös erikoiskasvien kuten rypsin/rapsin ja härkäpavun itselleen asettamat vaatimukset viljelyvälin pituudelle tautipaineen minimoimiseksi.

Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja edistäminen

Kun maan kasvukunto on saatu kohentumaan, on edelleen tärkeää huolehtia sen ylläpidosta ja pyrkiä jopa entisestään parantamaan sitä. Tätä voidaan edesauttaa säilyttämällä monipuolinen viljelykierto. Kuten jo todettiin, monipuolinen viljelykierto ja sen mahdollistama runsas lajisto vähentävät tauti-, tuholais- ja rikkapainetta sekä vähentävät lannoitustarvetta. Ääriolosuhteiden aiheuttamat vahingot jäävät myös todennäköisesti vähäisemmiksi ja toiminta voi olla kannattavampaa.

Toinen maan kasvukuntoa edistä keino on orgaanisen aineksen lisääminen peltoon lannan, maanparannusaineiden tai biohiilen muodossa. Pidempiaikaisten vaikutusten saaminen voi vaatia toistuvia lisäyksiä. Myös maan ravinnetasapainosta on tärkeää huolehtia. Lanta tuo peltoon ravinteita samalla lisäten orgaanisen aineksen määrää. Tässä auttavat myös mm. kerääjäkasvit, jotka symbioosissa Rhizobium-bakteerien kanssa sitovat typpeä maahan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kun kerääjäkasvin annetaan säilyä talven yli muokkaamatta peltoa, sitoo se myös hiiltä, ravinteita ja maata vielä satokasvin korjuun jälkeen. Ympärivuotinen kasvipeitteisyys hyödyntämällä monivuotisia ja syyskylvöisiä kasveja mm. vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota, tasaa työhuippuja sekä lisää hiilensidontaa ja tehostaa maan kuivumista keväällä.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä tulisi kiinnittää huomiota toimien oikea-aikaisuuteen. Hyvääkin tarkoittavat toimet voivat tiivistää maata ja pilata maan rakennetta, jos raskaalla kalustolla mennään liian märälle pellolle. Riski on suuri erityisesti keväisin ja tällöin tulisi malttaa kunnes pelto kantaa koneen, jos suinkin mahdollista. Myös rengaspaineisiin ja työleveyksiin sekä ajokertojen määrään on hyvä kiinnittää huomiota. Luomutuotannossa mm. rikkatorjunta vaatii monesti useita ajokertoja keväällä, mikä lisää maan tiivistymisen riskiä. Kevättöiden määrään ja rikkatorjunnan tarpeeseen voi pyrkiä vaikuttamaan valitsemalla viljelykiertoon mm. syyskylvöisiä kasveja ja jo useasti mainittuja nurmia tai muita monivuotisia kasveja.

Lopputulos onkin kokonaisuus erilaisia toimia ja valintoja, joita yhdistelemällä tilan tuotantosuunta ja tavoitteet huomioiden huolehditaan maan kasvukunnosta, ylläpidetään ja parannetaan sitä, jaetaan työtaakkaa pidemmälle aikavälille, saadaan lisää viljelyvarmuutta sekä pidemmällä aikavälillä jopa taloudellista hyötyä. Toimia voi valita tilan ja markkinoiden taloustilanteeseen sopivasti. Uudistavasta viljelystä tietoa on kerätty muun muassa e-opistoon sekä Carbon actionin sivuille. Omien lohkojen tilaa voi selvittää kävelemällä lohkolla erilaisissa olosuhteissa ja tekemällä havaintoja, käyttämällä apuna esim. OSMO-hankkeessa tuotettua MARA-korttia, viljavuusanalyyseillä eri maan syvyyksistä ja lohkon kohdista, NIR-analyysillä, peltoskannauksella, ilmakuvilla sekä seuraamalla lohkon satotasoja eri puolilla peltoa.

Luomupäivien etäkuulumisia 11.-12.11.2021

Ajankohtaisiin aiheisiin keskittyneet luomupäivät pohjusti luomun maatalouspoliittisia aiheita sekä ympäristöteemoja. Puhujina nähtiin monenlaisia asiantuntijoita tutkijoista kuin viljelijöistäkin. Ensimmäinen puheenvuoro annettiin kuitenkin IFOAM Organics Europen puheenjohtajalle Eduardo Cuocolle, jonka esityksessä pääpaino oli luomutuotantoalan kasvattamisessa. Suomi on kokoonsa nähden EU:n suurimpien luomutuottajien joukossa, vaikka kattaakin vain 2 % Euroopan luomuviljelyalasta. EU:n tämän hetken tavoite on nostaa kansalliset luomualat 25 % vuoteen 2030 mennessä, mikä ei tule olemaan liian helppoa, mutta Cuoco uskoi vakaasti tämän onnistuvan. Hän näki markkinoiden ohjauksen tärkeänä keinona ja ehdotti mm. julkisen puolen elintarvikehankintoihin luomutuotteiden osuutta.

Susann Rännäri (Luomuliitto) esitteli tulevan CAP27 vaikutuksia luomuun. Myös Rännäri korosti markkinoiden vetävyyttä ja julkisen puolen markkinaohjausta edellytyksinä luomutuotannon kasvulle. CAP27 on vielä kesken myös luomun osalta. Rännäri kuitenkin nosti esille joitain osin vielä avoimia, mutta todennäköisiä kohtia:

  • Sitoumukset tullaan tekemään 5 vuodeksi ja mahdollisuus säilyttää eläimet tavanomaisina peltojen ollessa luomussa tulee luultavasti säilymään.
  • Myyntikasvivaatimus (30%) tulee koskemaan muutamaa kotieläinten rehuntuotantoon ja avomaanvihannestuotantoon liittyvää poikkeusta lukuun ottamatta kaikkia luomutuen saajia.
  • Luomukorvaus halutaan kohdistaa aktiiviviljelijöille, eikä sitä makseta luonnonhoitonurmille tai suojavyöhykkeille.
  • Vähimmäisala luomuvalvonnassa olisi 5 ha, puutarhakasveilla 1 ha ja kotieläimillä 5 eläinyksikköä.
  • Kotieläinten osalta näyttäisi siltä, että vähimmäismääräksi olisi tulossa 0,5 ey/ha ja tätä maksettaisiin niin monelta hehtaarilta kuin eläinyksiköitä tuolla tiheydellä riittää.
Suomella CAP27 kunnianhimoiset tavoitteet luomualan kasvulle, mutta riittävätkö määrärahat ja markkinoiden kehitys?

Luomutuotanto lisää luonnon monimuotoisuutta

Luomun vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen oli puhumassa Johan Ekroos, agroekologian apulaisprofessori Helsingin yliopistolta. Luomu lisää mesipistiäisten määrää niin lohkotasolla kuin alueellisesti. Samoin luomupelloilla on havaittu laajempi lajikirjo kuin tavanomaisilla lohkoilla. Tähän voi kuitenkin vaikuttaa tuotannon muoto ja intensiivisyys. Intensiivisimpien luomutilojen lajikirjo ei välttämättä merkittävästi eroa tavanomaisesta tuotannosta. Myös pitkään luomussa olleilla tiloilla voi olla löydettävissä monimuotoisempi lajisto kuin vasta aloittaneilla luomutiloilla tai tavanomaisilla tiloilla.

Kiinnostavina ajatuksina puheenvuorosta jäivät myös rikkakasvien luonnon monimuotoisuutta rikastava vaikutus sekä sarka- ja avo-ojien tärkeydestä peltojen monimuotoisuudelle. Yksivuotiset rikkakasvit eivät välttämättä tuota merkittävää uhkaa esimerkiksi viljapelolla, mutta voivat toimia ravintokasveina ja suojana pölyttäjille sekä muille hyönteisille. Samoin sarka- ja avo-ojat toimivat suojana, talvehtimispaikkoina sekä ravinnonlähteenä monille hyönteisille, myös tuhohyönteisten luontaisille vihollisille.

Kynnössä keinot ratkaisevat

Tuomas Mattila puolestaan pohdiskeli kynnön vaikutusta pellon rakenteeseen ja toimivuuteen. Erityisesti hän kehotti pohtimaan muokataanko lainkaan ja kuinka syvältä, jos muokataan. Kynnöllä, kuten muillakin muokkausmenetelmillä, on omat etunsa ja ongelmansa. Positiivisina ominaisuuksina mainittiin mm. pinnan kuohkeuttaminen, tautien, rikkakasvien juurten ja siementen sekä kasvitähteiden hautaaminen syvemmälle maahan. Toisaalta ongelmien lista oli vähintäänkin yhtä pitkä: parhaiten kestävien murujen hautaaminen, vesitalouden äärevyyden lisääminen, huokosten katkominen, pohjamaan tiivistäminen, lierojen tappaminen, mikrobiaktiivisuuden laskeminen ja jossain määrin myös hiilen vapautumisen voimistaminen.

Mattila oli havainnut jo yhden kyntökerran aiheuttavan kyntöanturan muodostumisen. Maata tiivistävää vaikutusta voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä traktorissa paripyöriä ja valitsemalla kevyet koneet. Kyntösyvyyttä kannattaa myös pohtia. Onko tarpeellista kyntää 15 cm syvemmälle? Nurmen päättämiseen ja rikkojen torjuntaan kyntäminen voi olla tehokas keino, jos torjunta muutoin tarkoittaisi useita äestyskertoja (ajokertoja). Toisaalta kyntäminen on hidasta ja kynnöksen tasaaminen kylvökuntoon voi myös vaatia useamman ajokerran. Kynnössä menetetään myös pintamaan orgaaninen kerros, joka suojaa maata.

Tavoitteena yhtenäistää luomuvalvontaa ja lisätä luomulajiketietoutta

Marja Pulkkinen, Ruokavirastosta, toi terveisiä luomuvalvonnan tulevaisuuden suunnitelmista. Ympäri Suomea on kantautunut Ruokavirastonkin tietoon epäyhteneväiset ohjeistukset ja käytännöt Ely-keskusten välillä. Tähän olisi tarkoitus tuoda muutosta luomuasetuksen uudistuksen yhteydessä. Samalla kiinnitetään myös koko luomukentän yhtenäiseen tiedonkulkuun ja ohjeistukseen. Luomutuotannon määrien kasvun ja tuotekentän monipuolistumisen myötä myös paperisesta asioinnista pyritään pääsemään eroon ja siirtämään asiointi sähköiseksi. Pulkkinen korosti, että valvonnan tarkoitus on toimia yhteistyössä tuottajien kanssa heidän tukena varmentamassa luomutuotteiden aitoutta.

Luomutuotanto tuo omat haasteensa viljelylle liittyen mm. tauti- ja rikkapaineeseen sekä kasvun aikaisuuteen. Boreal kasvinjalostus Oy on lähtenyt selvittämään lajikkeidensa sopivuutta luomutuotantoon. Tästä oli kertomassa Borealin jalostaja Sanna Grönroos. Tähän mennessä kokeissa oli havaittu joitain eroja mm. kauran lajikkeiden välillä myöhäisten ollessa satoisimpia ja aikaisten laadultaan parhaita. Koeasetelma, joka jäljitteli luomun viljelykiertoa, on useampivuotinen ja vielä kesken, joten lisää tuloksia on vielä odotettavissa. Monivuotisessa kokeessa pystytään testaamaan myös sääolosuhteiden vaikutuksia. Boreal toivoo myös luomuviljelijöiltä ajatuksia luomulle tärkeiden ominaisuuksien testaamiseen. Ideoiden syntyessä voit olla yhteydessä Sanna Grönroosiin.

Mm. erot lajikkeiden välillä rikkakasvien osalta jäivät vielä vähäisiksi.

Markkinoinnin merkitys korostuu luomutilalla

Luomupäivien viimeisenä esittäytyi Suutalan mansikkatila, joka myy mansikkansa itse tilalta sekä toripisteissä, lähialeen kaupoissa ja REKO-ringin kautta. Viimeisempänä työhuippuja on tullut tasaamaan myös mansikan pakastaminen ja sen myynti pakasteena. Tilan tuotantovolyymin kasvu on nostanut esille markkinoinnin tärkeyden, jotta tuotanto ja myynti pysyvät tasapainossa. Markkinoinnin avulla asiakas tunnistaa tuotteen ja ostaa toistekin. Markkinoinnissa pyritään tuomaan esille asiakashyötyjä eli tuotteen arvomaailmaa. Tämän osalta korostuikin asiakastyytyväisyyden lisäksi työntekijöiden tyytyväisyys, jota tilalla pyritään pitämään yllä. Työntekijöiden tyytyväisyys heijastuu tuotteiden hyvänä laatuna ja positiivisena ilmapiirinä. Somemarkkinoinnissa haastavaksi on osoittautunut työn kausiluonteisuus, joka heikentää näkyvyyttä, kun seuraajien ja postauksien määrä sesongin ulkopuolella vähenee.

Myös Suutalan esitelmässä nousi esille luomupäivien aikana useasti puhuttanut aihe luomun hinnoittelusta ja sen mahdollisesta korkeammasta arvosta asiakkaalle. Päivien keskeisimmät teemat pyörivät kestävyyden, monimuotoisuuden ja markkinoiden kehityksen ympärillä. Kaikki luomupäivien jaetut esitykset löydät täältä.

Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinaari 14.4.2021

Huhtikuussa järjestetty Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinaari houkutteli linjoille yli 100 pölyttäjistä kiinnostunutta kuulijaa ympäri Suomea. Lämmin kiitos kaikille puhujille ja aktiiviselle yleisölle!

Alta löydät tilaisuuden esitykset:

Pölyttäjät huomioon viljelykierrossa / Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Pölyttäjäystävällinen maatila -hanke / Traci Birge, Helsingin yliopisto

Kesannot ja luonnonhoitopellot pölyttäjien monimuotoisuuden edistäjinä / Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus

Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset pölyttäjiin / Lotta Kaila, Helsingin yliopisto

Lisää monimuotoisuutta ympäristösopimuksilla / Katri Salminen, Länsi Suomen Maa- ja
kotitalousnaiset

Lisää monimuotoisuutta tukiehtojen tarjoamilla mahdollisuuksilla / Jarmo Pirhonen, ProAgria Länsi-Suomi

Pölyttäjät ja monimuotoisuus Kilpiän tilalla / Iiris Mattila, Kilpiän tila (ei esitystä, vain kuvia)

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa hankkeen Youtube-kanavalla:

 Tilaisuudessa mainittuja linkkejä:

Kolumni tuontikimalaisen riskeistä
Blogikirjoitus ja luento tuontikimalaisten riskeistä
Lisää tuontikimalaisten riskeistä
Glyfosaatin vaikutuksista mm. pölyttäjien suolistomikrobeihin
Vaihtoehtoja pellon käyttöön -opas
Hela Skåne Blommar
Ympäristökorvauksen sitoumusehdot v. 2020 (vuoden 2021 ehdot julkaistaan lähiaikoina)
Viljelijätukien hakuopas 2021

Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinariet 14.4.2021

Webinariet ”Pölyttäjiä peltomaisemaan” som ordnades i april lockade över 100 lyssnare från olika delar av landet. Ett stort tack till alla föreläsare samt till den aktiva publiken!

Nedan hittar du presentationerna från webinariet:

Pölyttäjät huomioon viljelykierrossa / Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus
Pölyttäjäystävällinen maatila -hanke / Traci Birge, Helsingin yliopisto
Kesannot ja luonnonhoitopellot pölyttäjien monimuotoisuuden edistäjinä / Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus
Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset pölyttäjiin / Lotta Kaila, Helsingin yliopisto
Lisää monimuotoisuutta ympäristösopimuksilla / Katri Salminen, Länsi Suomen Maa- ja kotitalousnaiset
Lisää monimuotoisuutta tukiehtojen tarjoamilla mahdollisuuksilla / Jarmo Pirhonen, ProAgria Länsi-Suomi

Webinariet bandades in och inspelningen har publicerats på projektets Youtube-kanal samt här ovan.

Lehmiä

Perinnebiotooppipäivä (webinaari) 3.12.2020

Järjestimme keväälle suunnitellun – koronatilanteen vuoksi sittemmin perutun – perinnebiotooppipäivän webinaarina joulukuun alussa. Päivän tavoitteena oli välittää ajankohtaista tietoa perinnebiotooppien lukuisista hyödyistä ja arvoista, niiden hoitoon saatavilla olevista rahoitusvaihtoehdoista ja perinnebiotooppien hoidon suunnittelusta ja hoidosta käytännössä. Alla linkit päivän aikana nähtyihin esityksiin.

Janne Heliölä (SYKE) – Perinnebiotooppien monet arvot ja hyödyt

Leena Aarikka (V-S ELY) – Ympäristösopimukset

Eriika Lundström (maatilaneuvoja) – Hoitosuunnitelman laadinta ja hoitopäiväkirjanpito

Tässä myös Eriikan välittämät lomakepohjat Hoitosuunnitelma (.docx) ja Hoitopäiväkirjanpito (.xls).

Katja Sikka (SikkaTalu) – Tuottajan kokemuksia perinnebiotooppien hoidosta

Liina Salonen (V-S ELY) – Perinnebiotoopit Helmi –elinympäristöohjelmassa

Monipuolisten esitysten lisäksi yleisö osallistui keskusteluun kiitettävän aktiivisesti ja keskustelu täydensi esityksissä kuultua asiaa entisestään. Seuraa blogia, tähän päivitetään artikkeli tilaisuudesta lähiaikoina.