Aihearkisto: Yritysvierailut

Yritysvierailu Myssyfarmille 24.7.2018

Heinäkuun viimeisellä viikolla vuorossa oli yritysvierailu Myssyfarmille Kyröön. Vierailun aikoihin tilalla elettiin vuoden kiireisintä aikaa: syysrypsin puinti oli juuri alkanut, sopimustuottajien rypsiä saapui tilalle jatkojalostettavaksi ja uusia syysrypsimaita valmisteltiin kylvöä varten. Tilan väeltä liikeni kuitenkin aikaa myös luomutilan toiminnasta kiinnostuneelle osallistujajoukollemme – tästä vielä suurkiitos Annalle ja Jannelle!

Syys- ja palkokasvit viljelykierron ydin

Janne ja Anna Rauhansuu ovat viljelleet Jannen kotitilaa täysipäiväisesti viimeiset kymmenisen vuotta ja kuusi vuotta sitten tila siirtyi luomuun. Tuotantoa harjoitetaan n. 170 peltohehtaarilla ja viljelykierto pyritään pitämään viisivuotisena.

Nurmi rikotaan heinäkuussa ennen syysrypsin kylvöä

Kiertoon kuuluu kaksi-, toisinaan yksivuotinen nurmi, joka sisältää mm. puna- ja valkoapilaa, timoteita ja nurminataa sekä rohto- ja valkomesikkää. Nurmet niitetään yleensä 2-3 kertaa kesässä viherlannoitukseksi. Nurmi rikotaan joko kultivoimalla tai kyntämällä heinäkuun loppupuolella, äestetään ja pian tämän jälkeen kylvetään syysrypsi hajakylvönä rikkaäkeellä. Syysrypsiä perustettaessa pellolle levitetään myös kalkkunanlantaa. Syysrypsi puidaan tyypillisesti seuraavan vuoden heinä-elokuun vaihteessa, minkä ansiosta paikalle ehditään kylvää heti perään toinen syyskasvi, yleensä syysvehnä. Syysvehnää seuraa herne, jonka jälkeen perustetaan uusi nurmikasvusto suojaviljaan – useimmiten joko kauraan tai kevätvehnään. Tässä vaiheessa lisälannoituksena on toisinaan käytetty Ecolan Agraa.

Suosikkikasvi syysrypsi

Syysrypsistä Jannella ei ole kuin hyvää sanottavaa. Sen perustamiskustannukset ovat alhaiset, sillä tarvittava siemenmäärä on vain 2-3 kg/ha. Pienemmällä siemenmäärällä saadaan aikaan roteva, pensova ja satoisa kasvusto, kun taas tiheämpi kasvusto kilpailee paremmin rikkakasveja vastaan. Jos syysrypsin talvehtiminen epäonnistuu, on se kuitenkin toiminut tehokkaana kerääjäkasvina ja tilalle voidaan kylvää keväällä jokin kevätvilja, esimerkiksi runsaan typpilatauksen hyvin hyödyntävä vehnä.

Rypsimaa valmis kylvettäväksi

Syysrypsi tasoittaa työhuippuja, sillä sekä sen kylvö että puinti ajoittuvat heinä-elokuun vaihteeseen, eri aikaan kevätviljojen kanssa. Myös perustamisvaiheessa tehtävä lannanajo päästään tyypillisesti tekemään ihanteellisissa olosuhteissa kuivaan maahan.

Riittävän pitkä viljelykierto pitää taudit poissa, ja nopean alkukehityksen ansiosta tuholaiset, kuten kirpat tai rapsikuoriaiset, eivät kiusaa syysrypsiä. Ainoastaan etanat voivat muodostua ongelmaksi. Myssyfarmilla niiden torjumiseksi nurmiseoksiin kylvetään valko- ja rohtomesikkää, joiden erittämän kumariinin arvellaan karkottavan etanoita. Valkomesikkäkasvuston on havaittu lähtevän parhaiten kasvuun aikaisin kylvettynä, puhtaana kasvustona, kun taas myöhäisemmällä kylvöllä ja seoksissa perustaminen ei ole aina onnistunut. Kun rypsin puinti tehdään riittävän varovasti kaatokela ylhäällä, ei syysrypsipellolla melko yleinen saunakukka muodostu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.

Syysrypsin puinti ajoittuu yleensä heinä-elokuun vaihteeseen

Syysrypsin eduksi Janne luettelee myös alhaiset kuivauskustannukset. Syysrypsi ei nimittäin tarvitse kuin kylmäilmakuivurin ja myös syysrypsiä seuraava syysvilja päästään yleensä puimaan kuivempana kuin kevätviljat. Luomuun siirtymisen ja nykyisen viljelykierron myötä öljynkulutus tilalla onkin laskenut merkittävästi. Myös kuljetuskustannukset jäävät rypsillä – kuten alhaisemman satotason vuoksi muillakin luomuviljelykasveilla – tavanomaista viljaa pienemmiksi.

Jatkojalostuksella lisäarvoa

Puinnin, kuivauksen ja lajittelun jälkeen rypsisato puristetaan tilan omassa puristamossa öljyksi. Iso osa puristettavasta rypsistä on sopimustuotantoa. Sopimustuottajia on tarkoituksella haettu muualtakin kuin Varsinais-Suomesta – näin varmistetaan rypsin saatavuus, vaikka esimerkiksi talvehtiminen jossain päin Suomea epäonnistuisi. Uusiakin luomusyysrypsin viljelysopimuksia tehdään edelleen. Rypsiöljy, samoin kuin hernesadosta jalostettava hernerouhe ja –jauho, pakataan tilalla itse.

Myssyfarmin hernerouhe ja rypsiöljy ovat löytäneet tiensä lukuisten kauppojen hyllyille

Posti hakee valmiit tuotteet tilalta ja toimittaa ne myyntikanaviin ympäri maata. Aluksi tuotteita markkinoitiin mm. REKO-toreilla, messuilla ja markkinoilla, mutta tällä hetkellä tuotteita myydään pääasiassa S- ja K-ryhmän kaupoissa, erikoisliikkeissä ja omassa verkkokaupassa. Lisäksi öljyä käyttävät mm. elintarviketeollisuus, luomukosmetiikan valmistajat sekä ravintolat. Öljyntuotannosta ylijäävä puriste puolestaan hyödynnetään luomukotieläinten rehuna. Hyvinä myynnin vauhdittajina Anna ja Janne mainitsevat mm. valinnan Vuoden Luomutuotteeksi v. 2015, tuotemaistatukset ruokakaupoissa sekä tuotteiden pääsyn esille kaupan päätyhyllyyn.

Parhaat käytännöt löytyvät kokeilemalla

Kuuden vuoden jälkeen päätös luomuun siirtymisestä tuntuu edelleen oikealta. Maan rakenne aikaisemmin tehoviljellyillä lohkoilla on selvästi parantunut, eikä esimerkiksi vesi seiso enää pelloilla. Ensimmäisinä luomuvuosina rikkakasvien kanssa pääsi melko helpolla, mutta sittemmin etenkin ohdake ja valvatti ovat alkaneet yleistyä. Janne ei kuitenkaan pidä rikkakasveja maineensa veroisena ongelmana luomuviljelyssä – suurin ongelma on se, että pelloilla ei ole totuttu näkemään pienintäkään määrää oheiskasveja. Kohtuullinen määrä rikkakasveja on kuitenkin asia, josta ei kannattaisi ottaa liikaa stressiä. Myssyfarmilla rikkoja pidetään kurissa mm. viljelykierron avulla, nurmien puhdistusniitoilla sekä rikkaäestyksillä.

Jannen mukaan luomussa korostuu omien lohkojen tuntemus – yleispäteviä ohjeita on usein vaikeaa antaa, sillä kullekin lohkolle parhaiten soveltuvat viljelytoimenpiteet riippuvat monesta tekijästä, mm. maalajista. Sopivimmat menetelmät löytyvätkin usein kokeiluiden kautta – esimerkiksi kokemuksia erilaisista rypsimaan perustamismenetelmistä on tällä tilalla takana lukuisia.

Yhden kaikille sopivan ohjeen Janne kuitenkin antaa: tehkää yhteistyötä! Siitä hyötyvät niin pienet kuin suuret tilat. Myssyfarmilla yhdessä tekeminen näkyy sopimustuotannon lisäksi esimerkiksi yhteiskoneiden käytössä.

Myssyjä maailmalle

Illan päätteeksi saimme kuulla myös maailmankuulujen myssyjen tarinan. Jannen neulontaharrastuksesta alkunsa saanut idea on vuosien saatossa kasvanut yritystoiminnaksi, joka liikevaihdossa ohittaa jo tilan maataloustuotannon ja työllistää Annan lisäksi kaksi vakituista ja liudan osa-aikaisia työntekijöitä.

Tuotteissa käytettävä villa hankitaan yläneläiseltä Rintalan luomulammastilalta, käsitellään Pirtin kehräämössä sekä värjätään kasviväreillä. Paikallisten myssymummojen käsissä valmiista langasta syntyy myssyjä, kaulureita ja muita villa-asusteita. Tällä hetkellä myssytuotteita myydään 60 liikkeessä 15 maassa ja maailmanvalloitus jatkuu edelleen.

Kiitokset antoisasta vierailusta koko Rauhansuun perheelle ja onnea tuleviin projekteihin!

https://www.myssyfarmi.fi/fi/

Yritysvierailu Koivunalhon luomutilalle 26.6.2018

Nurmensiementä ja palkokasveja Koivunalhon luomutilalla

Kesän ensimmäinen yritysvierailu suuntautui Liedon Tarvasjoelle, Esa ja Maarit Heinosen isännöimälle Koivunalhon luomutilalle. Illan aikana osallistujat saivat kuulla mm. tilan historiasta, viljelytekniikoista, tuotteiden markkinoinnista sekä jatkojalostuksesta. Illan päätti kasvustokierros makealupiini-, herne- ja timoteipelloilla.

Koivunalhon luomutila on siirtynyt luomuun vuonna 1995, joten kokeiluita ja kokemuksia luomuviljelystä on kertynyt jo yli 20 vuoden ajalta. Tilalla noudatettava viljelykierto vaihtelee hieman tilanteen ja lohkon mukaan, mutta perusperiaate on se, ettei viljoja viljellä samalla lohkolla useita vuosia peräkkäin, vaan välissä viljellään aina jotain palkokasvia. Lajivalikoimaan kuuluvat tällä hetkellä kaura, vehnä, ohra, herne, härkäpapu ja uusimpana tulokkaana makealupiini. Näiden lisäksi viljellään puna-apila-, nurminata- ja timotei-nurmia, jotka hyödynnetään kokonaan siementuotannossa. Nurmisiementuotannosta onkin kehittynyt tilan päätuotantosuunta ja sitä harjoitetaan vuosittain noin 40 %:lla peltoalasta.

Tilaa on viljelty alusta asti kasvinviljelytilana ja lannoitus on aina perustunut pääasiassa viherlannoitukseen. Ainoastaan timoteille ja nurminadalle levitetään sianlietettä, sillä muuten puhti saattaisi loppua monivuotisista nurmista kesken. Vaikka ostolannoitteilla tai runsaammalla lannankäytöllä saatettaisiin päästä hieman korkeampiin satotasoihin, ollaan tilalla tyytyväisiä nykysysteemiin. Viherlannoituksen etuja ovat mm. riippumattomuus ostopanoksista ja vähäisempi sääriski. Myös maan tiivistyminen on vähäistä, kun ajo raskaalla lannanlevityskalustolla on minimoitu. Palkokasvien viihtymisen tilan väki nimeääkin yhdeksi tärkeimmäksi luomukasvinviljelytilan menestys-tekijäksi.

Vaikka lannoitus on ollut maltillista jo yli 20 vuoden ajan, ei viljavuus Koivunalhon pelloilla ole laskenut – päinvastoin. Ilman fosforilannoitustakin peltojen P-luvut ovat pysyneet tyydyttävällä tasolla ja pH on noussut jopa haitallisen korkeaksi, vaikkei peltoja ole kalkittu lainkaan. Maan rakenne on parantunut luomussa selvästi. Hyvärakenteinen ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävä maaperä toimii Esan sanojen mukaan kuin pesusieni: märissä olosuhteissa se imee itseensä ylimääräisen veden ja kuivissa olosuhteissa puolestaan luovuttaa varastoimaan kosteutta. Tilan kasvustot ovatkin selvinneet hyvin jopa viime kasvukausien ääriolosuhteista.

Rikkakasvit nähdään usein luomuviljelyn suurimpana riesana, mutta Koivunalhon tilalla niitä ei pidetä ylitsepääsemättömänä ongelmana. Tärkein torjuntakeino on huolelliset syys-, kevät- ja kylvömuokkaukset sekä hyvän kylvösiemenen käyttö. Näin saadaan aikaan tiheä ja hyvä kasvusto, joka pärjää kilpailussa rikkoja vastaan. Myös viljelykiertoon kuuluvat monivuotiset nurmet vähentävät rikkapainetta. Rikkaäestä tilalta ei löydy ja aluskasvikin on kylvetty vain timoteille, joskin harkinnassa on aluskasvien viljelyn lisääminen. Torjuntatoimenpiteistä huolimatta rikkakasveja toki esiintyy tämänkin tilan pelloilla – joskus enemmän, joskus vähemmän. Paniikkiratkaisuihin ei kuulemma ole syytä ryhtyä rikkakasvien kanssa, sillä rikkakasviongelmat usein ilmestyvät, mutta myös katoavat, pitkälti itsekseen. Ja onhan rikkakasveista myös hyötyä – esimerkiksi puna-apilan tukikasvina ja luontaisten vihollisten elinympäristönä. Ehkä myös tuholaisten houkutuskasvina, sillä vierailun aikana nähtiin hernepellosta kerättyjä, kirvojen kuorruttamia savikoita ja ohdakkeita – herneissä kirvoja ei ollut lainkaan!

Pellot muokataan peruskoneilla. Nurmet päätetään pääsääntöisesti kyntämällä. Vilja- ja palkoviljamaat kultivoidaan mahdollisuuksien mukaan, toisinaan nekin kynnetään. Sekä kultivaattorissa että äkeessä on hanhenjalkaterät.

Nurmensiementen kuivausta varten tilan vanhaan kanalaan on rakennettu kylmäilmakuivuri. Nurmensiemen kuivataan ja lajitellaan tilalla kertaalleen itse. Varsinaista kunnostusta varten siemen lähetetään muualle. Heinänsiemenen kunnostus on taitolaji ja kunnostajan valintaan onkin syytä kiinnittää huomiota. Kunnostuksen jälkeen siemen jatkaa matkaansa siemenpakkaajalle, joka hoitaa sadon myynnin ja markkinoinnin. Kokemukset heinänsiemenentuotannosta ovat olleet Koivunalhon tilalla varsin positiivisia, ja tilan väki kannustaakin myös muita kokeilemaan siemenviljelyä. Tilaa markkinoilla on jo nyt ja luomutilojen lisääntymisen myötä kysyntä vain luultavasti kasvaa tulevaisuudessa.

Koivunalhon luomutilalla on aina kokeiltu rohkeasti uutta. Uusin innovaatio on makealupiinijauho, joka on levinnyt nopeasti lukuisten kauppojen hyllyille niin Varsinais-Suomeen kuin lähimaakuntiinkin. Oman tuotteen kehittely on koettu hyvin mielekkääksi. Se tuo toimintaan tietynlaista vapautta ja tuotetta markkinoidessa pääsee lähelle kuluttajia. Työstään saa myös palautetta ja oman tilan nimen näkeminen hyllyn reunassa kauppareissun yhteydessä lisää arvostusta omaa työtä kohtaan. Tilaisuuden osallistujat saivat todisteen makealupiinin soveltuvuudesta leivontaan herkullisen marjapiirakan muodossa. Tällä hetkellä makealupiinista on valmistettu vain jauhoa, mutta jää nähtäväksi millaisia ideoita kekseliään pariskunnan mielissä tulevaisuudessa syntyy…

Koivunalhon viljelijäpariskunta kannustaa myös muita viljelijöitä: Kokeilkaa rohkeasti uutta, älkääkä tyytykö tekemään kuten muut käskevät tai kuten on aina tehty!

Luomumpi Varsinais-Suomi kiittää Esaa ja Maaritia mukavasta kesäillasta Koivunalhon luomutilalla ja toivottaa menestystä myös jatkossa!