Luomumpi Varsinais-Suomi ja Uutta kasvua luomusta – osaamisella kannattavuutta Satakuntaan -hankkeet järjestivät opintoretken jatkojalostusteemalla Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueilla sijaitseviin yrityksiin. Vierailukohteisiin kuului laaja-alaisesti elintarvikealan yrityksiä ja vierailuilla keskityttiin elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Kohteet edustivat sekä luomu- että tavanomaista tuotantoa.
Tiistaina 5.2.2019 linja-auto lähti liikkeelle Turusta ja ajoi Rauman kautta Poriin, josta matka jatkui Kankaanpään kautta Etelä-Pohjanmaalle.
Honkajoen Panimo & Suupohjan Panimo, Isojoki
Ensimmäinen vierailukohde käsitti käytännössä kaksi yritystä. Honkajoen Panimo ja Suupohjan Panimo toimivat synergiassa Isojoen keskustassa kiinteistössä, jossa on aiemmin toiminut mm. lihajalosteyritys. Honkajoen Panimon yrittäjä Tuomo Tenhunen esitteli yrityksen kehityskaaren ja ainutlaatuisen tuotekavalkaadin. Honkajoen Panimon tuotanto ja myynti ovat tuplaantuneet toimintavuosien aikana ja tulevaisuudennäkymät ovat erittäin hyvät, nimittäin artesaanilimonadit ovat murtautumassa markkinoille.
Honkajoen Panimon päätuote on limonadit. Yritys valmistaa hauskalla twistillä kotimaisia, lisäaineettomia marjalimonadeja. Marjat tulevat pääsääntöisesti lähialueelta – tarkemmin ottaen muun muassa Lauhanvuoren kansallispuiston alueelta. Limonadeja on myynnissä valtakunnallisesti.
Tuotteiden visuaalisen ilmeen on suunnitellut ulkopuolinen mainostoimisto. Erottautuminen alalla on haasteellista, joten markkinoinnin ja myynninedistämisen ulkoistaminen on ollut panimolle kannattava ratkaisu ja molemmat osapuolet ovat voineet keskittyä ydinosaamiseensa.
Oluet pannaan pin-up -teemalla ja alkoholin tukkukauppa on limonadien valmistukselle luonteva ja hyvä lisä. Oluita on myynnissä isoissa marketeissa ympäri Suomen. Honkajoen Panimo on tehnyt yhteistyötä ulkomaisen panimomestarin kanssa tuotekehityksessä ja makumaailmojen valinnoissa. Tulevaisuudessa Tenhunen näkee alkoholittomien oluiden vahvistuvat markkinat ja suosion nousun, etenkin pääkaupunkiseudulla ja kaupunkikeskuksissa.
Honkajoen Panimossa on kiinnostusta luomutuotteiden valmistukseen. Haasteena yrityksessä nähdään luomuun siirtymisessä sen hankala byrokratia. Luomuun siirtymisessä yrittäjät uskovat ketjun eri toimijoiden yhteistyön kantavaan voimaan.
Panimon tuotekavalkaadiin kuuluu lisäksi siiderit ja tulevaisuudessa panimolta löytynee myös viskitynnyreitä.
Suupohjan Panimon yrittäjä Esa Kivioja kertoi panimonkiinteistön ”toisesta linjasta”. Suupohjan Panimo valmistaa sahtia ja muinaisoluita muinaisin menetelmin ja reseptein. Pullot saavat mystiset elementtinsä mm. Kalevalasta.
Yritys kuuluu Olu Bryki Raumin kanssa samaan yritysryppääseen. Suupohjan Panimon sahdeilla on kysyntää kaupunkikeskuksissa ravintolamyynnissä. Sahtia löytyy myös Alkosta. Suupohjan Panimo järjestää tasting-tilaisuuksia erilaisille seurueille.
Sahti on nimisuojattu ja käyttää EU:n määrittelemää APT eli aito perinteinen tuote-tunnusta perustuen erityiseen tuotanto- tai valmistustapaan.
Juustoportti Oy, Jalasjärvi
Juustoportilla nautimme lounaan ja kuulimme samalla perheyrityksen edustajan Niklas KeskiKasarin esittelyn yrityksestä ja erityisesti Welfare Quality®-maidosta ja vapaan lehmän maitotuoteperheestä. Vapaan lehmän maitotuotteet ovat Juustoportin kehittämä tuoteperhe ja meijeri on Euroopan ensimmäinen WQ-sertifioitu meijeri. Juustoportti on perheyritys ja se työllistää noin kaksisataa henkilöä, kesäsesongin aikaan sata enemmän. Yrityksellä on yli 50 vuoden tausta. Nyt Juustoportti tähtää Euroopan laajuisesti vastuullisuuteen ja Suomessa yritys on vahvasti lunastanut paikkansa maitotuotemarkkinoilla. Juustoportin brändi on korkealla monenlaisten kuluttajien keskuudessa.
Tuotanto on keskittynyt Jalasjärven meijeriin ja Etelä-Pohjanmaalle. Juustoportti käyttää tuotannossaan maitoa jopa 60 milj. litraa vuodessa, josta luomumaitoa noin 3 milj. litraa. Luomumaidon osuus on meijerin vastaanotetusta maidosta suurin. Kysyntää luomumaidolle olisi enemmänkin. Keski-Kasarin mukaan luomu on monien eri toimintojen summa ja (tuote)kehitystyö sen suhteen on suhteellisen hidasta verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Vapaan lehmän maito ja luomumaito eivät vertaile toisiaan vastaan, vaan kumpikin on toisenlainen, ennen kaikkea vastuullinen, vaihtoehto.
Welfare Quality eli WQ on maailmanlaajuinen eläinten hyvinvointia mittaava järjestelmä, joka perustuu vahvaan tieteelliseen näyttöön. Eläinten hyvinvointi on todennettavissa selkeästi. Juustoportin Vapaan lehmän maidon tuottajat sitoutuvat monin tavoin eläinten parempaan hyvinvointiin ja huolenpitoon. Hyvinvointia arvioidaan mittaristolla, johon kaikki tilat ovat sitoutuneet.
Vietävän hyvää –myymälä, Alavus
Vietävän hyvää on monen pienen toimijan yhdessä omistama lähiruokamyymälä Alavuden keskustan kupeessa. Yritys on toiminut tyhjilleen jääneessä meijerirakennuksessa viitisen vuotta ja viimeisen vuoden ajan toimitusjohtajana ja myymälävastaavana on toiminut retkiryhmänkin vastaanottanut Minna Ranta. Myymälän valikoimiin kuuluu laaja kattaus pien- ja lähituottajien tuotteita hilloista ja säilykkeistä myllytuotteisiin ja lihasta makeisiin. Pakasteesta löytyy niin marjoja kuin leivonnaisia myös suurkeittiöiden tarpeisiin ja kylmähuoneesta mm. juureksia ja maitotuotteita. Elintarvikkeiden ohella myynnissä on myös mm. kosmetiikkaa. Keskusliikevalikoimiin Vietävän hyvää teettää hilloja, sinappeja ja kalasäilykkeitä omalla Kotitilan-tuotemerkillään.
Pääosa tuotteista on peräisin lähiseudulta, mutta löytyypä hyllyistä myös mm. varsinaissuomalaisia ja satakuntalaisiakin tuotteita. Valikoimassa pyritään suosimaan tuotteita, joita ei tavallisista marketeista välttämättä saa. Osa tuotteista on päätynyt myyntiin tuottajien yhteydenoton kautta, osaan tuottajista myymälästä on otettu itse yhteyttä. Minna kehuu myymälän olevan hyvä testipaikka etenkin uudelle tuotteelle, sillä vilkas sijainti Tuurin kyläkaupan, PowerParkin ja Ähtärin eläinpuiston läheisyydessä sekä myymälässä järjestettävät tapahtumat ja maistatukset tuovat tuotteille näkyvyyttä ja asiakkaita kauempaakin Suomesta.
Alavuden Öljynpuristamo, Alavus
Samassa rakennuksessa Vietävän hyvää-myymälän kanssa sijaitsee viljelijöiden vuonna 1997 perustama ja tänä päivänä Hanna Yli-Kuhan johtama Alavuden öljynpuristamo.
Yrityksen kehittäminen on ollut 2010-luvulla määrätietoista: tuotantokapasiteetti on kolminkertaistettu uusien puristimien avulla, yritysilme uusittu, tuotevalikoimaa täydennetty ja pullot vaihdettu vaaleista tummiin. Seuraavaksi tuotantomäärää on tarkoitus edelleen kasvattaa, kunhan vain raaka-ainetta löydetään riittävästi. Toistaiseksi rypsi on hankittu pääasiassa lähiseudulta sopimusviljelijöiltä tai suorina ostoina, mutta hankintoja ollaan valmiita tekemään myös muualta Suomesta. Ehdoton edellytys on 100 % kotimaisuus. Luomun osuus tuotannosta on muutaman prosentin luokkaa, mutta menekin perusteella osuutta olisi varaa kasvattaakin.
Kaikki rypsi puristetaan kylmäpuristusmenetelmällä, jolloin kemiallisia aineita ei tarvita, eikä jätettä synny. Öljy myydään laadun mukaan elintarvike-, rehu- tai tekniseen käyttöön, puriste kotieläintiloille valkuaisrehuksi. Lajittelussa syntyvä lajittelujäte päätyy raaka-aineeksi paikallisiin lämpölaitoksiin. Yritys työllistää Hannan lisäksi neljä henkilöä. Myynti ja tuotanto ovat henkilöstön omissa käsissä, mutta markkinointia on ulkoistettu.
Hotelli-Ravintola Alma, Seinäjoki
Retkikunta majoittui vanhaan rautatieläisten taloon restauroituun Hotelli-Ravintola Almaan Seinäjoella. Puurakenteinen päärakennus on historiallisesti erityisen arvokas. Illallisen ohella ennakkoluuliton ja rohkea yrittäjä Heidi Ylikoski esitteli yritystoimintaa ja rakennuksen historiaa. Alman keittiössä käytetään paljon lähituottajien raaka-aineita.
Keskiviikkona 6.2.2019 matka jatkui kohti Pohjanmaata ja rannikkoa. Paluumatkalla yritysvierailuja oli vielä Kauhajoella.
RTC Granholm’s Oy Ab, Maksamaa
Granholm’s on toiminut 30 vuoden ajan ja on tunnettu hilloista ja marmeladeista. Hillot ja marmeladit ovat valmistettu tomaateista, omenoista, erilaisista metsämarjoista ja luomuviljellyistä marjoista. Metsämarjat ovat poimittu Pohjanmaan saariston metsistä ja luomumarjat tulevat pääasiassa Pohjois-Suomesta. Luomutuotteita yrityksellä on kolme. Hillot, marmeladit, hyytelöt, erikoistuotteet ja makeiset myydään suoraan asiakkaille. Makeiset kattavat noin 30 % yrityksen tuotannosta. Yritys työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi viisi henkeä.
Granholms’in tytäryhtiö Arctic Birch on yritys, joka on erikoistunut luomukoivunmahlan keräämiseen ja jalostamiseen. Koivunmahla kerätään käsin keväisin muutaman viikon aikana. Yrityksellä on keruuta varten 4000 hehtaaria luomusertifioitua metsää ja vuosittain mahlaa kerätään noin puoli miljoonaa kiloa. Luomukoivunmahlalle kehitetään jatkuvasti uusia reseptejä ja mahlaa on maustettu mm. hunajalla, koivuntuhkalla ja -lehdillä. Koivunmahla on lisäksi korkean lisäarvon raaka-aine erilaisiin tuotteisiin, kuten olueen, virvoitusjuomiin ja kosmetiikkaan.
Arctic Birch Oy:n luomukoivunmahlamarkkinat ovat Italiassa. Kaiken kaikkiaan jopa 95 % tuotannosta menee vientiin esimerkiksi Aasian maihin. Suomessa luomukoivunmahlaa on saatavilla osassa Keskon kauppoja.
Oy Linseed Protein Finland Ltd, Kauhajoki
Kaksikymmentä vuotta sitten perustetun Linseed Oy:n juuret ovat Kauhajoella. 2000-luvun taitteessa pellavanviljely oli vielä harvinaista ja yritys valmisti aluksi tuotteita teollisuuteen. Aktiivisen kehitys- ja koulutustoiminnan ansiosta pellavan viljelyalaa on saatu kasvatettua ja tällä hetkellä yrityksen gluteenittomia pellavatuotteita löytyy jo yli 800 liikkeestä ympäri Suomea. Valo24h- ja Lumina-tuoteperheet on suunnattu kuluttajille ja teollisuudelle tuotteita markkinoidaan FlaxseedFields-tuotemerkin alla. Suosituin yksittäinen tuote on Valo24h-sarjan mustikka-pellavarouhe, joka palkittiin Vuoden suomalaisena elintarvikkeena v. 2012. Luomutuotteita valikoimaan kuuluu yksi: puolukka-pellavarouhe. Tuotekehityksessä on hyödynnetty Foodwestin palveluita. Tuotteita viedään myös ulkomaille ja etenkin vientiä ajatellen tuotteille on hankittu FSSC 22000- ja EAC-sertifikaatit.
Yritys hankkii pellavan n. 40:ltä sopimustuottajalta, joista valtaosa sijaitsee Kauhajoen ympäristössä. Sääriskin vuoksi joukossa on myös muutama eteläsuomalainen viljelijä. Vastaanotetun pellavan mikrobiologinen laatu tutkitaan ja korkeasta laadusta maksetaan viljelijälle lisähintaa. Tuottajille järjestetään viljelijätilaisuuksia ja tarjotaan koulutusta ja neuvontaa. Lajike- ja siemenhankinnoissa tehdään yhteistyötä Boreal Kasvinjalostus Oy:n kanssa. Tällä hetkellä yritys työllistää 5 vakituista ja yhden osa-aikaisen työntekijän.
Yksi ruokalusikallinen rouhittua pellavaa vastaa kahta kalanmaksaöljytablettia! Pellava auttaa pitämään kolesterolitason normaalina ja se on vatsan toiminnalle hyväksi.
Valkoinen Puu Cafe & Shop, Kauhajoki
Valkoinen puu on mainio esimerkki kasvuyrittäjyydestä ja ennakkoluulottomuudesta. Lounaan ohella kuulimme markkinointipäällikkö Sirkku Ylikosken esittelyn yrityksestä. Rakennuksen ja yrityksen taustalla on vahvaa hanketoimintaa ja yhteisöllisyyttä.
Valkoinen puu on amerikkalainen herkkukahvila Kauhajoen keskustassa. Kahden ihmisen rakkaudesta ja loputtomasta luovuuden lähteestä syntynyt leipomo, kahvila ja sisustusliike tarjoaa kokemuksen kaikille aisteille. Sen omistajina ovat yhdysvaltalainen keramiikkataiteilija Mark Heidt ja tämän suomalainen vaimo sisustussuunnittelija-verhoilija Kirsi.
Valkoinen puu käyttää sekä Kauhajoen että Seinäjoen kahvila-ravintoloissaan lähialueen raakaaineita, kuten paikallisen viljelijän luomuspelttijauhoja, lähikylän kanalan munia, paikallisten marjatilojen tuotteita ja Hyypässä kasvanutta ylämaankarjan lihaa sekä Teuvalaista Laidun Herefordia. Reseptiikka saadaan Amerikasta ja ympäri maailmaa eri ruokaperinteistä.
Valkoinen Puu -kahvila on palvellut Kauhajoella kuusi ja Seinäjoella puolisentoista vuotta. Kasvuhakuinen yritys ei ole vielä valmis. Sirkku Ylikoski paljastaa, että kahvilan palvelukonseptia ollaan laajentamassa tämän vuoden aikana.
Riverhill’s Highland, Kauhajoki
Maatilayrittäjä Johanna Roto-Pukkila näki ensimmäistä kertaa skottilaista ylämaankarjaa 90-luvun lopulla Farmari-näyttelyssä. Tuolloin hän haaveili, että olisivatpa ne komeita omalla kylällä. Hihgland on naudan alkuperäisrotu, jonka ominaispiirteitä ovat suuret sarvet ja paksu turkki. Rotu on erittäin karaistunut ja tulee toimeen karuissakin olosuhteissa.
Jokimäen kylälle, Riverhill`s Highlandin tilalle ensimmäiset ylämaankarjan lehmävasikat tulivat vuonna 2004. Muutama niistä on yhä karjassa, nyt 15-vuotiaina emolehminä. Nyt tilalla on 15 emolehmää ja koko karjan pääluku on noin 60 eläintä. Kaikki vasikat kasvatetaan itse, joko teuraaksi tai jalostukseen omalle tilalle tai myyntiin.
Tilan kasvintuotanto siirtyi luomuun vuonna 2011. Valintaan vaikutti luomun ideologia, mutta myös luomutuki. Naudat siirrettiin luomuun myöhemmin, kun peltoalaa oli saatu lisättyä niin, että luomun vaatima rehuomavaraisuus täyttyi. Tilaa on kasvatettu muutamasta hehtaarista nykyiseen 80 ha:n peltoalaan. Peltolaitumien lisäksi naudoille on luonnonlaidunta ja perinnebiotooppeja yli 30 ha. Suurin osa pelloista kasvaa nurmirehua ja laidunta naudoille, mutta myös elintarvikekauraa on viljelty myyntiin.
Kaikki eläimet ovat ympäri vuoden ulkona, laitumilla on avoimet katokset säänsuojina, osin on myös metsälaidunta. Vieroitetut vasikat ovat seinällisessä katoksessa. Karjan rehustus muodostuu yksinomaan nurmirehusta ja laitumesta. Vieroitetuille vasikoille annetaan kilon verran päivässä luomuväkirehua. Säilörehun laatuun panostetaan; imettäville emoille ja kasvaville sonneille halutaan lypsylehmän rehun veroista säilörehua. Umpilehmille syötetään D-arvoltaan matalampaa rehua.
Ylämaankarja kasvaa hitaasti, teurasikä on noin 2,5- 3,5 vuotta. Vuosittain teurastetaan noin 10 nautaa. Teuraspainot sonneilla ovat 350-370 kg, parhaat 400 kg. Teurastus teetetään rahtina pienteurastamoissa, joko Ylistarossa (Hahtolan Liha) tai Ulvilassa (Tilateurastamo Vuorenmaa). Eläimet kuljetetaan teurastamoon itse trailerilla ja kaikki liha myydään tilalta suoraan pääosin kuluttajille, mutta myös ravintoloihin. Rekoon ei ole lähdetty, koska siellä on jo paljon lihanmyyjiä.
Lihalla ei ole luomumerkkiä, koska teurastamot eivät ole olleet halukkaita alihankinasopimuksiin luomusta. Markkinoinnissa kerrotaan, että tila on luomukotieläintila. Asiakkaat ovat pääosin Kauhajoen ympäristöstä.
Illansuussa retkibussi tiputti kunkin osallistujan takaisin lähtöpaikalleen Kankaanpään ja Turun välille. Kotiin viemisinä jokaisella oli kassillinen, jos toinenkin, herkullisia, pohjalaisia lähiruokatuotteita ja toivottavasti monta uutta ideaa varsinaissuomalaisen ja satakuntalaisen yritystoiminnan kehittämiseen. Kiitos kaikille kohteille mielenkiintoisen retken mahdollistamisesta!