Avainsana-arkisto: värikasvi

Vierailu Erikoiskasvien tutkimuspäivässä Jokioisilla 24.8.2021

Luonnonvarakeskus järjesti Jokioisilla jo perinteeksi muodostuneen erikoiskasvien tutkimuspäivän. Tällä kertaa teemana oli ”Palkokasveja pellon parhaaksi ja pataan”. Teeman mukaisesti paikalla olleet pääsivät tutustumaan mm. härkäpapu, makealupiini, herne, kumina ja pölyttäjäkasvi kokeisiin sekä seoskasvustokokeisiin. Sateinen toukokuu ja kuiva kesä olivat tuoneet monille kokeilla haasteita, ja kokeiden kasteluunkin oli jouduttu turvautumaan.

Maatalous tulee muuttumaan

Tapahtuman aluksi Sari Peltonen, ProAgria Keskusten liitosta, avasi tulevaisuuden maatalouden näkymiä. Merkit viittaavat siihen, että kasvinsuojeluaineiden käyttöä tullaan vähentämään ja aineita poistuu jatkuvasti sallittujen listalta. Tähän suuntaan ohjaa mm. elintarvikkeiden jalostajat sekä kuluttajat valinnoillaan. Tärkeäksi välineeksi kasvinsuojeluun tulevat monipuolisemmat viljelykierrot. Samalla tämä monimuotoistaa maataloutta. Satotason säilyttämiselle ja parantamiselle tärkeänä tekijänä nähdään myös maan kunnosta, vesitaloudesta ja rakenteesta huolehtiminen.

Härkäpapu-herne-seoskasvustokokeella tutkitaan seoksen vaikutusta viljelyvarmuuden lisääjänä sekä härkäpapua herneen tukikasvina.

Biostimulanteista ja seoskasvustosta tukea kasvuun

Heikki Jalli, Luke, kertoi Hukka-hankkeen kokeesta, jossa tutkittiin mm. biostimulanttien, seosviljelyn ja kasvinsuojeluaineiden mahdollisuuksia. Lopullisia tuloksia tämän vuoden kokeesta saadaan vielä odottaa, sillä sadonkorjuu on vasta edessäpäin. Biostimulanttien tehosta ja eroista kaivataan lisätietoa. Ennestään on jo tiedossa, että käsittelyajankohta vaikuttaa suuresti tehoon, sillä ruiskutus tulisi tehdä jo hieman ennen stressin alkua. Aiempina vuosi on myös havaittu härkäpavun hyötyvän hernettä enemmän lannoituksesta.

Pitkällä kukkajatkumolla positiivinen vaikutus pölyttäjien määrään

Pölyttäjäystävällisistä kasveista ja SaLaPöly-hankkeesta kertoi Sakari Raiskio, Luke. Loppukesän sää ja ravintokasvien määrä vaikuttavat voimakkaasti seuraavan vuoden pölyttäjien määrään. Syksyn kukkajatkumo voidaan turvata kasvattamalla myöhään kukkivia kasveja kuten tattaria, myöhäisiä öljykasveja, auringonkukkaa tai hunajakukkaa myöhäistetyllä kylvöllä. Kevään ravintokasvien määrää voidaan lisätä puolestaan varhain kukkivilla syysöljykasveilla.

Hunajakukka kukkii vielä loppukesästä, kun se kylvetään vasta kesäkuun lopulla. Kasvustossa seassa myös keltaisena kukkivaa rehuvirnaa sekä ruiskaunokkia.

Pölyttäjäystävällisillä kasveilla monipuolisuutta viljelyyn

Pölyttäjille aavikkona näyttäytyviä suuria viljalohkoja voi monipuolistaa esimerkiksi pölyttäjäkaistoilla, joihin kylvetään pölyttäjien ravintokasveja. Mesikasviseoksia voi sekoittaa itse tai ostaa valmiina. Mesikasvisiementä voi kuitenkin olla haastavaa saada ja ulkomaisten mesikasviseosten riskinä ovat vieraslajien leviäminen pelloille. Haaste onkin saada suomalainen mesikasvien siementuotanto kasvamaan.

Toinen keino monipuolistaa yksipuolisia lohkoja ovat aluskasvit. Tällöin tulee kuitenkin pohtia pääsatokasvin pölytystarve, jotta aluskasvi ei ryöstä pölyttäjiä pölytystä tarvitsevalta pääsatokasvilta.

Kuminan geenihankkeella lisää kestävyyttä tuholaisia vastaan

KuminaGeeni-hankkeen kokeita hoitanut Ville Toivonen, Luke, esitteli villikuminaa kasvattaessaan kohdanneita haasteita, joita olivat vähäinen siemenen lähtömäärä, vaihteleva itävyys, villikuminan vähäinen sato, vaihteleva kukinta-aika ja optimaalisten kasvu- ja itämisolosuhteiden epävarmuus. Hankkeen tavoite on löytää villikuminasta ominaisuuksia, jotka lisäisivät kuminan kestävyyttä mm. kuminakoita vastaan. Kuminakantoja oli lähtöjään 28, joista kuluneena kesänä menetettiin 4. Haasteista huolimatta kuminakantojen ominaisuuksista vaikuttaisi alustavasti löytyvän toivottuja ominaisuuksia.

Uusia palkokasvilajeja ilmaston lämpenemisen myötä viljelyyn

Härkäpavussa oli havaittavissa aktiivisia juurinystyröitä.

FutureCrops2.0-hankkeen palkokasvien ja tattarin seoskasvustokoetta esitteli Kirsi Raiskio, Luke. Tattaria (Aiwa), hernettä (Matilda), härkäpapua (Sampo), sinilupiinia (Boruta), soijaa (Lauelma) ja linssiä oli kylvetty sekä puhtaana että seoskasvustona lohkolle. Tästä havainnoitiin niin maanpäällistä kuin -alaistakin kasvua. Seoskasvustoja siemenmääriä oli laskettu tavanomaisesta. Soija oli nauttinut kesän kuumudesta, mutta lupiini ja linssi olivat jääneet hyvin mataliksi. Sadonkorjuu oli vasta edessäpäin.

Seuraavalla sinilupiinin lajikekokeella Marjo Keskitalo, Luke, esitteli lajikkeet Borutan, Sonetin ja Kurantin. Sinilupiini viihtyy karkeassa ja köyhässä maassa, jossa on matala pH. Luken saviset koekentät saattavatkin osin olla selitys matalaksi jääneelle kasvulle. Sinilupiinin etu on sen korkea valkuaispitoisuus. Parhaat sadot kokeesta vuodesta riippuen ovat vaihdelleet 1800-2500 kg/ha välillä.

Leikkuupuimuriin on mahdollista asentaa myöhemmin puitavaa kasvia varten sukset, jotka painavat kasvin terän alle. Puimurin renkaiden leveyden tulee olla yhtäläinen ensin puitavan kasvin rivien kanssa.

Rivisekaviljelyllä monimuotoisuutta kasvustoon

Riviseosviljely on otettu jo käyttöön maatiloilla mm. Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Menetelmän kylvö- ja korjuutekniikasta kertoi Matts Nysand, Luke. Riviseosviljelyssä satoa voidaan saada kahdesta kasvista ja samalla vilja voi hyötyä palkokasvin rinnalla typensidonnan lannoitusvaikutuksesta. Kasvit voidaan kylvää samalla kerralla tai eriaikaisesti. Yksi tapa on mm. kylvää syysvilja ja keväällä palkokasvi. Myöhemmin kylvettävän kasvin suojaksi voidaan puimuriin asentaa sukset, jotka painavat kasvin terien alle. Tässä on kuitenkin riskinä, että sukset vaurioittavat myöhemmin puitavaa kasvia. Vaihtoehto on myös korjata sato rehuksi.

Värikasveista seoskasvustoina moneen käyttöön

BioColour-hankeen kokeessa esillä oli härkäpavun sekaan kylvettyjä värikasveja, joita esitteli Marjo Keskitalo, Luke. Värikasvien tuotanto on vielä vähäistä, mutta tarvetta luonnollisille väreille synteettisten rinnalle on. Kasvattamalla värikasveja seoksena pyritään saamaan kasvustolle myös muuta hyötyarvoa luoden samalla värikasville suojaisa kasvuympäristö. Tavoite olisi korjata päällyskasvista satoa ilman, että värikasvi varjostuu liikaa.

Nokkosta härkäpavun joukossa.

Kokeessa on mukana koiruoho, ahdekaunokki, kamomillasaunio, siankärsämö, keltamatara, nokkonen ja mesiangervo. Näistä saadaan erilaisia vihreän, kellertävän, harmaan, sinisen, mustan ja punaisen sävyjä. Toisin kuin värimorsinko, voidaan tämän kokeen kasvit kuivata käsittelyä odottamaan, sillä niiden fenoliset yhdisteet kestävät säilytystä. Tavoite tutkia, miten kasvit soveltuvat tuotantoon ja teolliseen prosessointiin. Värikasveille on myös muita käyttökohteita esimerkiksi niiden lääkinnällisten ominaisuuksien kautta.