Avainsana-arkisto: Matkakertomus

Matkakertomus – EIP AGRI Conversion to organic farming -workshop

Matkassa: Kati Knuutila ja Satu Paananen 

22.-23.6.2022

Workshopin tavoitteena oli jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä luomualan ja luomuun siirtymisen kehittämiseksi sekä löytää yhdessä ratkaisuja alan haasteisiin. Osallistujina oli yli sata luomun kanssa työskentelevää lähes kaikista EU-maista. Mukana oli niin viljelijöitä, tutkijoita, neuvojia, muita alan asiantuntijoita, kuin jakelukanavien, tuottajayhdistysten ja hallinnon edustajia. 

Seinille koottiin päivien aikana erilaisia haasteita, kysymyksiä ja ratkaisuja.

Yhteinen haaste läpi Euroopan tuntuu olevan luomun kysynnän kehittymisen hitaus, mikä taas jarruttaa luomutuotannon kehittymistä ja viljelijöiden innokkuutta siirtyä luomuun. Luomutuotannon houkuttelevuus tavanomaiseen nähden on heikentynyt erityisesti tavanomaisesti tuotettujen tuotteiden nousseiden tuottaja- ja kuluttajahintojen vuoksi myös muualla Euroopassa. Markkinat eivät vedä ja luomutuotteille ei saada kunnon hintaa. 

Keinoja ensimmäiseltä päivältä

Hanketoimintaa käytetään laajalti apuna luomutuotannon kehittämisessä. Hankkeita on suunnattu luomutuottajille, sellaisiksi aikoville, sekä myös tavanomaisille tiloille, jotta he voisivat oppia hyödyntämään luomun parhaita käytäntöjä omassa toiminnassaan.  

Muun muassa Saksan Ala-Saksissa Luonnonmukaisen maatalouden osaamiskeskuksessa (KÖN) toteutettiin FINKA-hanke, jossa luomuviljelijät ja tavanomaiset viljelijät tekivät parityönä, mutta neuvojien ja asiantuntijoiden tuella, yhden kasvukauden tuotannon yhdellä luomuviljelijän lohkolla. Tavoitteena oli löytää yhdessä ratkaisuja maanviljelyn yhteisiin haasteisiin, oppia biodiversiteetin merkityksestä biologisessa rikkatorjunnassa ja kasvinsuojelussa sekä luonnollisten menetelmien tehokkuudesta. Lisäksi tavanomaiset tilat oppivat löytämään ja hyödyntämään luomumenetelmiä paremmin omassa tuotannossaan, ja päinvastoin. Projekti oli menestys ja kaikki halukkaat viljelijät eivät mahtuneet edes mukaan. Hankkeelle on suunniteltu jatkoa tulevaisuudessa ja sen sanomaa on viety eteenpäin muualle Eurooppaan. 

Espanjassa on kehitelty tehokkaan tiedonjaon metodia, ITKEM, jossa pieni joukko ”pioneeriviljelijöitä” omaksuu ja soveltaa asiantuntijoiden ja tutkijoiden avulla tietoa sekä jakaa sitten osaamistaan eteenpäin viljelijäyhteisössä. Metodin hyödyntämisestä on saatu erinomaisia tuloksia, mm.  neuvonnan tehostuminen, kannattavuuden parantuminen, tuotantokustannusten pienentyminen sekä tutkimuksen kehittyminen. 

Thomas Snellman kertomassa REKO-ringistä.

Lisäksi ratkaisuja oli haettu digitalisaatiosta tehostamaan ravinteiden käyttöä ja toimintaa, suomalaisille tutusta REKO-ringistä, sekä luomutuotannon läpinäkyvyyden lisäämisestä alueilla, joilla on epäluottamusta luomutuotantoa kohtaan. Yhteistyön merkitys eri tavoin korostui kaikissa esitelmissä sekä yleisesti päivien aikana.

Kenttäretki pienelle kasvistilalle

Vierailutilan isäntä kertomassa tilan toiminnasta.

Kenttäretkemme suuntautui pienehkölle luomun periaatteita noudattavalla tilalle aivan Firenzen reunalla. Tunnuslukuja: 

Myynti 180 000 €/vuosi 

Viljelyssä 4,5 ha, josta 1 ha vihanneksia, tomaattia, kesäkurpitsaa ym. 

Tilalla 3 työntekijää 

Asiakkaina 100 perhettä sekä paikallisia ravintoloita.  

Tomaatitkin kasvoivat kompostialustalla.

Tilalla oli tavoitteena edistää ravinteiden käyttöä sekä lisätä tuotteiden ravintoarvoja ja terveellisyyttä. Tätä toteutettiin ylläpitämällä maan mikrobiologista aktiivisuutta. Maata ei muokattu, kompostilla tuotiin maahan orgaanista ainesta ja maaperäeliöitä kuten lieroja. Komposti valmistettiin tilalla syntyvistä kasvijätteistä. Korkeamman maan humuspitoisuuden ansiosta kastelun tarve oli pienempi, sillä “humus imee vettä kuin sieni”. Kastelussa kuitenkin käytettiin sekä sadettimia että altakastelua. Altakastelun mukana annettiin levävalmistetta. Viljelykierto tilalla oli 3 vuotta mm. kasvitautien vähentämiseksi. 

Tila toimi pääosin osuuskuntatyyppisesti. Jokainen asiakasperhe maksaa kerran vuodessa ennakkoon tuotteista. Kasvukauden aikana tilalta toimitetaan kullekin tilalle kerran viikossa kasviksia. Lisäksi satoa myytiin paikallisiin ravintoloihin. Italiassa on pitkä kasvukausi ja satoa on mahdollista saada pieneltäkin alalta runsaasti. 

Toisen päivän tapahtumia

Toisena päivänä pohdimme pienryhmissä luomualan kehittämistä neljällä eri osa-alueella: tuotanto, jalostus, jakelukanavat ja markkinointi. Keskusteluissa nousi esille erityisesti tiedon omaksumisen, tiedonjaon ja viestinnän sekä taloudellisen tuen ja yhteistyön merkitys tuotantoketjun eri vaiheissa.  

Tuotannon näkökulmasta haasteina koettiin mm. puutteet tiedossa ja osaamisessa, ilmastolliset haasteet, pienemmät sadot ja maaperään liittyvät haasteet. Tämä heijastui tutkimustarpeisiin, joissa korostui puhtaasti tuotantoon liittyvät haasteet kuten maaperä, kasvitaudit, ravinteiden hyödyntäminen, rikkatorjunta ja ympäristön monimuotoisuus. Toisaalta kehitystarpeiksi havaittiin myös erilaiset yhteistyömallit niin viljelijöiden kuin viljelijän ja neuvojankin välillä sekä ohjeistusten selkeyttäminen.

Logistiikan näkökulmasta paikallismyynti nähtiin ratkaisuna pienille luomutuottajille. Luomutuotteita kuitenkin myydään tavanomaisesti tuotettuja tuotteita enemmän paikallisesti, mikä lisää kilpailua lähiruoan kanssa. Muun muassa markkinoinnin osalta keskusteltiin luomu- ja lähiruoan keskinäisestä kilpailusta. Huoleksi koettiinkin markkinoiden kyllästyminen ja hinnan lasku. Kalliimpina tuotteina luomu on myös ehkä voimakkaammin altis taloudelliselle taantumalle ja ostokyvyn heikkenemiselle kuluttajien valitessa edullisempia tuotteita. Itse markkinointitaidoissa olisi myös monilla tiloilla kehitettävää.

Toisen päivän keskusteluissa pohdittiin haasteita, ratkaisuja sekä kehitysnäkökulmia.

Mitä mieltä täällä oltaisiin esimerkiksi yksivuotisesta siirtymävaiheesta tai siirtymävaiheen taloudellisesta tukemisesta koulutustasosta riippuen? EU mahdollistanut siirtymävaiheen tuen jokaiselle jäsenvaltiolle (maksetaan 5 ensimmäistä vuotta kaksinkertaista tukea), jonka käyttöönotosta kukin valtio on tehnyt itsenäisen päätöksen. Suomessa tätä ei ole päätetty ottaa käyttöön. Siirtymävaiheen tuen aktivointia kaikissa jäsenvaltioissa ehdotettiin yhdeksi luomuun siirtymistä helpottavaksi tekijäksi.

On valaisevaa huomata, että muualla Euroopassa painitaan samojen haasteiden kanssa kuin Suomessa, vaikka tuotantoympäristöt voivat olla hyvinkin erilaisia. Tämän workshopin anti litteroidaan ja tiivistetään tietopaketiksi, jota käsitellään komissiossa ja jäsenmaissa luomualan kehittämiseksi.