Linkki tapahtuman tallenteeseen (kuvattu ma 5.7. klo 10-12):
Tapahtuman jälkeen päivitämme artikkelin tilaisuudesta.
Pölyttäjien asialla -TALLENNE, Tuorla 5.7.2021
Vastaa
Aihearkisto: Yleinen
Besök på Axxell Brusabys strandbeten i Strömma
I maj besökte projektteamet (Luomumpi Varsinais-Suomi) Axxells strandbeten i Strömma (delar av Strömma gård i Salo, Bjärnå).
Strömma gårds historia går tillbaka ända till 1500–1600 talet. På platsen fanns då tre gårdar, som sköttes av landbönder eftersom ägarna bodde på andra ställen. (Wassholm & Kujala, 2013, s. 24, 30-31). Att landbönderna hade kreatur bekräftas av uppgifterna från skatteindrivningen som skedde 1571 (s. 35).
Boskapsskötsel hade en allt viktigare roll under 1900-talet. Under kriget på 1940 talet bosatte sig karelska evakuerade i Strömma (s.68), och enligt Vesa Siponen (arrendator i Strömma samt före detta förvaltare) kommer han ihåg att dessa hade sina kor med sig och att det matades vassa från stränderna åt dem (diskussion 18.5.2017).
Ännu i slutet av 1970-talet betade boskap på Strömma gårds stränder. Landskapen hölls öppna och ängarna artrika och lågvuxna genom det traditionella utnyttjandet av naturängarna och vattenängarna.
De sista privata ägarna till Strömma gård avstod från gården i ett skede då den fortsatta skötseln av egendomen höll på att bli ett frågetecken. År 1996 donerades gården till Svenska litteratursällskapet i Finland. Donationen omfattade cirka 850 hektar jord och vattenområden. För gårdens förvaltning stadgades att den ska skötas omsorgsfullt och ändamålsenligt enligt uppgjord skogsvårdsplan. Vid skötseln ska det strävas efter att upprätthålla ett levande kulturlandskap.
Men det om historian. Axxell Brusaby arrenderar idag gården av Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. På 44,83 ha bedrivs ekologisk odling, strandängarna omfattar 16,45 ha.
Källa: Wassholm, J & Kujala, C. 2013. Gården vid kanalen, Strömma gårds historia. Svenska litteratursällskapet i Finland.
Vårdbiotoper och naturbete
Med hjälp av bete och röjningar hålls områden fria från buskar och hindras att växa igen. Betningen främjar den uppkomna vegetationen, tillvaratar Strömma gårds och landskapets historia och upprätthåller de lokala särdragen; öppna strandängar, torra ängar, hagar och skogsbete. Det är viktigt att området sköts med tanke på skärgårdslandskapet.
Arrendeavtal för strandängarna i Strömma ingicks i december 2017 och därefter påbörjades planeringen av strandbetena. Strandbetena i Strömma har planerats av Riitta-Liisa Pettersson, miljö- och landskapsvårdsrådgivare. Strandängarna är arrenderade för att användas som betesmark och landskapsvård. Ersättning har beviljats från NTM-centralen (Ersättning för icke-produktiva investeringar, Inledande röjning och stängsling av vårdbiotoper och naturbeten). De tilltagande vassruggarna och utbredningen av vass längs vattenlinjen har minskat de öppna vattenytorna och vyerna till Malmsfjärden år för år. I takt med igenväxningen vid trädbestånden har utsiktens betydelse minskat, lika så naturens mångfald. Nu vill man stoppa denna utveckling.
Målet för skötseln är iståndsättning av området till betesmark och öppna betesängar samt skogsbete med hage. Syftet är att trygga, bevara och förbättra områdets naturvärden. Vid röjning har man sparat ädla lövträd, bärbärande arter samt hasselbuskar. Småröjning och avverkning av al, gran, björk, asp samt röjning av sly, hägg och enar har utförts.
Områdets värden
• området ligger på en plats av kulturell och historisk betydelse
• växtligheten har inventerats: En del finns i publikationen Egentliga Finlands vårdbiotoper, L. Lehtomaa 2000.
• på området finns beaktansvärda och sällsynta fauna och djur
• ligger inte i Natura 2000-området
• ligger inte inom ett område som skulle omfattas av någon mångfaldsplan
• ligger inte i privat ÝSA-område
• ligger inte i ett värdefullt landskapsområde
• inga tidigare miljö / särskilda miljöavtal
Strandbetena i Strömma består av tre olika hagar; Strömma skogsbete, 7,7 ha, Strömma änghage, 4,5 ha och Strömma alhage, 4,25 ha. Strandbetena omges av drygt 2500 löpande meter stängsel (3-ledare).
Besöket filmades. Här kan du se filmen från strandbetena i Strömma.
Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinaari 14.4.2021
Huhtikuussa järjestetty Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinaari houkutteli linjoille yli 100 pölyttäjistä kiinnostunutta kuulijaa ympäri Suomea. Lämmin kiitos kaikille puhujille ja aktiiviselle yleisölle!
Alta löydät tilaisuuden esitykset:
Pölyttäjät huomioon viljelykierrossa / Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus
Pölyttäjäystävällinen maatila -hanke / Traci Birge, Helsingin yliopisto
Kesannot ja luonnonhoitopellot pölyttäjien monimuotoisuuden edistäjinä / Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus
Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset pölyttäjiin / Lotta Kaila, Helsingin yliopisto
Lisää monimuotoisuutta ympäristösopimuksilla / Katri Salminen, Länsi Suomen Maa- ja
kotitalousnaiset
Lisää monimuotoisuutta tukiehtojen tarjoamilla mahdollisuuksilla / Jarmo Pirhonen, ProAgria Länsi-Suomi
Pölyttäjät ja monimuotoisuus Kilpiän tilalla / Iiris Mattila, Kilpiän tila (ei esitystä, vain kuvia)
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa hankkeen Youtube-kanavalla:
Tilaisuudessa mainittuja linkkejä:
Kolumni tuontikimalaisen riskeistä
Blogikirjoitus ja luento tuontikimalaisten riskeistä
Lisää tuontikimalaisten riskeistä
Glyfosaatin vaikutuksista mm. pölyttäjien suolistomikrobeihin
Vaihtoehtoja pellon käyttöön -opas
Hela Skåne Blommar
Ympäristökorvauksen sitoumusehdot v. 2020 (vuoden 2021 ehdot julkaistaan lähiaikoina)
Viljelijätukien hakuopas 2021
Pölyttäjiä peltomaisemaan -webinariet 14.4.2021
Webinariet ”Pölyttäjiä peltomaisemaan” som ordnades i april lockade över 100 lyssnare från olika delar av landet. Ett stort tack till alla föreläsare samt till den aktiva publiken!
Nedan hittar du presentationerna från webinariet:
Pölyttäjät huomioon viljelykierrossa / Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus
Pölyttäjäystävällinen maatila -hanke / Traci Birge, Helsingin yliopisto
Kesannot ja luonnonhoitopellot pölyttäjien monimuotoisuuden edistäjinä / Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus
Kasvinsuojeluaineiden vaikutukset pölyttäjiin / Lotta Kaila, Helsingin yliopisto
Lisää monimuotoisuutta ympäristösopimuksilla / Katri Salminen, Länsi Suomen Maa- ja kotitalousnaiset
Lisää monimuotoisuutta tukiehtojen tarjoamilla mahdollisuuksilla / Jarmo Pirhonen, ProAgria Länsi-Suomi
Webinariet bandades in och inspelningen har publicerats på projektets Youtube-kanal samt här ovan.
Mallipohja varastokirjanpitoon
Luomumpi Varsinais-Suomi ja Luomuisa Satakunta -hankkeet ovat julkaisseet yhteistyössä mallipohjan, jota voi hyödyntää luomutilan varastokirjanpidon tekemiseen.
Excel-mallipohjan voi ladata itselleen tästä
Isoille varastomäärille on julkaistu oma pohjansa, se on ladattavissa tästä
Pohjan käytöstä on tehty myös opasvideo:
Lisäysaineistot luomutuotannossa
Hankkeessa julkaistulla videolla käydään läpi luonnonmukaisiin lisäysaineistoihin liittyviä asioita: rekistereitä, lupia, ohjeita ja lomakkeita. Videon katsottuasi tiedät mistä löydät lisäysaineistorekisterin, miten tiedät mitkä lajit ovat yleisen luvan piirissä ja kuinka haet poikkeuslupaa tavanomaisen lisäysaineiston käytölle.
Huomaa, että videolla esitetyt tiedot perustuvat julkaisuhetkellä (2021) voimassa olleisiin luomutuotantoehtoihin. Uusi luomuasetus astuu voimaan näillä näkymin v. 2022 ja tuo muutoksia myös lisäysaineistoihin liittyviin asioihin.
Varsinais-Suomesta halutaan entistä luomumpi
Haloo maaseutu-viestintäkanavassa julkaistiin juttu Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeesta ja luomutuotannosta yleisemminkin. Julkaisua varten on haastateltu hankkeessa työskentelevää ProAgria Länsi-Suomen luomu- ja kasvintuotannon asiantuntijaa Alma Lehteä ja lähteenä on käytetty myös hankkeessa julkaistua Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (&2020) -julkaisua.
Käy lukemassa juttu täältä!
Perinnebiotooppipäivä (webinaari) 3.12.2020
Järjestimme keväälle suunnitellun – koronatilanteen vuoksi sittemmin perutun – perinnebiotooppipäivän webinaarina joulukuun alussa. Päivän tavoitteena oli välittää ajankohtaista tietoa perinnebiotooppien lukuisista hyödyistä ja arvoista, niiden hoitoon saatavilla olevista rahoitusvaihtoehdoista ja perinnebiotooppien hoidon suunnittelusta ja hoidosta käytännössä. Alla linkit päivän aikana nähtyihin esityksiin.
Janne Heliölä (SYKE) – Perinnebiotooppien monet arvot ja hyödyt
Leena Aarikka (V-S ELY) – Ympäristösopimukset
Eriika Lundström (maatilaneuvoja) – Hoitosuunnitelman laadinta ja hoitopäiväkirjanpito
Tässä myös Eriikan välittämät lomakepohjat Hoitosuunnitelma (.docx) ja Hoitopäiväkirjanpito (.xls).
Katja Sikka (SikkaTalu) – Tuottajan kokemuksia perinnebiotooppien hoidosta
Liina Salonen (V-S ELY) – Perinnebiotoopit Helmi –elinympäristöohjelmassa
Monipuolisten esitysten lisäksi yleisö osallistui keskusteluun kiitettävän aktiivisesti ja keskustelu täydensi esityksissä kuultua asiaa entisestään.
Biohiilipäivä Tuorlassa 26.11.2020
Järjestimme marraskuussa biohiilipäivän yhteistyössä Ammattiopisto Livian kanssa. Ohjelmassa oli biohiilen valmistusta kartiohiilettimellä. Päivän tavoitteena oli tehdä biohiiltä tutuksi sekä esitellä matalan teknologian ratkaisuja biohiilen valmistukseen.
Innovaatiopalvelu Koivukunnas Oy:n Pekka Koivukunnas esitteli muutamia erilaisia koti- ja pienyrityskäyttöön tarkoitettuja hiilettimiä, joilla biohiilen valmistus onnistuu keneltä tahansa. Kartiohiilettimet sopivat risujen, oksien ja vastaavan kuivan biomassan hiilettämiseen biohiileksi. Niiden toiminta perustuu pyrolyysiin, eli vähähappiseen palamiseen, jonka kartion mallinen palamisastia mahdollistaa. Päivän aikana keskusteltiin myös erilaisista tavoista käyttää biohiiltä tiloilla, paitsi maanparannukseen, myös kompostoinnin kiihdyttämiseen sekä kuivikkeena.
Tapahtumassa valmistettiin noin kuution verran biohiiltä. Ammattiopisto Livian puutarhatuotannon opiskelijat avustivat polttoprosessissa, ja pääsevät keväällä testaamaan päivän aikana valmistetun biohiilen vaikutuksia maanparannuskäytössä oppilaitoksen vihannespenkeissä.
Katso biohiilettimien esittely ja asiaa biohiilestä alla olevasta Youtube -videosta
Luomu Varsinais-Suomessa
Tuore Luomu Varsinais-Suomessa -kooste on nyt julkaistu!
Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (& 2020)-koosteesta löytyy mielenkiintoista tilastotietoa maakunnan luomutuotannosta. Pääosa julkaisun tiedoista koskee vuotta 2019, mutta mukana on myös ennakkotietoja vuodesta 2020. Lisäksi esimerkiksi pinta-alan ja luomutilojen lukumäärän kehityksestä on mukana tiedot vuosilta 2015-2020.
Julkaisun loppupuolelle on koottu esimerkkejä varsinaissuomalaisista luomuyrityksistä. Yrityksen nimen klikkaus vie suoraan kyseisen yrityksen verkkosivuille.
Luomu Varsinais-Suomessa -kooste on osa Pro Luomu ry:n kokoamaa Luomu maakunnassa-koosteiden sarjaa. Edellisen kerran koosteita on tehty vuosien 2015-2016 osalta ja ne löytyvät Pro Luomu ry:n verkkosivuilta. Vuosien 2019-2020 koosteet julkaistaan samassa paikassa syksyn 2020 aikana. Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (& 2020) kooste on valmistunut Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeen toimesta lokakuussa 2020.
Koosteeseen pääset tästä: Luomu Varsinais-Suomessa 2019 (& 2020) sekä ylärivin valikon kautta
Pysy jyvällä – luomusiemenen tuotanto ja käyttö 5.2.2020
Tilaisuuden avaus / Jukka Saarinen, Satafood video
Sertifioidun siemenen tuotanto ja siemenviljelystarkastuksen kulku / Andreas Heikkilä,
Ruokavirasto esityskalvot, video
Pakkaajan terveiset siementuottajille / Sami Kivistö, Hankkija Oy esityskalvot, video
Lajikevalinnan vaikeus luomussa – uutta vai vanhaa? / Torbjörn Lönnfors, EkoNu! esityskalvot, video
Luomusiementuotanto tilastojen valossa ja luomusiementuotannon ehdot mitä uusi EU
asetus tuo tullessaan? / Sampsa Heinonen, Ruokavirasto esityskalvot, video
Siementuottajan kokemuksia / Markku Tammi, Aura esityskalvot, video
Luomu kasvinjalostuksessa / Jaakko Laurinen, Boreal Kasvinjalostus Oy esityskalvot, video
Tilaisuuden alustajiksi oli saatu alansa parhaita tuntijoita Ruokavirastosta sekä siemenkaupan, neuvonnan, kasvinjalostuksen ja viljelyn osa-alueilta.
Andreas Heikkilän puheenvuoro käsitteli luomu- ja yleensäkin siementuotantoa koskevia vaatimuksia. Sertifioidun luomu- ja tavanomaisen siementen laatuvaatimuksissa ei ole eroja, vaan esimerkiksi samoja itävyysvaatimuksia sovelletaan molempiin siemenlaatuihin. Esityksessä käytiin yksityiskohtaisesti läpi merkittävimmän siemenviljelysten hylkäysperusteen eli hukkakauralöydösten vaikutuksia siementuotantoon. Hukkakauran saastuttamiksi todettujen lohkojen lukumäärä vaikuttaa siemenviljelyn jatkomahdollisuuksiin eri tavalla. Jos tilalla on yksi tarkkailulohko, siementuotanto on sallittu muilla lohkoilla kaikista kasvilajeista. Jos tilalla on kaksi tarkkailulohkoa, tilalla saa tuottaa siementä vain timoteista, puna-apilasta, rypsistä ja rapsista. Jos tilalla on kolme tai useampia tarkkailulohkoja kaikki siementuotanto on kiellettyä. Tila voi kuitenkin hakea painavista syistä poikkeuslupaa Ruokavirastosta tarkkailulohkojen lukumäärästä tuleviin rajoituksiin. Painava syy voi olla esimerkiksi lisämaiden, jotka ovat kunnan ylläpitämään rekisteriin merkitty hukkakauran saastuttamiksi, hankinta.
Sami Kivistö toi Hankkijan siemenliiketoiminnan terveiset. Hankkijalla nähdään siementuotantovaihtoehto kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi tiloille. Maksettava hinta tuotteista on kokonaisuutena kilpailukykyinen ja sadon markkinointi on varmaa. Lisäksi siementuotannossa pääsee hyötymään lisäyksessä olevien, uusien lajikkeiden paremmasta sadontuottokyvystä. Sertifioidun luomusiemenen markkinat kasvavat ja Hankkijalla on tarve löytää uusia luomusiementuottajia.
Jatkuva luomutuottajia puhuttava kysymys on luomutuotantoon sopivien lajikkeiden valinta – asiasta esitetään mielipiteitä sekä uusien että vanhempien lajikkeiden puolesta. EkoNu-hanke on vertaillut eri lajikkeita vuodesta 2012 lähtien. Torbjörn Lönnfors esitteli hankkeen tuloksia, joissa on saatu varsin selvä kuva lajikkeiden satoisuudesta luomuviljelyssä. Uusien ja uudehkojen lajikkeiden sadontuottokyky näyttäisi myös luomussa olevan vanhoja lajikkeita parempi. Ääritapausten eli vanhojen maatiaislajikkeiden tuotanto on kannattavaa ainoastaan niissä tapauksissa, joissa niistä valmistetuista tuotteista on saatavissa erikoishintaa.
Sampsa Heinosen esityksessä käytiin yksilöidysti läpi sertifioidun luomusiementuotannon kantasiemenvaatimuksia ja millä tavoin tuotettu sato tulkitaan täyttävän luomusiemenelle asetetut tuotantoehdot. Ehtoihin on tulossa EU:n uuden luomuasetuksen mukaan muutoksia mm. tavanomaisen siemenen käyttöehdot ja siirtymävaihe säädökset tulevat kiristymään. EU:ssa suunnitellaan lisäksi laajakantoisempia muutoksia luomulajikekäsitteeseen. Lisäysaineiston valinnassa viljelijöiden olisi jatkossa asetettava etusijalle erityisesti luonnonmukaiseen maatalouteen soveltuva kasvien lisäysaineisto. Asetus luo kaksi uutta tapaa tuottaa luomuun soveltuvaa lisäysaineistoa ”luomukasvinjalostus” ja ”luonnonmukainen monimuotoaineisto”. Uusilla menetelmillä tavoitellaan lisäysaineiston suurempaa heterogeenisuutta ja sen parempaa sopeutuvuutta erilaisiin kasvuoloihin.
Markku Tammi kertoi luomusiementuottajan puheenvuorossa monia mielenkiintoisia asioita siementuotannon käytännöistä. Tilan pito on aloitettu vuosikymmeniä sitten osa-aikaisena viljelynä. Menneistä ajoista tila on kasvanut huomattaviin mittoihin ja oleellisena osana tuotantoa on nykyisin myös tilan 78 000 broileria. Esillä oli mm. tilan käyttämä viljelykierto ja nurmien lopetuskäytäntö. Tärkeä viesti kuulijoille oli tuotannon ja viljelykierron huolellinen suunnittelu vuosiksi eteenpäin.
Viimeisessä puheenvuorossa Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy:stä esitti näkemyksiä lajikkeiden jalostuksesta luomuviljelyyn. Vielä tähän mennessä luomuviljelyn tarpeita ei ole suuresti ollut eri kasvien jalostusohjelmissa mukana. Kasvinjalostaja näkee tämän kuitenkin selvänä puutteena, johon jatkossa tullaan panostamaan. Ongelmaksi nähtiin luomulajike vertailuaineiston puute. Jaakko Laurinen olikin kiinnostunut löytämään luomuviljelijöitä, jotka olisivat valmiita lajikekokeiden järjestelyihin tilallaan.
Lämmin kiitos kaikille puhujille ja runsaslukuiselle yleisölle!
Teksti: Jukka Saarinen / Satafood