Vierailu Vennan luomumaitotilalle pe 12.10.2018 

Vierailimme lokakuun alkupuolella Vennan luomutilalla Turun Paattisilla. Tilan toiminnasta kertoivat Jaakko ja Pirkko Suominen. Tila on Pirkon kotitila, jota Suomiset alkoivat viljellä vuonna 1986. Silloin tilalla oli 12 lypsävää, nuorkarja ja peltoa n. 20 ha. Viljely oli tavanomaista ja karjan lisäksi tilalla viljeltiin mm. juurikasta. 

Tilan kehittäminen luomuun siirtymällä 

Suomen EU:hun liittymisen kynnyksellä Suomiset päättivät keskittyä viljelyyn ja kehittää tilan toimintaa. He laajensivat rakentamalla 50 lehmän kylmäpihaton ja erikoistuivat siirtämällä tilan luomuun vuonna 1995. Jaakko oli jo aiemmin opiskeluaikanaan Viikissä saanut kipinän luomuun Ypäjän luomupioneereilta Aaro ja Elvi Rajalalta.  

Luomuun siirtyminen merkitsi Jaakolle luomuosaamisen syventämistä, uutta ja onnistumisia. Peltoja on ojitettu ja kalkittu sekä tilakokoa kasvatettu vuokraamalla ja ostamalla lisää peltoa. Tilaa on kehitetty ei ainoastaan tuotantoa vaan ympäristöasioita kokonaisvaltaisesti huomioiden mm. tekemällä kosteikkoja, siirtymällä hakelämpöön ja pitämällä rehuketju lähellä.

Jaakko Suominen esittelemässä Vennan luomumaitotilaa

Tilakoon kasvattaminen  

Kun tuotteen hinta on pysynyt samana tai laskenut, on tilakoon kasvattaminen edelleen ollut välttämätöntä tilan kehittämisen kannalta. Nykyisin tilalla on 130-140 lypsävää, nuorkarjaa saman verran ja vajaat 400 ha viljelyssä. Tästä noin puolet on nurmea. Tilalla on myös hyvät verkostot ja säilörehua on riittävästi tulevaksi talveksi. Vuonna 2006 tilalle on rakennettu uusi pihatto. Kaksi vuotta sitten siihen on tehty painovoimainen ilmanvaihto, valokateaukkoja ja vaihdettu valaisimet ledivalaisimiksi. 

Tilan karja koostuu ayrshire ja holstein -roduista. Jaakon mielestä tuotanto on hyvällä mallilla, kun karja voi hyvin eikä eläinlääkärin tai raatoauton tarvitse tiuhaan vierailla. Vanhin lehmä, nyt 12-vuotias Tuulia, lypsi viime vuonna 100 tonnia täyteen.

Iglukasvatus on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi vasikkaterveyden kannalta. Sateen- ja tuulensuojaa tuo kolmelta seinältä umpinainen teltta.

Nautakarja sopii erinomaisesti luomuviljelyyn 

Jaakon mielestä naudat ja luomu on mm. viljelykierron kannalta paras, helpoin ja luonnollisin yhdistelmä harjoittaa kestävää ja paikallisiin resursseihin perustuvaa maataloutta. Luomuviljelyssä viljelykiertoon keskeisesti kuuluvien typensitojakasvien sato voidaan hyödyntää nautakarjan rehuna.  

Valitettavan usein suomalainen eläintuotanto perustuu tuontirehuun. Suomisille on tärkeää, että he tuntevat ja tietävät mitä karja syö ja että rehu tulee mahdollisimman läheltä. Tämän vuoksi tilalla on myös rypsipuristamo. 

Tilan karjaa tutustumassa vierailijoihin

Tilaa viljellään koko perheen voimin 

Luomuun siirtymisen aikoihin Jaakon ja Pirkon pojat Samuli ja Olli Suominen olivat 7- ja 5-vuotiaita. He ovatkin olleet yrittämisessä mukana jo pienestä pitäen. Jo nuorina he ostivat itse hiehoja ja jompikumpi pojista oli aina mukana iltalypsyllä. Vastaavasti pojat saivat palkan työstään aina maitotilin tullessa. 

Yrittäjyyskasvatus on kantanut hedelmää. Samuli ja Olli ovat olleet perustamassa Jymy-jäätelöä tuottavan Suomisen Maito oy:n kolmen muun laadukkaasta luomuruoasta kiinnostuneen yrittäjän kanssa ja sen lisäksi he ovat perustaneet 7000 kanan luomukanalan. 

Suomisen tilan maidosta valmistettujen jäätelöiden lisäksi Jymy-valikoimasta löytyy myös maidottomia vaihtoehtoja.

Työntekijöitäkin tarvitaan 

Vennassa työskentelee Suomisten lisäksi vakituisesti kaksi muuta henkilöä. Tämän lisäksi tilalla käy paljon työssäoppijoita ja harjoittelijoita alan oppilaitoksista oppimassa luomumaitotilan toimintaa ja töitä. Tällä toiminnalla on pitkä historia ja Jaakon mielestä on mukava tavata myöhemmin ihmisiä, joihin on tutustunut heidän ollessaan tilalla harjoittelemassa.  

Ulkopuoliset työntekijät myös helpottavat yrittäjien työtaakkaa. Liika työ voi helposti aiheuttaa tuskaista oloa ja henkisesti ylikireän, huonon työympäristön. Jaakko kertoi myös, että usein voimavarat menevät tilan perustoimintojen pyörittämiseen eikä kaikkea, mitä haluaisi, ehdi tekemään. 

Lokakuun puolivälissä laidunkausi oli juuri lopuillaan ja lehmät pihatossa.

Pellot kuntoon mm. kalkituksilla 

Jaakko korosti, että pellot on syytä saada hyvään kuntoon. Kalkitukset ovat välttämättömiä, pH pitää saada 6,5 tasolle. Perusmuokkaukseen kyntö oli Jaakon mielestä kallis ja hidas toimenpide ja heillä olikin käytössä järeä kultivaattori ja järeä äes, nurmet esimerkiksi kultivoitiin suoraan. Paikoitellen voikukka, ohdake ja juolavehnä ovat aiheuttaneet vähän ongelmia. 

Nurmen lisäksi tilalla viljellään viljaa, härkäpapua ja hernettä. Lannoitukseen käytetään tilan omaa lantaa, jota menee kuivalantana myös läheiselle luomuvihannestilalle. Urakoitsija levittää lietteen. Naudanlannan lisäksi tilalle tulee lantaa luomukanalasta ja joskus vähän Ecolan Agraa. 

Hiehoille tarjotaan täsmälleen samanlaiset olosuhteet kuin lypsylehmille. Näin lypsyn aloitus on mahdollisimman sujuva.

Ei valkuaispulaa 

Nurmet olivat monipuolisia seoksia, viljelyssä oli esimerkiksi puna-apilaa, sinimailasta, valkoapilaa, timoteitä ja sikuria. Nurmista saadaan tyypillisesti kolme satoa vuodessa ja nurmet ovat yleensä 3-vuotisia. Tulevaisuudessa tilalla on haussa nurmen perustamiseen hyvä tapa, koska Jaakon mielestä suojaviljaan perustamalla ei tule hyvä nurmi. 

Valkuaispulaa tilalla ei ole. Tänäkin vuonna rehut on saatu kasaan luomuviljelijöiden verkoston avulla. Tämän lisäksi Jaakolla oli periaate, että ”kaikkea, mitä on vaikea saada, pitää varastoida silloin kun sitä saa”. 

Kiitos Suomisille tilan esittelystä ja maukkaista Jymy-maistiaisista! 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *