Luomuperunaretki Peltomaan parhaat -luomutilalle 29.8.2018

ProLuomu ry järjesti elokuun lopulla luomuperuna-aiheisen päivän. Päivän aikana tutustuttiin luomuperunan tuotantoon Peltomaan luomutilalla Ulvilassa ja kuultiin esitelmiä muun muassa luomuperunan käyttömahdollisuuksista ammattikeittiöissä sekä luomuperunatärkkelyksen tuotannosta.

Peltomaan parhaat luomutila

Retkipäivänä kokoonnuimme ensin Peltomaan parhaat luomutilalle Ulvilaan, jossa tilaa esittelivät viljelijät Saija ja Teppo Peltomaa. Tilalla on 62,5 ha peltoa viljelyssä, josta noin kolmasosa on perunalla ja vuotuinen tuotanto on tällä hetkellä noin puoli miljoonaa kiloa luomuperunaa.

Viljelykierrossa kaksi kuudesta vuodesta on perunaa, tämän lisäksi viljellään herne-kaura -seosta rehuksi ja apilanurmea viherlannoitukseksi. Perunasato pestään tilalla ja myydään tukkuihin, keskusliikkeille ja teollisuudelle.

Saija ja Teppo Peltomaa esittelemässä perunalohkoa, jossa sadonkorjuu on aloitettu

Luomuun oman, kuluttajan ja pellon hyvinvoinnin vuoksi

Saija Peltomaa kertoi heidän viljelleen tilaansa ensin tavanomaisesti, mutta siirtyneen luomuun kuusi vuotta sitten. Yhtenä syynä luomuun siirtymiseen oli Tepon allergisoituminen kasvinsuojeluaineille.

Tavanomaisesti viljellessäänkin he käyttivät kasvinsuojeluaineita maltillisesti, ruokaperunaa ruiskutettiin noin 4 kertaa kasvukaudella, tärkkelysperunaa kaksi kertaa. Glyfosaattia heillä oli käytetty vain kerran 30 viljelyvuoden aikana. Tavallisesti perunalle saatetaan antaa yhteensä jopa 7-8 eri ruiskutusta kasvukaudessa.

Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö soti kuitenkin tuottajien ideologiaa vastaan. Miksi myrkkyjä ruiskutetaan perunalle, jota sitten myydään ihmisille ruoaksi? Saija suhtautuu suurella varauksella mm. glyfosaatin käyttöön ja oli huolissaan pitkään pellossa säilyvistä jäämistä. Hän kertoi kotieläimillä havaitun epämuodostumien ja sikiökuolemien lisääntyvän, kun niille syötetään glyfosaattipitoista rehua ja ihmetteli, miksi ihmisten kohdalla olisi toisin?

Viljelykierto kuntoon luomuun siirtymisen myötä

Myös viljelykiertojen yksipuolisuus ja sitä myötä peltojen kasvukunnon heikkeneminen oli asia mihin Saija ja Teppo halusivat muutoksen luomuviljelyyn siirtymällä. Tavoitteena on pysyvästi hyvässä kunnossa oleva maa, jossa perunakin kasvaa hyvin. Maan parantamiseksi viljelykierrossa olikin runsaasti typensitojakasveja ja viljelykierron aikana käytettiin lannoitteena mm. lehmänlantaa maan eloperäisen aineen lisäämiseksi.

Viljelykierrossa ajateltiin myös maan hiilivaroja. Perunan viljelyn Saija sanoi kuluttavan maasta hiiltä keskimäärin 700 kg vuodessa ja apilanurmen lisäävän saman verran. Tällä hetkellä oli vielä pohdinnassa keinoja ’ikihumuksen’ lisäämiseksi maahan; yhtenä ajatuksena oli voisiko haketta kompostoida 4-5 vuotta ja sitten levittää peltoon lisäämään maan pitkäaikaisia hiilivaroja?

Luomuperunasta saadaan hyvä sato

Perunan satotaso on tilalla vaihdellut 7-30 t/ha välillä keskisadon ollessa noin 23 t/ha. Pellon hyvä kasvukunto on tärkeässä osassa. Sateisena ja kylmänä vuonna 2016 kasvukausi oli 30 päivää normivuotta jäljessä, mutta perunan kokonaissato oli hyvä, 460 tonnia ja hävikki kohtuullinen, noin 7%.

Tänä vuonna kasvukaudella oli satanut kaksi kertaa, yhteensä 80 mm. Heinäkuun Saija kertoi olleen niin kuuma, että perunan varsisto pysyi hengissä, mutta maan alla ei tapahtunut mitään. Helteiden jälkeen peruna on taas kasvanut, mutta perunaa nostetaan kuumuuden vuoksi tavallista myöhemmin. Vain osalla pelloista on kastelumahdollisuus.

Saija kertoi, että hänen laskelmiensa mukaan kastelu ei ole heillä taloudellisesti järkevää. Riskinä on myös, että kasteltaessa juuristo kasvaa lähemmäs pintaa ja mikäli tulee kuumaa ja kuivaa voi se palaa. Stressioloissa kasvi on myös alttiimpi taudeille.

Perunan kasvua heillä edistettiin huolehtimalla tasapainoisesta lannoituksesta. Saija korosti jokaiseen ravinteeseen perehtymistä ja huolehtimista siitä, että kasvi niitä saa. Hivenravinteista huolehdittiin erilaisin ruiskutuksin, joilla on myös tarkoitus stimuloida kasvin omia puolustusmekanismeja ja terveyttä. Saija kertoi heidän ruiskuttavan perunalle Nekon hivenravinnevalmistetta ja merileväuutetta.

Perunarutto ei tilalla ollut ongelma. Osalla peltoja sitä ei ollut ollenkaan, osalla esiintyi lehtiruttoa. Lehtiruttoon ei tarvinnut reagoida mitenkään muuten kuin antamalla perunan kasvaa 4-5 viikkoa pidempään. Tärkeintä oli Tepon kertoman mukaan onnistuminen penkin teossa ja harauksissa/multauksissa. Tiivis penkki ja perunan multaus syvälle estää ruton leviämisen lehdistä mukulaan, vaikka varsistoa ei hävitetäkään. Tärkeätä on myös rikkakasvien hallinta. Perunaa harattiin ja mullattiin itse kehitetyllä koneella alkukasvukaudella neljä kertaa noin viikon välein.

Luomuperunan kaupassa haasteita

Vielä tavanomaisesti viljellessään Peltomaat toimittivat perunaa suoraan kauppoihin. Siinä oli kuitenkin paljon työtä eikä se ollut kannattavaa. Nykyisin heillä on keskitetyt toimitukset tukkuihin, keskusliikkeille ja teollisuuteen, mikä sopii heille hyvin sen vuoksi, että voivat itse keskittyä viljelyyn.

Luomuperunan tuotannossa haastavaa on ailahtelevuus. Kysyntä vaihtelee, viljelysopimuksia on tai ei ole. Tietty perunakoko menee teollisuudelle, tietty koko kuluttajille mutta osa perunasta ei meinaa mennä minnekään. Jos luomuperunan viljelyä haluaa kehittää, pitää kaikki tuotettu peruna saada myytyä.

Päivän osallistujat saivat nostaa perunaa mukaansa

Marja-Riitta Kottila ProLuomusta pohtikin, että perunalla ei ole tällä hetkellä trendiä. Peruna on pastaa, nuudelia ja riisiä parempi kotimainen lisuke, se ei ole kallista ja kulutusta olisi hyvin mahdollista lisätä mutta sen eteen täytyy tehdä työtä. Kauppojen hevihoitajat ovat nykyisin asiantuntevia, eikä aiemmin iso ongelma perunan vihertymisessä kaupassa enää ole niin akuutti.

Luomuperunan menekinedistämistyötä tehtiin Peltomaan tilalla siten, että esimerkiksi koululaisryhmät ja naapuruston lapset saavat käydä tilalla nostamassa perunaa. Sama mahdollisuus tarjottiin myös luomuperunapäivän osallistujille ja osallistujat lähtivätkin tilalta pussillinen tuoreita luomuperunoita mukanaan.

Luomuperunaa ammattikeittiöihin

Tilan esittelyn jälkeen siirryimme lounaalle Friitala-taloon. Lounaan jälkeen kuulimme esityksiä Luomuinstituutin johtaja Sari Iivoselta, Porin palveluliikelaitoksen palvelusuunnittelija Timo Salmelta ja Finnamyl oy:n viljelypäällikkö Kimmo Pusalta.

Sari Iivonen kertoi tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten luomuperunaa saadaan onnistuneesti ammattikeittiöihin. Tutkimuksessa oli mukana 8 keittiötä, jotka valmistivat 30-900 annosta päivässä. Keittiöt ostivat luomuperunat tiloilta, joilla perunan viljelyala oli 0,25-3 ha. Vaikeuksina luomuperunan ammattikeittiökäytössä nähtiin heikko saatavuus isoina, tasalaatuisina erinä, luomuperunan korkeampi hinta ja usein alhaisempi jalostusaste.

Tutkimuksen mukaan avaintekijät onnistuneessa luomuperunan ammattikeittiökäytössä olivat keittiöhenkilökunnan sitoutuminen luomuun ja kestävään kehitykseen (kaikki tutkitut keittiöt olivat mukana portaat luomuun -ohjelmassa), molemminpuolinen (viljelijä & keittiö) tahto ja halu ymmärtää tavoitteita ja yrittäjämäinen asenne ratkaisujen löytämisessä – esimerkiksi kuorinnan alihankintaketjun rakentamisessa.

Haasteina luomuperunan käytön lisääntymiselle nähtiin se, että luomun lisäarvotekijöitä ei tunneta eikä markkinoida sekä se, että keittiöiden pienet tilausmäärät ja vakiintumaton tilausrytmi eivät mahdollista pitkiä kuljetuksia eivätkä luo tulevaisuudenuskoa. Toisaalta lähiluomun ostaminen on vaikeaa, mikäli tuottajia ei ole lähellä.

Poliittiset linjaukset laadukkaan ruoan puolesta puuttuu

Timo Salmi avasi suuren julkisen ostajan ja ateriapalvelujen tuottajan näkökulmaa luomuperunan käyttöön kertomalla käytännöistä Porin alueella. Tämänkaltaisen toimijan (useita keittiöitä, yli 13000 ateriaa päivässä) ollessa kyseessä on yksittäisen keittiön vaikutusmahdollisuudet luomun lisäämisessä rajalliset. Mahdollisuuksina on lähinnä erilaiset teemapäivät liittyen luomuun tai lähiruokaan.

Mikäli julkisissa keittiöissä haluttaisiin siirtyä luomuun suuremmissa määrin, kuten esimerkiksi useissa Kööpenhaminan ja Tukholman päiväkodeissa on tehty, tarvittaisiin asiasta poliittinen päätös. Kunnan- tai kaupunginvaltuusto voisi esimerkiksi mainita luomun ruokastrategiassa. Suomessa luomu on mainittu hankintastrategioissa 23% kunnista. Aina tämäkään ei auta, tarjouksia ei välttämättä saada. Usein hankinnoissa mennään lähinnä ainoastaan hinta edellä. (kappaletta korjattu 22.11.2018)

Ruokastrategiassa voitaisiin esimerkiksi tavoitella, kuten muissa yhteyksissä kestävän kehityksen nimissä usein tehdään, tarjotun ruoan hiilineutraaliutta. Tähän tavoitteeseen pääsemisessä luomuperuna voisi olla yksi hyvä keino. Tästä vinkki vapaasti käyttöön jollekin edistykselliselle kuntapoliitikolle!

Luomutärkkelysperunalla on menekkiä

Kimmo Pusa kertoi FinnAmyl Oy:n toiminnasta. Yritys tuottaa Kokemäellä perunatärkkelystä sekä tavanomaisena että luomuna. Luomutärkkelys menee 80-prosenttisesti vientiin ja kysyntä on kasvussa.

Kimmon mukaan satovaihtelut luomuperunatuotannossa on suuria ja heillä on luomusopimustuottajia ympäri maan. Uusia sopimustuottajia ja -pinta-alaa on myös haussa. Viljelijät: jos luomutärkkelysperunan viljely kiinnostaa, ottakaa yhteyttä Kimmoon.

Kimmo Pusa esittelee FinnAmylin luomusopimusalan kehitystä vuosina 2011-2018

Yleisesti Kimmo kertoi havainneensa, että luomuperunapellot näyttävät tällä hetkellä hyviltä. Hänen mukaansa luomuviljelijöillä on hyvät viljelykierrot ja pellot ovat rakenteeltaan ja kasvukunnoltaan hyviä. Haasteena on luomuun soveltuvien lajikkeiden sertifioidun siemenen rajattu saatavuus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *