Pölyttäjien asialla -info, 5.7.2021 Tuorla

Pölyttäjäpäivän järjestivät yhteistyössä Luomumpi Varsinais-Suomi ja EcoStack -hankkeet sekä Suomen mehiläishoitajien liitto. Tilaisuus koostui luento-osuudesta eli esityksistä, joita oli mahdollista seurata niin paikan päällä kuin etänä sekä maastokäynnistä Tuorlan alueella. Päivän aikana kuulimme pölyttäjien tilanteesta Suomessa, kasvinsuojeluaineiden vaikutuksesta pölyttäjiin, pölytyspalvelun mahdollisuuksista sekä pölyttäjien huomioimisesta viljelyssä. Kentällä saimme havainnoida Tuorlan pölyttäjäystävällisiä kasvustoja sekä tutustua pölytyspalveluun ja mehiläistarhaukseen.

Pölyttäjät huomioitu CAPissa 2023-2027

Päivän aloitti Sari Peltonen (ProAgria Keskusten liitto / EcoStack -hanke) kertomalla EcoStack-hankkeesta ja tiloilla nykyisin tehtävistä monimuotoisuustoimista (mm. monilajiset kaistat, kukkivat kasvustot, kerääjäkasvit, kasvipeitteisyys, maisematason monimuotoisuus jne.) ja siitä, mitenpölyttäjiä on huomioitu valmisteilla olevassa CAPissa.

Tulevassa CAPissa ympäristökorvauksen valinnaisiin tilakohtaisiin toimenpiteisiin on tulossa kolme pölyttäjiin liittyvää valinnaista toimenpidettä: pölytyspalvelut, pölyttäjien ravintokasvit ja pölyttäjähyönteispellot. Pölytyspalvelut -toimenpiteessä tilalla hyödynnetään pölytyspalveluita tai tarhataan itse mehiläisiä, pölyttäjien ravintokasvit -toimenpiteessä viljelykierrossa on vähintään 1 ha lohkolla pölyttäjien ravintokasveja (öljykasvit, tattari, kumina, härkäpapu, herne, hamppu, morsinko, marjat ja hedelmät ym.) ja pölyttäjähyönteispellot on vähintään 0,3 ha kokoinen vuosittain perustettava väh. 70% mesikasveja sisältävä seos. Sarin esitys löytyy täältä.

Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen köyhtyminen pölyttäjien uhkana

Eeva-Liisa Korpela, SML (Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry.), kertoi pölyttäjien tilanteesta Suomessa. Esitys saatavilla tässä. Perinnebiotooppien määrän pieneneminen on vähentänyt mm. mesipistiäisten määrää. Tämän lisäksi ilmastonmuutos siirtää kasvien elinalueita ylöspäin, jolloin on mahdollista, että kasvien ja niitä käyttävien hyönteisten elintila pienenee tai loppuu.

Kukkajatkumo takaa ravintoa pölyttäjille läpi kauden

Pölyttäjät kattavat kaikki kukilla käyvät hyönteiset, jotka siirtävät siitepölyä kukista toisiin kukkien pölyttymistä tehostaen. Näistä mesipistiäiset (kimalaiset, mehiläiset, erakkomehiläiset) ovat tärkein pölyttäjien ryhmä. Pölyttäjien ravinnon saannin läpi kesän mahdollistava kukkajatkumo voidaan turvata kasvattamalla eri aikaan kukkivia pölyttäjien ravintokasveja.

Monimuotoinen viljelykierto on yksi keino turvata kukkajatkumoa apiloiden, rypsin/rapsin, härkäpavun ja tattarin sekä puutarhakasveista mm. herukan ja pensasmustikan ollessa hyviä ravintokasveja. Ravintokasvien lisäksi tärkeitä ovat pesäpaikat, joita ovat mm. avoimet hiekkatörmät, kuolleet puut/kelot sekä mehiläispesät. Monimuotoisella pölyttäjälajistolla saadaan paras pölytystulos.

Kasvinsuojeluaineita päätyy siitepölyyn ja edelleen pölyttäjiin

Lotta Kaila Helsingin yliopistolta on tutkinut kasvinsuojeluaineiden vaikutusta pölyttäjiin. Tutkimuksessa kerättiin mehiläisten kuljettamaa siitepölyä, josta selvitettiin kasvinsuojeluaineiden määrää. Siitepölystä löydettiin erilaisia hyönteis- ja tautiaineita, mutta ei välittömästi tappavia määriä. Kasvinsuojeluaineille altistumiseen vaikutti mm. pölytettävä kasvi sekä mahdollisesti sää. Kasvinsuojeluaineet saattavat vaikuttaa esimerkiksi kimalaisten aivotoimintaan ja heikentää näiden ruoanhankintakykyä.

Pölytyspalvelun avulla suuremmat sadot

Pölytyspalvelua oli esittelemässä Nora Mäntysaari, joka on pölytyspalelua tarjoava mehiläistarhaaja. Hänen n. 80 pesää on sijoitettu eri puolille Etelä-Suomea kuten Loimaalle ja Vantaalle. Pölytyspalvelulla voidaan saada rypsiltä keskimäärin 24 % sadonlisä, joka vaihtelee ympäristön pölyttäjien määrän mukaan. Puutarhapuolella pölyttäjien merkitys sadontuottoon tunnetaan jo hyvin. Noran esitys löytyy täältä.

Suurimpia uhkia pölyttäjille pölytyspalvelussakin ovat ympäristön yksipuolistuminen, ilmastonmuutos sekä kasvinsuojeluaineet. Mäntysaaren mukaan aloitettaessa pölytyspalveluyhteistyötä mehiläistarhaajaa kiinnostavat erityisesti kasvilaji ja -lajike, pölytettävä pinta-ala, lohkojen sijainti, ympäristön kasvit, kasvinsuojelutoimet sekä pesien tarpeen pysyvyys. Pitkälle jalostetut lajikkeet hyötyvät usein pölytyksestä vähemmän ja pölytettävästä kasvista riippuen pesiä tarvitaan usein 1-2 kpl/ha. Viljelijät ovat puolestaan usein kiinnostuneita vaadittavasta yhteydenpidon määrästä, mahdollisesta mansikan harmaahometorjunnasta, mehiläisille kylvettävistä kasveista sekä pesien vuokran ja hyödyn suhteesta. Suomessa mehiläisten pääsatokasvi on yleensä metsävadelma.

Pölyttäjäystävällisissä kasvivalinnoissa huomioitava monia seikkoja

Ennen maastokierrosta Sakari Raiskio, Luke (Luonnonvarakeskus), kertoi, miten pölyttäjät voidaan huomioida viljelyssä pölyttäjäystävällisillä kasvivalinnoilla. Kasvivalinnassa voidaan huomioida mm. kukinta-ajankohta. Pölyttäjäystävällisiä kasveja viljeltäessä tulee kuitenkin huomioida riittävän pitkä viljelykierto, etteivät kasvitaudit muodostu ongelmaksi. Samoin on huolehdittava, ettei ravintokasveista pääse muodostumaan rikkakasveja. Tästä esimerkkinä mesikkä, joka päästessään siementämään saattaa muuttua ongelmaksi.

Tavoitteita mesikasville ovat alhaiset panokset, vaivattomuus, pitkä kukinta, eikä se saisi rajoittaa seuraavaa kasvia. Pölyttäjäystävällinen kasvi voi olla myös aluskasvi, kuten valkoapila, joka jatkaa kukintaa pitkään. Myös kylvön ajoituksella voidaan pidentää kukinta-aikaa esimerkiksi kylvämällä hunajakukka myöhästytysti. Sakarin esitys löytyy tästä.

Pölyttäjät pitävät kukkaseoksesta, jossa kasvaa mm. kurkkuyrttiä, hunajakukkaa, kehäkukkaa, ruiskaunokkia, päivänkakkaraa, maloppia ja kesämalvikkia.

Pölyttäjäkasveja on saatavilla myös valmiina seoksina

Maastokierroksella Ville Korpelainen esitteli Tuorlan opetustilan pölyttäjäystävällisiä kasvustoja. Ensimmäiselle lohkolle oli kylvetty erilaisia seoksia (Maanparannus Diana, Mesi- ja pölytyspelto, Pölytys Diana, Hunajakukka), mutta kuiva alkukesä oli hidastanut taimettumista ja kasvua. Paikalla olijat keskustelivat mahdollisista seosvaihtoehdoista ja kylvötekniikoista.

Myös öljy- ja nurmikasvit tarjoavat ravintoa pölyttäjille

Pelloilta löytyi myös syysöljykasveja sekä sinimailasta, apiloita ja muita mesikasveja sisältävää nurmea. Lisäksi puutarhaopiskelijat olivat kylväneet erilaisista kukista koostuvan pienen seoskasvuston, joka kukki mahtavassa väriloistossa.

Mehiläistarhaaja Veikko Mustalahti esittelee Tuorlan omena- ja marjatarhan vieressä sijaitsevia mehiläispesiä. Pesät on sijoitettu omena- ja marjatarhan viereen aurinkoiseen ja tuulensuojaisaan rinteeseen, jonka takana kasvoi lehtomainen metsikkö.

Mehiläispesät lisäävät marjojen ja omenan satoa Tuorlassa

Maastokierroksen lopuksi pääsimme tutustumaan mehiläishoitaja Veikko Mustalahden mehiläispesiin ja niiden viereiselle Tuorlan hedelmä- ja marjatarhalle tarjoamaan pölytyspalveluun. Puutarhassa kasvaa noin 70 aaria pensasmustikkaa ja noin 2 ha omenaa, jotka kummatkin hyötyvät merkittävästi pölytyspalvelusta. Tarhaa hoidetaan tavanomaisesti, koska omenan päälajike Lobo on herkkä omenaruvelle ja kaupallinen tuotanto vaatii omenaruven kemiallista torjuntaa.

Viileä huhti-toukokuu oli luvannut pölytykselle vielä hyvää, sillä se mahdollistaa kukinta- ja pölytyshuippujen yhtäaikaisuuden. Pitkät helteet saattavat kuitenkin haitata mehiläisten toimintaa, sillä mehiläisille sopiva lämpötila on alle 23 °C. Lopuksi kiinnostuneimmat pääsivät vielä tutustumaan pesiin lähietäisyydeltä.

Vastaa