Avainsana-arkisto: hunaja

Mehiläispäivä 18.7.2019

Hankkeen Mehiläispäivä järjestettiin heinäkuussa Kemiönsaaressa Leena ja Risto Lehtomaan luona. Paikalle saapui lähes 30 mehiläisten ystävää. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja mm. pölytyspalveluista, mehiläisten avulla suoritettavasta tautitorjunnasta ja luomuhunajantuotannosta.

Leena Lehtomaa esitteli puheenvuorossaan Hembackan, tilan jossa tilaisuus järjestettiin. Kyseessä on Leena ja Risto Lehtomaan kesäpaikka, jossa harjoitetaan kesäaikaan myös pienimuotoista majoitustoimintaa. Mehiläispesiä on tällä hetkellä 10, joista osa on sijoitettu Sjölaxin kartanon maille.

Kotitarhan lisäksi Hembackan mehiläispesiä on sijoitettu läheisen luomutilan maille.

Sakari Raiskio Luonnonvarakeskuksesta kertoi esityksessään pölytyspalveluista, mesikasvikesannoista ja mehiläisille mieluisista kasveista. Mehiläistarhaajien kannattaisi vinkata viljelijöitä viljelemään etenkin apilaa, mesikkää ja hunajakukkaa. Puhtaan kasvuston lisäksi mehiläisille hyödyllisiä lajeja voi esimerkiksi lisätä siemenseokseen tai kylvää satokasvin aluskasviksi.  Apiloista puna-apila on kaikkein heikoin mehiläiskasvi sen pitkänmallisen kukan vuoksi. Lajikkeista ”Selma” on lyhytperäinen ja siten mehiläisille helpompi pölytettävä. Todistaakseen mehiläisten vierailleen pölytettävässä satokasvissa, voi tarhaaja käyttää apunaan siitepölyvärikarttaa. Lisää tietoa pölytyspalveluista on luvassa uudessa SaLaPöly (Satoa ja laatua pölytyspalvelulla) –hankkeessa.

Sjölaxin kartanon isäntä Christer Jägerskiöld kertoi yhteistyöstään Lehtomaiden kanssa. Lehtomaat ovat tuoneet kolme mehiläispesäänsä Christerin luomupeltojen laidalle, jossa ne pölyttävät mm. kuminaa ja härkäpapua. Mehiläisiä on näkynyt härkäpapupellossa runsaasti, mutta mahdollista vaikutusta satoon on vaikea kahden vuoden kokeilun perusteella arvioida. Härkäpavun ja kuminan ohella mehiläisille riittää pölytettävää viljelykiertoon kuuluvassa valkomesikässä, aluskasviksi kylvetyissä apiloissa (mm. veri-) ja ympäröivissä luonnonkasveissa. Christerin mukaan luomutilat ovat hyviä paikkoja mehiläisille, sillä kasvinsuojeluruiskutuksia ei tehdä ja viljelykierrot ovat yleensä monipuolisia. Ainoastaan kasvustojen niitot/murskaukset voivat aiheuttaa häiriötä pölyttäjille.

Maistuvan kahvitauon jälkeen Leena Lehtomaa esitteli Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat ry:n toimintaa. Yhdistys järjestää mm. peruskursseja, tutustumismatkoja ja kuukausittaisia kerhoiltoja. Paikallisyhdistys on Suomen suurin, ja myös uudet jäsenet toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi.

Hembackan hunajaa

Tommy Arfman Söderlångvikin kartanosta jakoi kokemuksiaan mehiläispölytyksestä ja Prestop Mixin käytöstä omenatarhalla. Alun perin 40 mehiläispesää on hankittu kartanolle 23 hehtaarin suuruisen omenatarhan pölytykseen, mutta viimeisten 3 vuoden ajan mehiläisiä on hyödynnetty myös siemenkotamädän torjunnassa. Mehiläispesiin lisätään joka ilta kukinnan ajan Prestop Mix-sienivalmistetta ja mehiläiset kuljettavat aineen omenankukkiin niitä pölyttäessään. Koska taudin oireet näkyvät vasta kuluttajan halkaistessa omenan, ei viljelijä voi varmuudella tietää aineen tehosta. Verderan tekemien tutkimuksien mukaan aineen vaikutus sadon laatuun olisi kuitenkin merkittävä. Tommyn kokemuksen mukaan Prestop Mixin käyttö on helppoa ja mehiläiset tuntuvat häiriintyvän aineesta vain hieman. Omenan kukinnan jälkeen omenarivien päässä sijainneet pesät siirretään paikkaan, jossa mehiläisille riittää pölytettävää loppukesäksi. Siirtelyyn käytetään trukkilavaa ja traktoria. Siirto rasittaa mehiläisiä jonkin verran ja uuteen paikkaan totuttelu vie hetken aikaa. Tommyn mukaan valtaosa omenatarhoista hyödyntää pölytyspalvelua, ja vain osalla tarhoista on Söderlångvikin kartanon tapaan omia mehiläisiä. Prestop Mixin kaltaisia pölyttäjähyönteisten levittämiä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita marjojen ja hedelmien kasvinsuojelussa hyödyntävä viljelijä voi valita ympäristökorvauksen lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu-toimenpiteen ja saada siitä korvausta 500 €/ha.

Myös Kieloniemen Luomutilan yrittäjällä Lea Räisäsellä on kokemusta Prestop Mixin hyödyntämisestä. Kielonniemen Luomutilalla ainetta käytetään harmaahomeen torjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Kokemukset ovat olleet hyviä ja marjojen laatu on parantunut selvästi Prestop Mixin käytön myötä. Tilan viherlannoituskasvustot koostetaan mehiläisiä ajatellen ja ne sisältävät mm. hunajakukkaa, mesikkää, alsikeapilaa, mailasta, timoteita ja nataa. Peltojen lisäksi myös tilan mehiläiset kuuluvat luonnonmukaisen tuotannon valvontaan. Eroa tavanomaisen ja luonnonmukaisen mehiläistarhauksen välillä Lea ei pidä kovin suurena – merkittävin ero lienee luomutuotannon tarkat kirjaamisvaatimukset. Luomumehiläisten talviruokintaan käytettävä luomusokeri nostaa jonkin verran tuotantokustannuksia, sillä luomusokeri on noin 3 kertaa tavanomaista sokeria kalliimpaa.

Risto Lehtomaa esittelee mehiläispesiä osallistujille

Tilaisuuden jälkeen osallistujille tarjoutui mahdollisuus tutustua Hembackan mehiläispesiin Riston johdolla. Tämän jälkeen halukkaat pääsivät vielä vierailemaan läheisessä Kimito Brewing-pienpanimossa. Panimon omistaja Jonas Sahlberg kertoi kuulijoille mm. kokemuksistaan hunajaoluen valmistuksen parissa. Hunajaolutkokeilu oli sen verran onnistunut, että jatkoa mehiläistuotteiden parissa seuraa hyvin suurella todennäköisyydellä myös tulevaisuudessa.

Kimito Brewing on valmistanut kolmen vuoden aikana yli 50 erilaista olutta.

Lämmin kiitos kaikille Mehiläispäivään osallistuneille! Toivottavasti mehiläisille löytyy runsaasti mieluista pölytettävää alueellamme myös tulevaisuudessa.

Tilaisuuden materiaalit:

Tilaisuuden ohjelma

Sakari Raiskion esitys

Tommy Arfmanin esitys

Lea Räisäsen esitys

Hembackan kotisivut

Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat ry:n kotisivut

SaLaPöly-hanke

Kimito Brewing

Vadelmaa

Yritysvierailu Kieloniemen luomutilalle 1.8.2018

Kuivan kesän kääntyessä elokuulle kokoonnuimme puutarha- ja hunajatuotanto -teemaiselle yritysvierailulle Kieloniemen luomutilalle Kemiönsaaressa. Osallistujia olisi mahtunut mukaan viiden vierailijan ja luomuviljelijä Lea Räisäsen lisäksi enemmänkin, mutta pienellä ja aiheesta kiinnostuneella porukalla tutustuimme Kieloniemen luomutilaan ja kävimme mielenkiintoisia keskusteluja päivän aiheista.

Luomuun siirtyminen ja peltojen kunnostus

Ensin me osallistujat esittelimme itsemme, kaikki olivat kiinnostuneita luomusta ja puutarhatuotannosta. Tämän jälkeen luomuviljelijä Lea Räisänen kertoi tilasta ja taustastaan. Tila on Lean kotitila, jota hän oli viljellyt aluksi nuoruudessaan 90-luvun alkupuolella. Tällöin tilalla viljeltiin viljaa tavanomaisin menetelmin. 1990-luvun puolivälissä Lea lopetti viljelyn, vuokrasi pellot naapurille ja keskittyi muihin töihin. Vuonna 2012 hän osti tilan hallintaansa ja vuonna 2014 otti pellot omaan hoitoonsa. Tällöin Lea myös siirsi tilan luomuun.

Tilan kokonaisala on noin 30 ha, josta peltoa on noin 14,5 ha. Osa pelloista oli ollut luonnonhoitopeltoa ja ne saatiin heti luomuun ilman siirtymäaikaa. Ensimmäinen luomuviljelyvuosi oli rankka. Pellot vaativat perusteellista kunnostusta, mm. pusikoiden raivausta ojista ja pellonreunoilta, kaivantoja ja ojituksen parantamista.

Monipuolista tuotantoa

Lea viljelee puutarhakasveja monipuolisesti. Kieloniemessä tuotetaan vadelman, mansikan ja hunajan lisäksi perunaa ja vihanneksia. Tämän vuoden olosuhteet tosin olivat tehneet vihannesviljelyn mahdottomaksi. Näiden lisäksi kierrossa on kauraa, nurmea ja mesikasvustoja. Vieraillessamme kasvustot olivat tasaisia ja pääosin rikattomia. Perunat ja vihannekset on viljelty joka vuosi eri lohkoilla.

Mehiläispesiä

Mehiläispesiä oli sijoitettu uuden mansikkalohkon ja mesikasvustojen läheisyyteen

Hunajantuotantoa ja luonnon monimuotoisuutta ajatellen tilan nurmet olivat kiitettävän monipuolisia. Lea oli käyttänyt seosta, jossa oli hunajakukkaa, valkomesikkää, sinimailasta, alsikeapilaa, rainataa, nurminataa ja timoteitä. Tällä seoksella Lea kertoi saatavan hyvää hunajaa ja maanparannusvaikutukseltaan hyvän nurmen.

Hunajakukkanurmi

Hunajakukkanurmi

Mansikkaa ja vadelmaa

Marjaviljelmät on lannoitettu perustamisvaiheessa naudan kuivalannalla ja rivivälit on kylvetty apilanurmelle, jotta ne sitoisivat typpeä ilmasta. Ensimmäinen mansikkalohko (perustettu 2014) oli katettu olkikatteella. Olkikatteen käyttö vaati perustamisvuonna muutaman kitkentäkerran ja se houkutteli etanoita. Nyt rikkakasvit, etenkin juolavehnä oli lohkolla runsastunut ja se olikin suunnitelmissa kyntää syksyllä.

Uusin mansikkalohko oli perustettu mypex-kankaalla katettuihin penkkeihin ja rivivälit olivat apilanurmella. Lajikkeina oli ’Polka’ ja ’Lumotar’, joka oli kuulemma maultaan paras. Lohkolle on istutettu myös ’Honeyeta’, mutta jatkossa se jää viljelystä pois, koska se on todettu maultaan vaatimattomaksi. Tilalla on käytetty sekä potti- että frigotaimia, luomutaimet on hankittu Paraisilta Mansikka Koskiselta.

Uusi mansikkalohko

Uusi mansikkalohko

Riveissä on tihkukasteluletkut, mutta ongelmana on veden saanti. Kaivovesi ei riittänyt viljelmille ja tänä vuonna vettä piti ajaa säiliöllä läheisestä järvestä. Aiempina vuosina kastelua ei ole tarvittu, mutta tänä vuonna kuivuudesta johtuen satoa tuli Lean arvion mukaan noin 30 % normaalista.

Toisaalta homeista ei ole tänä vuonna ollut vaivaa. Tilalla käytetään homeen torjuntaan Prestop mix -valmistetta ja sen levityksen hoitavat mehiläiset. Tuhoojia torjutaan myös biologisesti, vattukärsäkästä on torjuttu feromoniansoilla ja mansikkapunkkia petopunkeilla. Joskus vadelmalla oli myös käytetty luonnonpyretriiniä tuhoojatilanteen ollessa paha. Suurempia tuhoojia kuten peuroja ja kauriita torjutaan sähköaidalla.

Lea esittelemässä vadelmalohkoa

Lea esittelemässä vadelmalohkoa

Monipuolinen viljely työllistää

Alkuun Lea halusi viljellä tilaa mahdollisimman monipuolisesti. Nykyisin ajatus on hiukan muuttunut; tavoitteena oli ettei viljely rönsyilisi joka alalle ja viljelyssä voisi keskittyä johonkin tiettyyn juttuun. Vihanneksissa Lea kertoi olevan niin paljon käsityötä, että kaikki tulo menee palkkoihin. Ehkä kuluttajat eivät osaa arvostaa vihanneksia siinä määrin, että niistä voisi saada riittävän hinnan? Taloudellisessa mielessä mansikka ja vadelma ovat vihanneksia parempia ja niiden viljelyä onkin lisätty.

Tilalla työskenteli tällä hetkellä 4 ukrainalaista työntekijää. Ensimmäisenä vuonna tekijät löytyivät mol.fi -sivuston välityksellä, tämän jälkeen suorien kontaktien kautta. Paikallisia tekijöitä töille ei etsimisestä huolimatta ole riittävästi löytynyt. Joku nuori olikin todennut tulevansa viljelytöistä vihaiseksi…

Tilan päärakennus toimii työntekijöiden asuntona ja lisäksi kellarissa on tilat sadon varastointiin. Kellariin on asennettu kylmäkone, kesällä se toimii marjavarastona ja talvella perunakellarina. Myös hunaja lingotaan, kiteytetään ja pakataan päärakennuksessa.

Luomumarjan hinta on sopiva eikä siitä kannata tinkiä

Lea on päätoiminen viljelijä. Tuotteita myydään suoraan tilalta, talvella REKOssa sekä toimitetaan kauppoihin ja satamiin, mm. Öröön ja Kejsarshamniin. Osa marjoista menee myös Marjat kotiin -yrityksen välityksellä kuluttajille. Markkinointityö on ollut hidasta. Lea on mm. mainostanut lehdissä ja hän sanoikin että vasta nyt alkaa olla nimeä siinä määrin että asiakkaat osaavat kysyä tuotteita.

Luomumarjan hinta on ollut ihan hyvä, mansikalla 12 €/kg ja vadelmalla 21 €/kg, II-luokan marjat on myyty jalostettavaksi. Niitä varten tilalla on pakastekontti, jotta sato saadaan pakastettua heti korjuun jälkeen. Joskus hinnasta oli haluttu tinkiä, mutta Lean periaate oli, että marja maksaa pyydetyn hinnan eikä hän halunnut tinkiä siitä.

Kokemusten jakamista keskustellen    

Tilakierroksen lopuksi kahvittelimme ja saimme maistaa Lean valmistamia voileipiä ja luomu-marjapiiraita, omista marjoista tietenkin. Kahvittelun lomassa oli mukava vielä keskustella vierailun esiin nostamista asioista. Lea kertoi osallistuneensa myös OSMO-hankkeen toimintaan. Sieltä hänen toimiinsa oli tarttunut ainakin pellon kasvukunnosta huolehtiminen; ojitus kuntoon, eloperäisen aineen lisääminen, monivuotiset apilanurmet, karjanlannan käyttö jne. Suunnitelmissa oli vielä saattaa lohkoja yhtenäisemmiksi mm. ojitusten muutoksilla.

Vierailulle osallistunut Kalle Kivelä Alaspään maatilalta kertoi myös olevansa mukana mm. OSMO-hankkeessa ja oppineensa kiinnittämään huomiota maan kasvukuntoon. Hän kertoi käyttävänsä traktorissa tuplapyöriä ja matalia rengaspaineita (0,5-0,6 bar) maan tiivistymisen välttämiseksi ja pitävänsä aina traktorissa mukana lapiota ja penetrometriä voidakseen tutkia peltojensa tilaa. Omien peltojen kasvukunto ja tuntemus olikin kuulemma viime aikoina parantunut.

Keskustelimme myös pienimuotoisen vihannesviljelyn haasteista. Kuten aiemmin mainittu, vihanneksista joita viljellään suuremmassa mittakaavassa ja tuotantoa on mahdollista koneellistaa, voi olla vaikeata saada riittävän hyvää hintaa, jotta viljely olisi käsityönä kannattavaa. Vihannesten luomusiementen hankintakanaviksi todettiin mm. Elomestari Suomessa, Lindbloms Frö Ruotsissa ja Bingenheimer Saatgut Saksassa, joka myy ainoastaan luomusiementä.

Ilta olikin erittäin antoisa ja venähti suunniteltua pidemmäksi. Mutta mihinkäs sitä lähtisi, kun on paljon nähtävää, mielenkiintoista keskusteltavaa ja runsas kahvipöytä? Kiitos Lealle, että vierailu järjestyi ja kaikille osallistujille, että vierailusta tuli antoisa!