Aihearkisto: Infotilaisuudet

Mehiläispäivä 18.7.2019

Hankkeen Mehiläispäivä järjestettiin heinäkuussa Kemiönsaaressa Leena ja Risto Lehtomaan luona. Paikalle saapui lähes 30 mehiläisten ystävää. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja mm. pölytyspalveluista, mehiläisten avulla suoritettavasta tautitorjunnasta ja luomuhunajantuotannosta.

Leena Lehtomaa esitteli puheenvuorossaan Hembackan, tilan jossa tilaisuus järjestettiin. Kyseessä on Leena ja Risto Lehtomaan kesäpaikka, jossa harjoitetaan kesäaikaan myös pienimuotoista majoitustoimintaa. Mehiläispesiä on tällä hetkellä 10, joista osa on sijoitettu Sjölaxin kartanon maille.

Kotitarhan lisäksi Hembackan mehiläispesiä on sijoitettu läheisen luomutilan maille.

Sakari Raiskio Luonnonvarakeskuksesta kertoi esityksessään pölytyspalveluista, mesikasvikesannoista ja mehiläisille mieluisista kasveista. Mehiläistarhaajien kannattaisi vinkata viljelijöitä viljelemään etenkin apilaa, mesikkää ja hunajakukkaa. Puhtaan kasvuston lisäksi mehiläisille hyödyllisiä lajeja voi esimerkiksi lisätä siemenseokseen tai kylvää satokasvin aluskasviksi.  Apiloista puna-apila on kaikkein heikoin mehiläiskasvi sen pitkänmallisen kukan vuoksi. Lajikkeista ”Selma” on lyhytperäinen ja siten mehiläisille helpompi pölytettävä. Todistaakseen mehiläisten vierailleen pölytettävässä satokasvissa, voi tarhaaja käyttää apunaan siitepölyvärikarttaa. Lisää tietoa pölytyspalveluista on luvassa uudessa SaLaPöly (Satoa ja laatua pölytyspalvelulla) –hankkeessa.

Sjölaxin kartanon isäntä Christer Jägerskiöld kertoi yhteistyöstään Lehtomaiden kanssa. Lehtomaat ovat tuoneet kolme mehiläispesäänsä Christerin luomupeltojen laidalle, jossa ne pölyttävät mm. kuminaa ja härkäpapua. Mehiläisiä on näkynyt härkäpapupellossa runsaasti, mutta mahdollista vaikutusta satoon on vaikea kahden vuoden kokeilun perusteella arvioida. Härkäpavun ja kuminan ohella mehiläisille riittää pölytettävää viljelykiertoon kuuluvassa valkomesikässä, aluskasviksi kylvetyissä apiloissa (mm. veri-) ja ympäröivissä luonnonkasveissa. Christerin mukaan luomutilat ovat hyviä paikkoja mehiläisille, sillä kasvinsuojeluruiskutuksia ei tehdä ja viljelykierrot ovat yleensä monipuolisia. Ainoastaan kasvustojen niitot/murskaukset voivat aiheuttaa häiriötä pölyttäjille.

Maistuvan kahvitauon jälkeen Leena Lehtomaa esitteli Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat ry:n toimintaa. Yhdistys järjestää mm. peruskursseja, tutustumismatkoja ja kuukausittaisia kerhoiltoja. Paikallisyhdistys on Suomen suurin, ja myös uudet jäsenet toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi.

Hembackan hunajaa

Tommy Arfman Söderlångvikin kartanosta jakoi kokemuksiaan mehiläispölytyksestä ja Prestop Mixin käytöstä omenatarhalla. Alun perin 40 mehiläispesää on hankittu kartanolle 23 hehtaarin suuruisen omenatarhan pölytykseen, mutta viimeisten 3 vuoden ajan mehiläisiä on hyödynnetty myös siemenkotamädän torjunnassa. Mehiläispesiin lisätään joka ilta kukinnan ajan Prestop Mix-sienivalmistetta ja mehiläiset kuljettavat aineen omenankukkiin niitä pölyttäessään. Koska taudin oireet näkyvät vasta kuluttajan halkaistessa omenan, ei viljelijä voi varmuudella tietää aineen tehosta. Verderan tekemien tutkimuksien mukaan aineen vaikutus sadon laatuun olisi kuitenkin merkittävä. Tommyn kokemuksen mukaan Prestop Mixin käyttö on helppoa ja mehiläiset tuntuvat häiriintyvän aineesta vain hieman. Omenan kukinnan jälkeen omenarivien päässä sijainneet pesät siirretään paikkaan, jossa mehiläisille riittää pölytettävää loppukesäksi. Siirtelyyn käytetään trukkilavaa ja traktoria. Siirto rasittaa mehiläisiä jonkin verran ja uuteen paikkaan totuttelu vie hetken aikaa. Tommyn mukaan valtaosa omenatarhoista hyödyntää pölytyspalvelua, ja vain osalla tarhoista on Söderlångvikin kartanon tapaan omia mehiläisiä. Prestop Mixin kaltaisia pölyttäjähyönteisten levittämiä mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita marjojen ja hedelmien kasvinsuojelussa hyödyntävä viljelijä voi valita ympäristökorvauksen lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu-toimenpiteen ja saada siitä korvausta 500 €/ha.

Myös Kieloniemen Luomutilan yrittäjällä Lea Räisäsellä on kokemusta Prestop Mixin hyödyntämisestä. Kielonniemen Luomutilalla ainetta käytetään harmaahomeen torjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Kokemukset ovat olleet hyviä ja marjojen laatu on parantunut selvästi Prestop Mixin käytön myötä. Tilan viherlannoituskasvustot koostetaan mehiläisiä ajatellen ja ne sisältävät mm. hunajakukkaa, mesikkää, alsikeapilaa, mailasta, timoteita ja nataa. Peltojen lisäksi myös tilan mehiläiset kuuluvat luonnonmukaisen tuotannon valvontaan. Eroa tavanomaisen ja luonnonmukaisen mehiläistarhauksen välillä Lea ei pidä kovin suurena – merkittävin ero lienee luomutuotannon tarkat kirjaamisvaatimukset. Luomumehiläisten talviruokintaan käytettävä luomusokeri nostaa jonkin verran tuotantokustannuksia, sillä luomusokeri on noin 3 kertaa tavanomaista sokeria kalliimpaa.

Risto Lehtomaa esittelee mehiläispesiä osallistujille

Tilaisuuden jälkeen osallistujille tarjoutui mahdollisuus tutustua Hembackan mehiläispesiin Riston johdolla. Tämän jälkeen halukkaat pääsivät vielä vierailemaan läheisessä Kimito Brewing-pienpanimossa. Panimon omistaja Jonas Sahlberg kertoi kuulijoille mm. kokemuksistaan hunajaoluen valmistuksen parissa. Hunajaolutkokeilu oli sen verran onnistunut, että jatkoa mehiläistuotteiden parissa seuraa hyvin suurella todennäköisyydellä myös tulevaisuudessa.

Kimito Brewing on valmistanut kolmen vuoden aikana yli 50 erilaista olutta.

Lämmin kiitos kaikille Mehiläispäivään osallistuneille! Toivottavasti mehiläisille löytyy runsaasti mieluista pölytettävää alueellamme myös tulevaisuudessa.

Tilaisuuden materiaalit:

Tilaisuuden ohjelma

Sakari Raiskion esitys

Tommy Arfmanin esitys

Lea Räisäsen esitys

Hembackan kotisivut

Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat ry:n kotisivut

SaLaPöly-hanke

Kimito Brewing

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa -infopäivä 13.2.2019

Järjestimme helmikuussa infopäivän puutarhakasvien kemikaalittomasta kasvinsuojelusta. Päivän aluksi Anne Nissinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi viljelykierron merkityksestä puutarhaviljelyssä kasvinsuojelun kannalta. Annen esitys löytyy tästä. Annen jälkeen Wilhelmiina Kallio Biotus Oy:stä kertoi Biotuksen biologisen tuhoojatorjunnan tuotevalikoimasta ja käyttömahdollisuuksista. Hän toi myös näytille useita tuotteita, kuten tarkkailun apuvälineitä, massatorjunnassa käytettävän liima-ansan ja uuden mallin Prestop mixin mehiläisavusteisessa levityksessä käytettävästä vektorilevittimestä eli vekottimesta. Wilhelmiinan esityksen löydät tästä ja Biotuksen tuotteisiin voit tutustua täällä.

Verdera Oy:n Tomi Pousi kertoi tilaisuudessa Verderan valmistamien biologisten tautitorjunta-aineiden käytöstä kasvihuoneissa, tunneleissa ja avomaalla. Esitetyt esimerkit torjuntatuloksista olivatkin vakuuttavia, voit tutustua niihin tarkemmin Tomin esityksessä tästä. Verderan tuotteista lisätietoa löydät täältä. Ville Korpelainen Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeesta puolestaan kertoi harson ja verkon käytöstä tuhoojatorjunnassa. Villen esitykseen voit tutustua tästä. Loppuyhteenvetona oli, että verkko sopii hyvin vihannesten tuhoojatorjuntaan ja verkon alta on esimerkiksi kaalilla saatu suurempia satoja kuin kemiallista tuhoojatorjuntaa käyttäen.

Villen puheenvuoron jälkeen kuulimme viljelijäpuheenvuoroja päivän teemoista. Mansikanviljelijä Ilmo Riski Sauvosta kertoi biologisen torjunnan kokemuksista omilla viljelmillään. Mervi Suni Ali-Marttilan tilalta esitteli marjan- ja hedelmänviljelyn luomukasvinsuojelun erityispiirteitä painottaen ennaltaehkäiseviä ja viljelyteknisiä keinoja sekä erilaisia tapoja hyödyntää luonnon ekosysteemipalveluja kasvinsuojelussa. Niistä esitys löytyy tästä.

Tutkimusagronomi Maria Pero Räpin koetilalta Köyliöstä puolestaan esitteli Apetit Ruoka Oy:n toimintaa ja kertoi vihannesviljelykokemuksista koetilalla. Apetit viljelyttää vuosittain noin 33 miljoonaa kiloa vihanneksia. Tuotanto on IP-tuotantoa. Luomuvihanneksia Apetitille viljeltiin vuonna 2017 yhteensä 320 tonnia, viime vuonna jo 610 tonnia. Maria valitteli, että luomuvihannesviljelijöitä ei oikein tahdo löytyä kysyntää vastaavasti. Räpin koetilalla tuholaisverkkoja oli ollut tuhoojatorjunnassa käytössä jo vuodesta 2013. Esimerkiksi lantun tuhoojia ei enää torjuttu kemiallisesti ja tänä kesänä verkon (0,6×0,6 mm silmäkoolla) alle oli menossa 3 hehtaaria porkkanaa. Syynä tähän oli mm. se, että sallitut kemialliset torjunta-aineet eivät enää tehoa porkkanakemppiin.

Päivän aikana kuulimme monipuolisia ja asiantuntevia esityksiä luomupuutarhatuotannossakin sallituista kasvinsuojelun menetelmistä. Kiinnostavaa oli myös kuulla, että tavanomaisessa tuotannossakin siirrytään entistä enemmän ’luomumenetelmien’ käyttöön käytännön pakosta. Marjan- ja hedelmänviljelyssä luomun osuus on Varsinais-Suomessa vaihtelevaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen mansikka-alasta vain 2,5 % on luomuviljeltyä, omena-alasta sen sijaan jo 16 % on luomuviljeltyä. Tämä on valtakunnallisestikin merkittävän suuri luomun osuus. Luomun kasvu onkin näillä molemmilla ollut vahvaa viime vuosina. Luomumansikan ala on kasvanut 50% vuosina 2014-2017 ja luomuomenan ala on vastaavasti kasvanut jopa 122% samana ajanjaksona.

Valitettavasti luomuvihannesten osalta tilanne Varsinais-Suomessa on varsin heikko. Avomaan vihanneksia tuotetaan Varsinais-Suomen alueella merkittäviä määriä ja suurilla pinta-aloilla, mutta luomuviljeltyjen vihannesten osuus on marginaalinen. Itse ainakin odotan innolla hedelmän- ja marjanviljelyaloilla jo nähtyä luomun osuuden vahvaa kasvua nähtävän lähitulevaisuudessa myös vihannesviljelyssä. Jos tavanomaisessa tuotannossa ’joudutaan’ tulevaisuudessa siirtymään enemmän luomumenetelmiin kasvinsuojelussa, ei luomuun siirtymisen kynnyksen luulisi enää olevan kovin suuri. Luomun myynti on kuitenkin jatkuvasti kasvussa (jo vuosien ajan) ja luomutuotteet ovat hinnaltaan tavanomaisesti tuotettuja arvokkaampia. Vihannesviljelijä, oletko jo harkinnut luomuun siirtymistä? Järjestämme mielellämme myös tässä hankkeessa toimintaa, mikä tukee luomuun siirtymistä. Jos sinulla on ajatuksia tai toiveita sen suhteen, mitä voisimme hankkeessa tehdä, älä epäröi ottaa yhteyttä.

Puutarhatuotteiden jatkojalostus -infopäivä 30.1.2019

Järjestimme tammikuun lopussa puutarhatuotteiden jatkojalostusta käsittelevän infopäivän Tuorlassa yhdessä ’Kuluttajat ruokatalouden keskiössä’ ja ’Uutta kasvua luomusta’ -hankkeiden kanssa. Yleisön määrästä päätellen aihe kiinnostaa laajalti.

Päivän anti olikin monipuolinen. Kuulimme Ville Korpelaisen katsauksen ruokatrendeistä liittyen puutarhatuotteiden jalosteisiin ja luomuun, Johanna Mattilan esityksen elintarvike- ja luomulainsäädännön ja vaatimuksista jalostustoiminnalle sekä useita puutarhatuotteiden jalostajien näkökulmia ja kokemuksia jalostustoiminnasta.

Outi Tamminen Kairoon Maatilatuotteesta esitelmöi pienimuotoisesta luomuvihannesten hapatusliiketoiminnasta yksityiskohtaisesti ja kattavasti liiketoiminnan kannalta, Juho Vainio Veljesten kurkuista kertoi tilan omien kurkkujen jalostuksesta perinteisellä menetelmällä suolakurkuiksi, Margot Wikström Suomen Artesaaniruoka ry:stä avasi inspiroivasti artesaaniruoan käsitettä ja mahdollisuuksia jalostajalle, Paula Achrén esitteli Paulan puutarhan polkua omenan jalostamisessa mehuiksi ja siideriksi. Lopuksi Petri Tamminen kertoi yrttejä jalostavan yrityksen Yrttipajan / Nordic Herbs oy:n tarjoamista mahdollisuuksista yrttien viljelijöille ja kerääjille.

Päivän eväät olivatkin laaja ja kattava tietopaketti jalostustoimintaa harjoittaville tai harkitseville yrittäjille. Päivän esitykset ovat luettavissa nyt myös tässä:

Ville Korpelainen, Katsaus markkinoihin ja kuluttajatrendeihin esitys

Johanna Mattila, Puutarhatuotteiden jatkojalostus – elintarvikelainsäädännön ja luomuvalvonnan näkökulma esitys

Outi Tamminen, Kokemuksia pienimuotoisesta vihannesten hapattamisliiketoiminnasta esitys

Juho Vainio, Avomaankurkuista hapankurkkuja nettisivut

Margot Wikström, Artesaaniruokaa marjoista ja hedelmistä esitys

Petri Koivisto, Yrttien tuottaminen jalostukseen nettisivut

Kiitos kaikille esiintyjille sekä yleisölle aktiivisesta osallistumisesta! Ja vielä; Tuorlan opiskelijaravintola Tähkä oli jälleen kerran pannut parastaan ja valmistanut päivän osallistujille maukkaan, päivän teemaan sopivan ja ruokatrendejä seurailevan lounaan. Listalla oli pinaattiohukaisia (luomu) puolukkahillolla, skoonen perunoita, marinoituja härkäpapuja (luomu), salaattia (luomu), ja päälle luomukahvia. Kiitos myös Tähkän väelle!

Luomumetsän mahdollisuudet 22.1.2019

Tammikuussa järjestetty Luomumetsän mahdollisuudet -tilaisuus keräsi Ammattiopisto Livian Tuorlan opetusyksikön auditorioon runsaslukuisen joukon keruualueiden luomusertifioinnista kiinnostuneita. Illan puheenvuorot tarjosivat kuulijoille monipuolisen katsauksen luomukeruutuotantoon ja keskustelu tilaisuuden teemojen ympärillä kävi vilkkaana. Olipa paikalle saapunut myös Turun Sanomien toimittaja ja kuvaaja juttua tekemään. Tilaisuudessa esiteltiin myös Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeessa koottu luomukeruuohje. Ohjemateriaaliin pääset sivuston yläreunan valikosta ja tästä.

Alla tilaisuuden ohjelma ja esitysmateriaalit:

Puheenvuorot:

Tilaisuuden avaus, kokemuksia Satakunnasta – Tapio Nummi / Metsäkeskus: video, esityskalvot

Keruutuotteet, Livian opetustarjonta – Taina Kummunsalo / Ammattiopisto Livia: video, esityskalvot

Keruualueiden luomusertifiointi – Jaana Elo / Luomukeruutuotannon asiantuntija: video, esityskalvot

Luomumetsänomistajan kokemuksia – Krista Lehto-Kivelä / Alaspään maatila: video, esityskalvot

Metsään.fi – Jussi Somerpalo / Metsäkeskus: video, linkki palveluun

Metsänhoitoyhditys – Timo Vesterinen / Lounametsä mhy: video, esityskalvot

Luomukeruuohje – Alma Lehti / ProAgria Länsi-Suomi: video, linkki ohjeeseen

Luomukeruutuotteita ostava yritys – Petri Koivisto / Yrttipaja: video, yrityksen kotisivut

Muut materiaalit:

Tilaisuuden livestriimin tallenne löytyy hankkeen Youtube-kanavalta: esitykset ennen taukoa ja esitykset tauon jälkeen.

Turun Sanomien artikkeliin pääset tästä linkistä (vaatii tunnukset tai ilmaisen kokeilujakson tilauksen).

Erikoiskasvit vaihtoehtona 16.10.2018

Luomumpi Varsinais-Suomi, Uutta kasvua luomusta – osaamisella kannattavuutta Satakuntaan ja Gluteenittomasta viljelykierrosta vaihtoehto tiloille -hankkeet järjestivät erikoiskasviaiheisen tilaisuuden Sarka-maatalousmuseolla Loimaalla 16.10.2018. Puheenvuoroissa kuultiin mm. erikoiskasvien viljelytekniikoista, markkinoista ja kannattavuudesta.

Alta löydät tilaisuuden ohjelman ja kaikkien puheenvuorojen esityskalvot, osasta myös videotallenteen.

Lue myös tilaisuudesta kirjoitettu juttu Luomulehdestä 6/2018 (s. 18)

Öljyhamppu – Ville Virtanen / Murtolan HamppuFarmi Oy: esityskalvot

Tattari – Juha Anttila / Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta: esityskalvot

Pellava – Tiina Uusitalo / Elixi Oil Oy: esityskalvot / video

Kumina – Sari Yli-Savola / Trans Farm Oy: esityskalvot / video

Viljakas-kuivuri – Susanna Hämäläinen / Viljakas Oy: esityskalvot / video

Luomutilan viljelykierto – Joeli Lintula / luomuviljelijä: esityskalvot / video

Viljelykierron kannattavuus – Sari Peltonen / ProaAgria Keskusten Liitto: esityskalvot / video

Luomuinfoilta Ilmaristen matkailutilalla 16.4.2018

Hankkeen järjestämä luomuinfotilaisuus keräsi Ilmaristen matkailutilalle huhtikuisena maanantai-iltana yli 40 kuulijaa. Illan ensimmäisissä puheenvuoroissa Alma Lehti ProAgria Länsi-Suomesta esitteli Luomumpi Varsinais-Suomi -hanketta, Erkki Aro toi mukanaan ajankohtaiset kuulumiset Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Rosita Isotalo Liviasta kertasi tukihakuun ja luomuvalvontaan liittyviä asioita. Illan päätti luomuviljelijä Marko Väljän puheenvuoro seoskasvustojen ja aluskasvien viljelystä. Ohessa muutamia poimintoja Väljän esityksestä.

Väljän pitkään uraan luomuviljelijänä mahtuu monenlaisia kokeiluita niin seoskasvustojen, aluskasvien, rikkakasvien torjunnan kuin lajikevalintojen osalta. Seosviljelyn kohdalla tämä tarkoittaa kokemusta ”lähes kaiken mahdollisen” viljelystä seoksina. Seoskasvustot Väljä korjaa pääasiassa kokoviljasäilörehuksi tai pui ja säilöö murskeviljana. Säilöntään käytetään melassia ja hieman muurahaishappoa. Päätös seoskasvuston korjuutavasta voidaan tehdä vasta kesän kuluessa, ja Väljä nimeääkin juuri joustavuuden yhdeksi seoskasvustojen eduista. Muita hyviä puolia ovat mm. viljelyvarmuus, tehokas resurssien käyttö (esim. ravinteet), kilpailukyky rikkakasveja vastaan ja hyvä rehuarvo. Myös seoskasvustoista saatava satotaso on tyypillisesti korkea, n. 4,5-5 tn/ha. Sato hyödynnetään lähinnä oman lypsykarjan rehuna, mutta Pohjanmaalla seosviljalle riittäisi myös ostajia. Varsinais-Suomessa, jossa kotieläintiloja on vähemmän, voi ostajaa joutua haeskelemaan hieman kauempaa. Omaksi suosikkiseoksekseen Väljä nimeää vehnä-kaura-ohra-herne-seoksen. Kylvömäärä kyseisessä seoksessa on noin 30-40 kg kutakin lajia.

Etenkin kaura tuo seoksiin viljelyvarmuutta, sillä se pärjää yleensä pellon huonommissakin kohdissa. Palkokasvina seoksissa on toistaiseksi käytetty lähinnä hernettä, mutta uusien, lyhyemmän kasvuajan omaavien härkäpapulajikkeiden myötä tilanne saattaa muuttua. Pitkän kasvuajan lisäksi härkäpavun viljelyä hillitsee myös sen hernettä haastavampi puinti – härkäpapu ei oikein tahdo irrota paloista vihreänä puitaessa. Härkäpapua viljeltäessä toiminee timotei aluskasvina paremmin kuin esimerkiksi raiheinä tai koiranheinä, joiden kehitysrytmi on härkäpavun kumppaniksi turhan nopea. Runsaasta herneenviljelystä huolimatta taudit tai tuholaiset eivät ole olleet herneen kiusana – liekö monipuolisten seosten ansiota.

Lajiseosten lisäksi Väljä on kokeillut myös lajikeseoksia. Viljelyvarmuutta on haettu esimerkiksi kylvämällä kahta kauralajiketta sekaisin. Lajikevalinnassa Väljä kiinnittää huomiota etenkin sopivaan kasvuaikaan (useita lajeja sisältävissä seoksissa kasvuajan olisi hyvä asettua noin 7-10 vrk:n haarukkaan), korrenpituuteen (pitkä korsi = syvä, voimakas juuristo), hehtolitrapainoon ja valkuaispitoisuuteen. Jos tavoitteena on puitava ja kuivattava kasvusto, on syytä valita riittävän pienisiemenisiä lajikkeita.

Viljojen, nurmien ja palkokasvien ohella tilan pelloilla viljellään myös rypsiä. Muista kasvustoista poiketen rypsi perustetaan hyvin alhaista siemenmäärää käyttäen: kylvömäärä on tyypillisesti n. 2-4 kg/ha. Harvan kylvön ansiosta kasveista kehittyy rotevia ja kasvusto tuulettuu hyvin, mikä ehkäisee mm. tauteja. Myöskään kirpoista ei ole ollut harmia, luultavasti monipuolisen ja riittävän pitkän viljelykierron ansiosta. Aluskasviksi rypsille kylvetään yleensä valkoapila.

Väljän kokemukset aluskasvien käytöstä ovat hyvin myönteisiä ja kaikkien tilalla viljeltävien viljojen alle onkin jo pitkään kylvetty mm. raiheinää, timoteita ja/tai apilaa. Aluskasvin kylvömäärä on tyypillisesti noin 8 kg/ha ja kylvö toteutetaan kylvökoneen piensiemenlaatikosta viljankylvön yhteydessä. Hyvässä viljakasvustossa (satotaso vähintään 2,5 tn/ha) aluskasvi ei kilpaile liiaksi eikä pääse kasvamaan viljan läpi. Pitkäjänteisellä aluskasvien käytöllä tilan peltojen rikkakasvipankki on saatu köyhdytettyä minimiin, eikä esimerkiksi tarvetta rikkakasviäestyksille ole lainkaan – joskin savisilla mailla rikkakasviäestys tuskin toimisi kovin hyvin muutenkaan ja lisäksi rikkaäestys vain rikkoisi aikaisin kylvetyn aluskasvin juuria. Rikkakasvien tukahduttamisen lisäksi Väljä näkee aluskasvien etuna esimerkiksi maan rakennetta parantavan vaikutuksen.

Aluskasvien ohella Väljä torjuu rikkakasveja myös huolellisen kynnön avulla. Kuorimien käytöllä saadaan aikaiseksi tiiviit viilut, joiden pohjalta esimerkiksi juolavehnän tai valvatin on hidasta nousta. Myös lannoituksessa on syytä pyrkiä kohtuuteen, sillä liiallinen lannoittaminen edesauttaa mm. savikan esiintymistä.

Apilanurmet pyritään säilyttämään vähintään 2-3 vuotta, jotta niistä saadaan maksimilataus typpeä. Hyvän apilanurmen jälkeen päästäänkin jopa 4 tonnin viljasatoon ilman lisälannoitusta. Lajikevalinnassa tilalla suositaan diploideja apilalajikkeita niiden tetraploideja lajikkeita paremman talvehtimisen vuoksi. Vastaavasti mailasista sirppimailanen on menestynyt paremmin kuin sinimailanen.

Viherlannoituksen lisäksi lannoitukseen käytetään lietettä ja toisinaan lihaluujauhoa. Lietettä ei turhaan levitetä lohkoille, joilla apila on menestynyt hyvin, jotta vältetään maan ylimääräinen tiivistäminen. Maan ravinnetilaa Väljä seuraa viljavuusnäytteiden lisäksi myös toisinaan rehunäytteistä tehtävien kivennäis-/hivenaineanalyysien avulla.

Luomumpi Varsinais-Suomi kiittää Marko Väljää mielenkiintoisesta esityksestä ja toivottaa runsaita satoja myös tulevaisuudessa!

Videot:

Hanke-esittely, Alma Lehti

Ajankohtaisia luomuasioita Varsinais-Suomen ELY:stä, Erkki Aro

Tukihaku luomutilalla, Rosita Isotalo