Vadelmaa

Yritysvierailu Kieloniemen luomutilalle 1.8.2018

Kuivan kesän kääntyessä elokuulle kokoonnuimme puutarha- ja hunajatuotanto -teemaiselle yritysvierailulle Kieloniemen luomutilalle Kemiönsaaressa. Osallistujia olisi mahtunut mukaan viiden vierailijan ja luomuviljelijä Lea Räisäsen lisäksi enemmänkin, mutta pienellä ja aiheesta kiinnostuneella porukalla tutustuimme Kieloniemen luomutilaan ja kävimme mielenkiintoisia keskusteluja päivän aiheista.

Luomuun siirtyminen ja peltojen kunnostus

Ensin me osallistujat esittelimme itsemme, kaikki olivat kiinnostuneita luomusta ja puutarhatuotannosta. Tämän jälkeen luomuviljelijä Lea Räisänen kertoi tilasta ja taustastaan. Tila on Lean kotitila, jota hän oli viljellyt aluksi nuoruudessaan 90-luvun alkupuolella. Tällöin tilalla viljeltiin viljaa tavanomaisin menetelmin. 1990-luvun puolivälissä Lea lopetti viljelyn, vuokrasi pellot naapurille ja keskittyi muihin töihin. Vuonna 2012 hän osti tilan hallintaansa ja vuonna 2014 otti pellot omaan hoitoonsa. Tällöin Lea myös siirsi tilan luomuun.

Tilan kokonaisala on noin 30 ha, josta peltoa on noin 14,5 ha. Osa pelloista oli ollut luonnonhoitopeltoa ja ne saatiin heti luomuun ilman siirtymäaikaa. Ensimmäinen luomuviljelyvuosi oli rankka. Pellot vaativat perusteellista kunnostusta, mm. pusikoiden raivausta ojista ja pellonreunoilta, kaivantoja ja ojituksen parantamista.

Monipuolista tuotantoa

Lea viljelee puutarhakasveja monipuolisesti. Kieloniemessä tuotetaan vadelman, mansikan ja hunajan lisäksi perunaa ja vihanneksia. Tämän vuoden olosuhteet tosin olivat tehneet vihannesviljelyn mahdottomaksi. Näiden lisäksi kierrossa on kauraa, nurmea ja mesikasvustoja. Vieraillessamme kasvustot olivat tasaisia ja pääosin rikattomia. Perunat ja vihannekset on viljelty joka vuosi eri lohkoilla.

Mehiläispesiä

Mehiläispesiä oli sijoitettu uuden mansikkalohkon ja mesikasvustojen läheisyyteen

Hunajantuotantoa ja luonnon monimuotoisuutta ajatellen tilan nurmet olivat kiitettävän monipuolisia. Lea oli käyttänyt seosta, jossa oli hunajakukkaa, valkomesikkää, sinimailasta, alsikeapilaa, rainataa, nurminataa ja timoteitä. Tällä seoksella Lea kertoi saatavan hyvää hunajaa ja maanparannusvaikutukseltaan hyvän nurmen.

Hunajakukkanurmi

Hunajakukkanurmi

Mansikkaa ja vadelmaa

Marjaviljelmät on lannoitettu perustamisvaiheessa naudan kuivalannalla ja rivivälit on kylvetty apilanurmelle, jotta ne sitoisivat typpeä ilmasta. Ensimmäinen mansikkalohko (perustettu 2014) oli katettu olkikatteella. Olkikatteen käyttö vaati perustamisvuonna muutaman kitkentäkerran ja se houkutteli etanoita. Nyt rikkakasvit, etenkin juolavehnä oli lohkolla runsastunut ja se olikin suunnitelmissa kyntää syksyllä.

Uusin mansikkalohko oli perustettu mypex-kankaalla katettuihin penkkeihin ja rivivälit olivat apilanurmella. Lajikkeina oli ’Polka’ ja ’Lumotar’, joka oli kuulemma maultaan paras. Lohkolle on istutettu myös ’Honeyeta’, mutta jatkossa se jää viljelystä pois, koska se on todettu maultaan vaatimattomaksi. Tilalla on käytetty sekä potti- että frigotaimia, luomutaimet on hankittu Paraisilta Mansikka Koskiselta.

Uusi mansikkalohko

Uusi mansikkalohko

Riveissä on tihkukasteluletkut, mutta ongelmana on veden saanti. Kaivovesi ei riittänyt viljelmille ja tänä vuonna vettä piti ajaa säiliöllä läheisestä järvestä. Aiempina vuosina kastelua ei ole tarvittu, mutta tänä vuonna kuivuudesta johtuen satoa tuli Lean arvion mukaan noin 30 % normaalista.

Toisaalta homeista ei ole tänä vuonna ollut vaivaa. Tilalla käytetään homeen torjuntaan Prestop mix -valmistetta ja sen levityksen hoitavat mehiläiset. Tuhoojia torjutaan myös biologisesti, vattukärsäkästä on torjuttu feromoniansoilla ja mansikkapunkkia petopunkeilla. Joskus vadelmalla oli myös käytetty luonnonpyretriiniä tuhoojatilanteen ollessa paha. Suurempia tuhoojia kuten peuroja ja kauriita torjutaan sähköaidalla.

Lea esittelemässä vadelmalohkoa

Lea esittelemässä vadelmalohkoa

Monipuolinen viljely työllistää

Alkuun Lea halusi viljellä tilaa mahdollisimman monipuolisesti. Nykyisin ajatus on hiukan muuttunut; tavoitteena oli ettei viljely rönsyilisi joka alalle ja viljelyssä voisi keskittyä johonkin tiettyyn juttuun. Vihanneksissa Lea kertoi olevan niin paljon käsityötä, että kaikki tulo menee palkkoihin. Ehkä kuluttajat eivät osaa arvostaa vihanneksia siinä määrin, että niistä voisi saada riittävän hinnan? Taloudellisessa mielessä mansikka ja vadelma ovat vihanneksia parempia ja niiden viljelyä onkin lisätty.

Tilalla työskenteli tällä hetkellä 4 ukrainalaista työntekijää. Ensimmäisenä vuonna tekijät löytyivät mol.fi -sivuston välityksellä, tämän jälkeen suorien kontaktien kautta. Paikallisia tekijöitä töille ei etsimisestä huolimatta ole riittävästi löytynyt. Joku nuori olikin todennut tulevansa viljelytöistä vihaiseksi…

Tilan päärakennus toimii työntekijöiden asuntona ja lisäksi kellarissa on tilat sadon varastointiin. Kellariin on asennettu kylmäkone, kesällä se toimii marjavarastona ja talvella perunakellarina. Myös hunaja lingotaan, kiteytetään ja pakataan päärakennuksessa.

Luomumarjan hinta on sopiva eikä siitä kannata tinkiä

Lea on päätoiminen viljelijä. Tuotteita myydään suoraan tilalta, talvella REKOssa sekä toimitetaan kauppoihin ja satamiin, mm. Öröön ja Kejsarshamniin. Osa marjoista menee myös Marjat kotiin -yrityksen välityksellä kuluttajille. Markkinointityö on ollut hidasta. Lea on mm. mainostanut lehdissä ja hän sanoikin että vasta nyt alkaa olla nimeä siinä määrin että asiakkaat osaavat kysyä tuotteita.

Luomumarjan hinta on ollut ihan hyvä, mansikalla 12 €/kg ja vadelmalla 21 €/kg, II-luokan marjat on myyty jalostettavaksi. Niitä varten tilalla on pakastekontti, jotta sato saadaan pakastettua heti korjuun jälkeen. Joskus hinnasta oli haluttu tinkiä, mutta Lean periaate oli, että marja maksaa pyydetyn hinnan eikä hän halunnut tinkiä siitä.

Kokemusten jakamista keskustellen    

Tilakierroksen lopuksi kahvittelimme ja saimme maistaa Lean valmistamia voileipiä ja luomu-marjapiiraita, omista marjoista tietenkin. Kahvittelun lomassa oli mukava vielä keskustella vierailun esiin nostamista asioista. Lea kertoi osallistuneensa myös OSMO-hankkeen toimintaan. Sieltä hänen toimiinsa oli tarttunut ainakin pellon kasvukunnosta huolehtiminen; ojitus kuntoon, eloperäisen aineen lisääminen, monivuotiset apilanurmet, karjanlannan käyttö jne. Suunnitelmissa oli vielä saattaa lohkoja yhtenäisemmiksi mm. ojitusten muutoksilla.

Vierailulle osallistunut Kalle Kivelä Alaspään maatilalta kertoi myös olevansa mukana mm. OSMO-hankkeessa ja oppineensa kiinnittämään huomiota maan kasvukuntoon. Hän kertoi käyttävänsä traktorissa tuplapyöriä ja matalia rengaspaineita (0,5-0,6 bar) maan tiivistymisen välttämiseksi ja pitävänsä aina traktorissa mukana lapiota ja penetrometriä voidakseen tutkia peltojensa tilaa. Omien peltojen kasvukunto ja tuntemus olikin kuulemma viime aikoina parantunut.

Keskustelimme myös pienimuotoisen vihannesviljelyn haasteista. Kuten aiemmin mainittu, vihanneksista joita viljellään suuremmassa mittakaavassa ja tuotantoa on mahdollista koneellistaa, voi olla vaikeata saada riittävän hyvää hintaa, jotta viljely olisi käsityönä kannattavaa. Vihannesten luomusiementen hankintakanaviksi todettiin mm. Elomestari Suomessa, Lindbloms Frö Ruotsissa ja Bingenheimer Saatgut Saksassa, joka myy ainoastaan luomusiementä.

Ilta olikin erittäin antoisa ja venähti suunniteltua pidemmäksi. Mutta mihinkäs sitä lähtisi, kun on paljon nähtävää, mielenkiintoista keskusteltavaa ja runsas kahvipöytä? Kiitos Lealle, että vierailu järjestyi ja kaikille osallistujille, että vierailusta tuli antoisa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *